Eräänä syyspäivänä

Kaikenlaista on taas tullut osteltua viime viikkoina, aina vaatteista kodinelektroniikkaan. Levyjäkin olen tilaillut pari, mutta niistä toinen on tilaustuote ja toimitusaika liki kuukausi, toinen ilmestyykin vasta marraskuun lopulla. Jälkimmäinen näistä on Nightsatanin albumi, bändi, josta olen ennenkin kirjoittanut, ja jonka lyhytelokuvan 'Nightsatan and The Loops of Doom' kävin viime Tampere Film Festivaleillakin katsomassa. Tuon kyseisen elokuvan saa kyseisen kolmensadan vinyylin erikoispainoksen oheistuotteena, joten vinyyli ja loistoleffa, win=win.

Jo ennen levyn ilmestymistä ehdin kuitenkin tilata myös heidän uuden t-paitansa, joka saapui pari viikkoa sitten. Käytiin sunnuntaikävelyllä Tammerkosken liepeillä, koska oli nätti ja tyyni syksyinen päivä, keskusteltiin bloggauksesta ja otatin muutamat kuvat uusista paidoista. Toinen uusi hankinta nimittäin on tuo valkoinen villapaita, jonka ostin H&M:n alennusrekistä 15 eurolla. Lämmin juuri näille keleille, ja riittää tuon Varustelekan syystakin kanssa varmasti vielä pitkän aikaa, ainakin ennenkuin asteet miinukselle menevät.













Olen myös opetellut mm. tekemään jäätelöä kotona. Tai eihän siinä mitään opettelemista ole, helppoa kuin mikä, mutta ensimmäistä kertaa kokeillut, sillä ostin Tokmannin loppuunmyynnistä muutama viikko sitten jäätelökoneen. Ei mikään kovin laadukas ollut, mutta kulho on ajanut asiansa, jäätelökoneissa se kun on sellainen, jossa sisällä on jotakin jäähdyttävää nestettä, joka yhdessä kulhon pinnan kanssa jäädyttää massan nopeasti. Samasta alennusmyynnistä ostin uuden partakoneen, se, kuten jäätelökonekin olivat puoleen hintaan, eikä siitä siis kauheasti päässyt onneksi köyhtymään. Olen kokeillut nyt tehdä Da Capo -suklaajäätelöä, johon murskasin myös paahdettuja ja suolattuja manteleita, sekä mansikka-mustikkajäätelöä, joista jälkimmäinen oli aivan mielettömän herkullista. Jälkimmäiseen en laittanut lainkaan maitoa, pelkästään kermaa, joten sekin saattaa vaikuttaa :)

Sunnuntaikävelyn lopuksi mentiin istumaan Café Europaan, jonka ruokalista oli juuri kokenut uudistuksen. Entisiä lämpimiä leipiä saa nyt vapaavalintaisilla täytteillä, ja lisäksi uutena tuotteena on sekä suolaisia- että makeita creppejä. Makeissa vaihtoehdoissa saa joko mansikkahillon ja kermavaahdon, tai maapähkinävoin ja kermavaahdon. Suolaisista vaihtoehdoista valittavissa on nyhtöpossua, kylmäsavulohta, kanaa ja chorizoa, ei siis kasvista lainkaan. Lisäksi juuston voi valita aurajuuston, vuohenjuuston, halloumin ja mozzarellan väliltä.

Halusin lähteä tätä uutuutta testaamaan, ja otinkin kylmäsavulohta ja halloumia, joka osoittautui turhan suolaiseksi komboksi. Muutenkin annos jätti aika kylmäksi, sillä odotin mehevää ja runsaasti täytettyä creppiä. Lopputuloksena olikin kuiva paistettu lätty. Viime aikoina bloggareita on ruodittu ravintola-arvosteluista rankalla kädellä, kaikki alkoi tästä blogikirjoituksesta, johon ensimmäisenä isommin reagoi ravintoloitsija Arto Rastas.

Ja vaikka ruokaan petyin, ei minulla lempipaikastani pahaa sanottavaa muuten ole, tämän kokemuksen perusteella en vain noita creppejä toista kertaa tilaa. Annoin myös palautetta suoraan ravintolassa tarjoilijalle. Crepit voisi tehdä toisella tavalla, ja tuote olisi todella koukuttava. Mutta ensin pitäisi aloittaa siitä, että niitä ei kannata paistaa rutikuivaksi, ja täyte kannattaa kypsentää nopeasti ja lisätä vasta juuri ennen tarjoilua. Ja koska nuo voi tilata joko lisäkesalaatilla tai ilman, pitäisin parempana ideana, että salaatti olisi oletuksena raikastavana elementtinä rullan sisällä. Ajatelkaapa nyt vaikkapa juuri edellä mainitun Arto Rastaan Bar Burritoa. Europassa parhaita annoksia ovat kuitenkin edelleen salaatit, ja epäilemättä myös lämpimät leivät pitävät edelleen pintansa. Eniten kaipaan kuitenkin edelleenkin vanhan listan antipastolautasen juustovalikoimaa.

Hedonistiseurakunnan sunnuntaimässy

Osa on saattanut jo Instagrammeista huomatakin tuoreimpia ruokakuvia, mutta tässä hiukan taustaa eilisen mässäilyistä. Makkaran syönti sai jäädä juhannuspäivään, kolme päivää niitä tulikin jo popsittua, joten oli ihan tarpeen saada jotain muutakin ruokaa välillä.

Niinpä sitten väsäsinkin eilen päivälliseksi kanahampurilaiset. Vaikka ravintolassa arvostankin itse tehtyä sämpylää ja pihviä, kotona pyrin menemään useimmiten näissä asioissa sieltä, missä aita on matalin. Useimmiten teenkin kana- tai kasvisburgeria, sillä niihin löytyy hyvän makuisia valmispihvejä. Lihapihvit teen kyllä aina itse naudanlihasta, mutta harvemmin tosiaan tulee sellaisia kotona väsäiltyä. Nytkin sämpylän väliin valikoitui Kariniemen Kananpojan paneroidut pihvit.



Näiden lisäksi purilaisten pohjalle tuli ketsuppi-sriracha-majoneesiseos, tomaattia ja Kartanon salaattia. Pihvin päälle cheddaria, maustekurkkua ja kannen alle sekoitus majoneesia, mietoa Tabascoa ja Poppamiehen Jalosavua. Oikein loistava lopputulos.

Olen ostanut nyt pari kertaa Lidlistä Grillimaisteri-hampurilaissämpylöitä, ja vaikka kyseessä onkin perus seesam-vehnäpulla, niin toistaiseksi parhaan makuinen sellainen, joita olen kaupasta löytänyt. Vähän asian vierestä, mutta parhaat hodarisämpylät taas löytyvät Ikean pakastekaapeista.



Amerikkalaistyyppisen aterian jälkeen teki mieli jatkaa hyväksi havaitulla jälkkärilinjalla, joten ensin ajattelin tehdä jäätelön kylkeen omenapiirakkaa. Tässäkin päätin kuitenkin mennä helpommalla, ja tehdä pelkkää omena-kaurapaistosta, mutta kaupassa tuli dilemma. Koska toinen meistä halusi suolapähkinöitä ja itse tehtyä kinuskikastiketta, ostin tarpeet molempiin. Kotona en kuitenkaan pystynyt valitsemaan näiden kahden väliltä, joten päätin laittaa omaan annokseeni vähän kaikkea ;) Niinpä annoksen kuorrutukset menivät hiukan överiksi, koska omassa annoksessani oli omena-kaneli-kaurapaistosta, suolapähkinöitä ja kinuskikastiketta. Tarkoitus oli laittaa annokseen vielä kermavaahtoakin, mutta minä mokoma unohdin sen jääkaappiin :(

Loppupäivä menikin sulatellessa näitä mässyjä ja Sopranosia katsellessa (Jamesin muistolle). Unohdinkin mainita, että palasin jo juhannuksena sarjan pariin siitä, mihin jäin reilu vuosi sitten.

Kesäfiilistelyy!

Auringon paahteessa lepposaa pistelyy, tätä kesäfiilistelyy,
ja kun näät tai kuulet kilistelyy ja se kuulostaa hyvältä ni messiin iskeydy.
Auringon paahteessa riimien pistelyy, sitä kesäfiilistelyy,
kesä, aurinko ja ihmiset risteytyy, lepposta soundii helppo nauttii niinku risteilyy.

-Chebaleba feat. Ricowamos / Kesäfiilistelyy

Onpa ollu rentouttava juhannus kerrassaan. Varmasti olis ollu ihan mahtavaa olla mökilläkin, saunoa ja grillata avotulella, tehdä muurikkalättyjä, mutta kaupungissakin voi nykyään ihan hyvin viettää varsin mukavaa keskikesän juhlaa. Ilmat vaihtelivat kohtuullisesta loistavaan ja varsinkin juhannusaaton ja -päivän illoiksi keli muuttui aina todella lämpimäksi.









Makkaraa tuli tosiaan syötyä taas lähes kiintiön verran, melkeinpä joka päivä. Tehtiin jo aattona sellainen vähän erilainen perunasalaatti ja siitä riitti vielä seuraavallekin päivälle. Juhannusaattona suunnattiinkin ruuan jälkeen Tahmelan rantaan fiilistelemään Pispalan Juhannusta, ja siellä oli kyllä hyvä meininki. Tahmela ja sen ranta kun ovat muutenkin yksi lempialueistani Tampereella, ja kun aurinkokin paistoi iltapäivästä jo täydeltä terältä, oli rento fiilis chillailla ja kuunnella musiikkia. Loppuillaksi suunnattiin Härmälän Campingille, jossa ilta vierähti reilusti yli puolen yön.

Torstaina tosin oli vielä vähän koleampaa kun käytiin katsomassa Eva & Manun keikka Valtterilla, mutta ei silti kylmä ollut. Suomen kesä on vain niin kummallinen, että säät vaihtelevat toukokuun huippuhelteistä tälläiseen epävakaisempaan. Loma-ajalta toivon silti vähän tasaisempaa säätä, kiitos :)







Juhannuspäivän makkara-annoksen jälkeen laiskotti hirmuisesti, mutta Antero Lindgrenin keikka Valtterilla kiinnosti, ja niinpä lähdettiinkin käymään parilla Passionin terassilla. Siitä oli hyvät näkymät lavalle, ja kylmä tarjousolut viilensi kuumana päivänä mukavasti.

Keikan jälkeen suunnattiin jäätelölle Koskipuistoon, tällä kertaa Makuunista valikoitui toinen Ben & Jerry'sin core-uutuusjäätelöistä, eli Blondie Brownie. Kokeilin viimeksi Karamel Sutraa, ja näissä kaikissa on keskellä karamellisydän. Molemmat uutuusjäätelöt ovat tosin hitusen liian makeita omaan makuun, eikä aiempien suosikkieni voittanutta ole vielä löytynyt. Ihan hyviä jäätelöitä ne silti ovat ;)









Pitkä viikonloppu on tuntunut kerrankin todella pitkältä, itseä on tullut ulkoilutettua tarpeeksi ja mölkkyä tuli pelattua molempina päivinä. Se on kyllä hauskaa ajanvietettä ja ehkäpä tänäänkin voisi vielä harkita uutta matsia. Tiedän kyllä, että tuossa yhdessä kuvassa palikat on väärässä aloitusjärjestyksessä, mutta ei se oo aina niin justiinsa :)

Nythän tässä on enää viisi työpäivää ennen kolmen viikon kesälomaa, kyllä kelpaa. Flow:n nurkille säästin vielä pari päivää ja loput jätin odottelemaan sopivampaa käyttötarkoitusta syksymmälle.

Sunnuntain puolella

Ulkokuvista ei ehkä heti uskoisi, että ne on otettu aamulla puoli neljän aikaan. Kesäyö on <3.

En ollut ihan pilkkuun saakka Klubilla lauantai-iltana, vaan lähdin kotiin jo kolmen aikaan. Siinä yössä oli se kesän ensimmäisen omin silmin todistetun auringonnousun taika. Valoisat yöt kun ovat sellaista harvinaista herkkua, varsinkin Etelä-Suomessa, enkä ollut vielä viimeiseen muutamaan viikkoon valvonut näin myöhään. Se tunne, kun istuttiin Klubin terassilla valoisassa kesäyössä, eikä pimeys laskeutunut lainkaan, oli jälleen jotain niin hienoa. Sama tunne valtaa mut joka kerta, enkä millään malttanut kotiin tultuakaan mennä nukkumaan, vaan nappasin kameran mukaan ja lähdin vielä rantaan kuvailemaan.

Herään rannalta, on yö kirkkaampi päivää,
valopisteet taivaalla liukuvat aamuun.
Olen unohtanut mistä tähän kuljin,
verhoudun unohduksen kaapuun.
Vaan muistan ilmalaivueita,
taivaanrantaan lentäneitä.

-Pariisin Kevät / Kesäyö

Yllä olevat kuvat ovat siis matskua sunnuntaiaamulta. Yöunet jäivät tietysti taas lyhyiksi, mutta onneksi sunnuntaista tuli kolea sadepäivä, ja sai vain löhöillä kotona ilman kiirettä. Ruuaksi tehtiin tuollaista savulohi-halloumisalaattia johon tuli lisäksi couscousia, pinjansiemeniä ja valkosipulikrutonkeja. Koko komeuden kruunasi tsatsikikastike. Jälkkäriksi oli mutakakkua ja vaniljajäätelöä.

Vauhdikas herkutteluviikonloppu

Kun pääsin perjantaina kotiin, mua odotti sellainen huipennus synttäreille että ei mitään järkeä. Jo oli nimittäin konkreettisesti makea yllätys. Mikäs mulle, hampurilaisfanaatikolle, paremmin vois toimia, kuin hampurilaisen mallinen ja näköinen kakku! Näyttää kuvassa pieneltä, mutta kakun halkaisija oli 18 cm!

Ulkonäkö oli niin aito, että se meni itse asiassa vielä kaiken lisäksi täysin läpi tavallisena jättikokoisena purilaisena, kunnes sain tietää, mitä lautasella oikein odotti :) Makeaa tuli siis syötyä, ja burgerikakusta riitti vielä naapureillekin. Illalla käytiin vielä kaupungilla kävelyllä ja synttäri-Guinnessilla O'Connellsissa.



Purilaisteema jatkui vielä lauantainakin, koska lähdettiin porukalla käymään Särkänniemessä. Firma maksoi mut ja useamman kaverin sisään, ja laitteet olivat ilmaiskäytössä, joten tämähän kelpasi. Olin muutenkin jo aiemmin innostunut ajatuksesta käydä Ravinteli Huberin testattuani kokeilemassa Hans Välimäen avaaman 'Midhill' -ravintolan huvipuistoalueella.

Kaikki hampurilaiset ravintolassa ovat ns. premium-burgereita, kuten Huberissakin. Siis laadukkaammista raaka-aineista tehtyjä. Paikka itsessään ei poikennut tavallisten pikaruokaloiden linjasta tyylillisesti millään tavalla, mutta ruoka yllätti mut tosiaankin positiivisesti. Hintaa ei normaalia ravintolahintaa enempää ole, mutta ruuan taso on silti korkeampi. Ranskalaiset voi halutessaan tilata kylkeen, mutta pieneen nälkään pelkkä purilainenkin täyttää kyllä vatsan. Pihvi tulee oletuksena myös täällä mediumina, ja vaikka jälleen kerran oman pihvini sisus oli ennemminkin täysin raaka, maussa ei silti valittamista ollut. Ollakseen hampurilainen, raikkaat salaatit, tuore kurkku ja coleslaw kevensivät mukavasti kokonaisuutta.







Jos jotakin negatiivista haluaisi sanoa, niin erittäin ystävällinen palvelu salissa ei täysin keittiön kanssa pelannut yksiin, ja ruoka tuli meidän porukalle melkoisesti eri aikaan jokaiselle. Myös lautasliinat puuttuivat pöydistä, eikä niitä löytynyt edes tiskiltä. Todella suuren suosion vuoksi myös tarjoilijoilla riitti kiirettä, ja palvelua joutui ikävä kyllä odottamaan. Kun sitä sitten sai, oli se kuitenkin loistavaa, vaikka hermot varmasti olivat koetuksella. Odotuksiin nähden paikka kyllä lunasti omat odotukseni. Ainoastaan seurueen yhden jäsenen Caesar-salaatti oli suhteettoman pieni, tylsän makuinen ja ylihintainen. Rakentavana palautteena voisi olla, että ehkä moni muukin kaipaisi purilaislistalle kanahampurilaista.

Ei Midhill silti pärjää premium-hampurilaiskilpailussa Huberille, mutta edullisten hintojensa, ja laadukkaan ruokansa ansiosta se kyllä onnistuu nousemaan nimenomaan kärkeen Tampereen saman hintaisten hampurilaispaikkojen joukossa. Plussaa tulee myös hauskasta tarjoilutavasta. Erityisen hienoa on se, että Hans on tuonut huvipuistoympyröihin laadukasta ruokaa tarjoavan ravintolan, paikkaan jossa yleensä joutuu tyytymään melkoiseen perusmättöön. Konsepti on hyvä ja toimiva.







Mitä sitten itse Särkänniemeen tulee, kaikki oleelliset suosikkilaitteet tuli käytyä läpi; Tornado, Tukkijoki, Half Pipe, MotoGee ja Tyrsky. Tornadossa tuli käytyä peräti kolme kertaa, on se vaan mainio. En ollut käynyt tuolla lähes kolmeen vuoteen huvipuistolaitteissa, kerran alueella pari vuotta sitten, joten muutama tunti alueella riitti paremmin kuin mainiosti, ja hauskaa oli. I'm flying, Jack!

Särkkä-reissun jälkeen poikettiin vielä testaamassa ansionsa mukaista huomiota useassa paikallislehdessä nauttineen uusvanhan Minetti-jäätelökioskin tarjontaa Mustalahden satamassa. Minetti on perinteinen jäätelömerkki, jota on ilmeisesti saanut jo 1920-luvun Tampereella. Nykypäivän jäätelöt tehdään Italiassa, mutta ensi vuoden alusta omaa jäätelötehdastoimintaa olisi tarkoitus aloitella myös kotikaupungissani. Täältä muuten löytyy Tamperelaisen juttu asiasta.

Makuja löytyy tiskistä vaikka millä mitalla, ja suosio olikin jonosta päätellen huima, sijainti ja ajankohta huomioon ottaen. Itse otin kerma-kirsikkajäätelöä ja Red Bullin makuista sorbettia, molemmat olivat omalla tavallaan oikein hyviä. Kerma-kirsikka perinteisempänä jäätelönä yksi parhaista koskaan maistamistani jäätelöistä, Red Bull taas todella raikas, ja aidon makuinen kesäjäätelökokemus. Tänään on tullut pyöräiltyä ympäri kaupunkia, mm. Iidesjärven ympäri ja keskustan kautta. Tällä taas jaksaa odottaa tulevaa kesälomaa, jonne on muuten enää vajaa kolme viikkoa!

Löysä viikonloppu

Viikonloppu meni enimmäkseen kotoillessa, mitä nyt eilen käytiin kaupungilla alkuillasta ja tänään hiukan ulkoilemassa. Kaupungissa mentiin pitkästä aikaa herkkujäätelölle Gelateria Italianaan Frenckellillä. Se oli muuten tän kevään ensimmäinen irtojäätelö mulle. Koskipuisto ja Roosterinkin terassi näyttivät molemmat aika houkuttelevilta, vaikka ilma ei kovin lämmin ollutkaan. Kunhan kesä alkaa...

Perjantai-ilta meni kuitenkin tortilloita mussuttaessa, sekä Voice of Finlandin finaalia ja Skavabölen poikia boksilta katsellessa. Jälkimmäinen olikin harvinaisen hyvä kotimainen elokuva, ja varsinkin todella hienosti editoitu, lavastettu ja puvustettu. Elokuva sijoittuu 70- ja 80-luvuille, ja nuo aikakaudet oli saatu taltioitua filmille varsin todentuntuisesti. Myös näyttelijäsuoritukset olivat todella kovaa luokkaa. Tortilloita ei vähään aikaan ole tullut tehtyä, ja kylläpä ne maistuivatkin eri hyvälle!











Voice of Finland taas oli todella tylsä, kuten jo viime kerran jälkeen ennakoinkin. Oikeastaan kaikki finaalin esitykset olivat enemmän tai vähemmän iskelmävoittoisia, ja iskelmällähän se voitto Railion Antille tipahtikin. Tiivistettynä sarjan toista kautta, kaikki karismaattiset laulajat karsiutuivat jo hyvän aikaa sitten matkan varrella, ja jäljelle jäi tylsiä peruslaulajia ilman minkäänlaista särmää.

Mulla oli lauantaista tähän päivään asti kämppä täynnä yövieraita, ja osittain siitä syystä tulikin käytyä pyörähtämässä keskustassa. Vieraista oli sekin hyöty, että vihdoin tuli siivottua ja järjesteltyä työhuonekin asianmukaiseen kuntoon. Mä kun olen aiemmin keskittynyt siihen, että muu kämppä on kondiksessa, mutta antanut tän yhden huoneen olla lähinnä varastona, niin tänne on ehtinyt kertyä kaikkea tavaraa. Pari päivää se vei, mutta nyt on koko asunto viihtyisässä kuosissa.

Jäätelöhullu

Koska tämä on nyt tullut taas puheeksi lähipäivinä pariin kertaan, ajattelin tehdä asista postauksen. Hannan kanssa juteltiin jäätelöistä sunnuntaina kun mutustelin Cornettoa ennen leffaan menoa ja nyt Anastacia teki postauksen aiheesta omassa blogissaan.

En nimittäin juurikaan ole koukkuuntuvaa sorttia, alkoholin juonnin kontrollointi ei tuota pienintäkään ongelmaa. Tupakan polton lopetin jo yli 13 vuotta sitten sillä en kokenut siinä olevan mitään järkeä ja pääsin siitä eroon todella helposti.

Ja ei jäätelönkään kanssa ongelmaa olisi, jos haluaisin siitä luopua, mutta en muuten luovu :) Syön kesässä käsittämättömiä litramääriä jäätelöä joten jos suomalaiset syövät jäätelöä vuodessa yli 13 litraa henkeä kohti, minä syön varmasti vähintään kolmen ihmisen annokset.




Ben & Jerry's on ykkösmerkkini, parempia makujäätelöitä vain ei ole. Mutta oikeasti jäätelömerkillä ei ole väliä, kulutan yhtä lailla Eskimo-puikkoja, Magnumeita, kauppojen omia merkkejä kuin vaniljajäätelöä paketistakin. Tänäänkin ostin litran vaniljajäätelöä ja sekoitin mukaan Dops-keksejä.

Sunnuntaina ostin sen Corneton lisäksi paketin Mars-jäätelöpatukoita, jotka muuten myös todella usein löytävät tiensä ostoskoriini, Vanilja-Eskimon ja Pommac-mehujään ja söin ne kaikki samana päivänä O__o

Tämä 'New York Super Fudge Chunk' on suosikkimakuni Ben & Jerry'siltä 'Chocolate Macadamian' ja 'Nordic Water Peacen ohella'. Myöskin 'Baked Alaska' kolkuttelee kärkisijoja.



Edellisten lisäksi muistan Ben & Jerryn jäätelöistä ainakin ostaneeni 'Baked Alaskaa', 'Cookie Dough'ta, 'Chocolate Fudge Brownie'ta ja 'Strawberry Cheesecakea'. Todennäköisesti muitakin joita en muista. Ainoat pettymykset ovat tuottaneet keksitaikina ja juustokakku. Mielestäni ne ovat hieman tylsän makuisia ja olenkin miettinyt että uskaltaisinko ostaa seuraavaksi joko 'Cherry Garciaa' (rakastan nimittäin kirsikkaa) tai 'Oh My! Applepie'ta vai olisivatko nekin liikaa yhden maun jäätelöitä joihin kyllästyy ennen kuin rasia on tyhjä.

 

Tietenkin tälläisenä jäätelön suurkuluttajana useat muutkin tuotteet ovat tulleet tutuksi, ja jo aiemmin mainitsemani suomalainen Pappagallo on korkealla fanittamissani jäätelöissä. Tampereen jäätelötehtaan tuotteet, joita myydään mm. Frenckelin aukiolta lähtevässä "Siperian tunnelissa", ovat myös mahtavia.

Loppujen lopuksi on hyvin vähän jäätelöitä, joita en syö. En pidä banaanista, enkä siten myöskään banaanijäätelöistä. Se taitaa olla lähes ainoa poikkeus. Mutta vaikka yleensä sääntö, mitä suklaisempaa, sen parempaa, pätee niin jopa Ben & Jerry'sin 'Chocolate Fudge Brownie' alkaa olemaan jo hiukan liian tiukkaa. Sen sijaan Pappagallon suklaajäätelö on taivaallista.

Onko täällä ketään joka pitää itseään jäätelön suurkuluttajana? Tuskinpa kukaan minun lukuihin pääsee mutta olisi hauska kuulla teidän lukijoiden ajatuksia asiasta.

Liekeissä

Lähdettiin tänään kaupungille naapureiden kanssa, tarkoituksena raidata vapputori.

Ensin kuitenkin mentiin syömään. Olin jo jonkin aikaa halunnut tsekata tämän uutuuden, Flamen, joka avattiin viime kuussa entisen Coyoten tilalle. Kävin siellä jo ensimmäisen kerran eilen illalla, mutta silloin ravinto oli pelkästään nestemäistä.

 

Burger- ja tex mex-tarjontaahan Tampereelta löytyy yllin kyllin, mutta se millä Flame erottuu joukosta, on hieman erikoisemmat burgerit. Kuitenkin, mikä mahtavinta, on se että kaikkien paikan lihaburgerien välistä löytyy Black Angus-härkää joka on mun mielestä maukkaampaa kun se perusliha mitä muissa paikoissa käytetään.

Myöskään sämpylä ei ole sitä tavallisinta seesamsämpylää josta on myös pakko antaa pisteet vaikka tämä ei maullaan Ruby & Fellasin sämpylöiden tasolle päässytkään.



Otin listalta Texas BBQ Burgerin ja mielestäni maku oli kohdillaan. Flamen omanlaisensa ranskalaiset sen sijaan olivat kuivia ja palaneen oloisia, mutta hampurilainenhan tässä pääosassa oli. Joka tapauksessa listalta löytyy niin paljon mielenkiintoista kokeiltavaa että aion kyllä ottaa tehtäväkseni testata useampiakin annoksia. Jälkiruuaksi otin Mövenpickin valkosuklaajäätelöä vadelmakastikkeella.

Flamesta lähdettiin kohti Keskustoria ja vappuhulinaa.



Naapurit olivat liikenteessä lastenvaunujen kanssa ja kulku täpötäydellä torilla oli kuitenkin hieman turhauttavaa joten vapputorikierros jäi lyhyeksi.

Tammikuussa UFF:ista ostamani pitkä nahkatakki pääsi tänään ensi kertaa käyttöön. Epäilin silloin että puolihuolimattomasti eurolla ostamani asuste ei tulisi kovin ahkeraan käyttöön, mikä edelleenkin varmaan pitää paikkansa, mutta sopi mielestäni päivän asukokonaisuuteen kuitenkin ihan kivasti. Kovin pitkään toivottavasti nahkatakkikelejä ei enää ole, mutta tästä päivästä rohkaistuneena tulen pukemaan sen vielä monta kertaa päälleni.

Blogi täyttää ylihuomenna puoli vuotta, ja 10000 ladatun sivun määrä tuli tänään täyteen. Kiitos kaikille jotka ovat jaksaneet seikkailuitani lukea! :)