Burgerisunnuntai

Kyllähän mun tulee muutenkin syötyä burgereita monta kertaa kuukaudessa, joko kotona tai ulkona. Mutta viime aikoina erityisesti sunnuntaista on tullut burgeripäivä, viimeisen kahden viikon aikana ainakin. Molempina kahtena sunnuntaina peräkkäin on tullut tehtyä ruuaksi erilaisia hampurilaisia, vieläpä ihan kasvissellaisia.

Eilen vuorossa oli pitkäaikainen kasvispihvisuosikkini, Apetitin porkkanapihvi. Näitä tulee muutenkin syötyä ruokana, mutta yleisimmin käytän niitä juurikin hampurilaisiin. Porkkanapihvin maku on mielestäni paras kaikista maistamistani kaupassa myytävistä kasvispihveistä. Apetitin punajuuripihvit tulevat hyvänä kakkosena, mutta eivät oikein sovellu hampurilaiskäyttöön. Kuitenkaan saman valmistajan kasvis- tai juurespihvit eivät oikein ole omassa keittiössäni löytäneet paikkaansa. Hernepihvit odottavat vielä kokeiluun pääsyä.

Aina näissä tulee kuitenkin hiukan varioitua, ja kuten viime viikollakin Koskenlaskija korvasi tavanomaiset juustot, eiliseen burgeriin kokeilin sen korvikkeena mozzarellatikkuja. Makuyhdistelmä toimi yllättävän hyvin porkkanapihvin kanssa. Lisäksi karamellisoin mukaan hiukan sipulia.



Viikko sitten kokeilin toistamiseen Hälsans Kökin soijaburgerpihviä. Eihän tuo yhtä laadukkaalta maistu, kuin vaikkapa itse jauhelihasta tehty purilaispihvi, kuten sitä edellisellä kerralla, mutta tavallisen einesjauhelihapihvin ja tämän soijapihvin välillä eroa ei kyllä huomaaa. Lisäksi laitoin juustoksi Koskenlaskijaa, ja paistoin väliin jälleen muutaman sipulirenkaan. Tuore tomaatti myös raikastaa muuten raskasta ruokaa.

Kastikkeina molemmissa on ollut kaikessa yksinkertaisuudessaan perusmajoneesi, ketsuppi, sinappi ja tietysti sriracha, joka kuuluu keittiöni perusvalikoimaan. Viime kesänä Chilifesteiltä ostamani Poppamiehen Savuinen viskikastike, sekä aiemmin ostamani Jalosavu ovat molemmat päässeet loppumaan. Jotain oleellista jäi siis puuttumaan, savuaromi kun sopii nimittäin kasvishampurilaisiin aivan käsittämättömän hyvin!

Ähkyssä koko viikonlopun

Viikonloppuna tuli venytettyä vatsalaukkua aivan tosissaan. Mässäily meni ehkä jopa vähän yli, mutta hyvät oli herkut. Vaikea näitä elämyksiä olisi poiskaan vaihtaa.

Pääsin eilen vihdoinkin testaamaan Hullun Poron brunssin, jota on markkinoitu Tampereen parhaimpana. Uusi juttuhan se ei ole, koska sitä on todennäköisesti tarjoiltu jo ravintolan alkutaipaleelta saakka. Vain sunnuntaisin tosin, mutta ei ole jostain syystä koskaan tullut mentyä paikalle. Ja ei tuossa kyllä suotta omakehu haise. Oli todellakin niin monipuolinen noutopöytä, tai sanoisinko neljä noutopöytää, täynnä jos jonkinlaista herkkua, että runsaudenpulahan se taas iski.



Salaattipöydässä oli monenlaisia vihersalaatteja, oliiveja, kirsikkatomaatteja, aurinkokuivattuja tomaatteja, tuore- ja cocktailkurkkuja, raejuustoa, marinoituja herkkusieniä, jalapenoja, pepperoneja, fetaa, punajuurisalaattia, perunasalaattia, sienisalaattia, säilykemandariineja, persikoita, päärynää, tuoretta ananasta, cantaloupe- ja hunajamelonia, rypäleitä sekä mansikkaa.

Kylmäruokapöydässä oli monenlaisia juustoja, leikkeleitä, keitettyjä kananmunia, savustettuja muikkuja, kylmäsavulohta, silakoita, simpukoita, katkarapuja ja jopa kokonaisia rapuja.

Lämminruokapöydässä puolestaan oli ainakin viittä-kuutta erilaista makkaraa, ryynimakkaraa, mustaamakkaraa, bratwurstia, nakkia, chilimakkaraa, lihapullia, paria erilaista kokolihaa, kanansiipiä asiaankuuluvan siipikastikkeen kanssa, sekä friteerattuja sipulirenkaita ja pariisinperunoita.

Lisäksi oli ainakin kahta erilaista leipää, sulhaspiirakoita ja croissantteja. Jälkiruokapöydässä oli kahta erilaista kakkua ja Mövenpickin jäätelöä, jota sai itse koota mieleisensä annoksen kulhoon. Jäätelölle oli monenlaisia strösseleitä ja muita lisukkeita, kuten krokanttia sekä suklaa-, ja turkinpippurirouhetta.







Valikoima oli laajuudessaan niin jäätävä, että varmasti jotakin vielä jäi mainitsemattakin. Olisi pitänyt kirjoittaa kaikki ylös jo ravintolassa, mutta keskityin syömiseen :) Maha tuli ääriään myöten täyteen, vaikka en edes läheskään kaikkea jaksanut maistella. Kyllä Hullun Poron brunssi on ehdottomasti laadukkainta mitä itselle on koskaan noutopöydässä tullut vastaan, rahalle saa varmasti vastinetta. Hintahan siis on 21,90€ normaalisunnuntaisin, isänpäivän brunssi kustansi kolme euroa enemmän.

Lauantaina taas tein itse jälleen burgereita. Olin Sivumaku-bloggarin suosittelemana ostanut kaupasta Pajuniemen luomupekonia, ja halusin kokeilla sitä hampurilaisen välissä. Sämpylät syntyivät poikkeuksellisesti tällä kertaa kotikeittiössä, ja pihvi tietysti myös. Niistä tuli aika suuria, ja lihan määrä pekoni mukaan laskettuna taisi olla lähemmäs 300 grammaa hampurilaista kohti.

Väliin tuli ketsuppia, sinappia, majoneesia, srirachaa, tomaattia, salaattia, maustekurkkua ja cheddaria. Väliin laitoin vielä ekstrana friteerattuja sipulirenkaita ja lisäksi ohessa oli ristikkoperunoita.

Pekonista pitää kyllä antaa erityismaininta, koska kyseinen tuote todellakin maistui lihaisalta. Mielikuva ja suutuntuma kaikki olivat täysin normaalista pekonista poikkeavaa, ja lisäksi paistaessa keittiöön leijaili ihastuttava savun tuoksu. Tässä pekonissa maistui kokoliha. Tämänkään annoksen jälkeen ei tarvinnut enää lauantaina syödä mitään, ilta vierähtikin mukavasti saunan ja elokuvien parissa.

Viimeisiä kesäpäiviä

Viikonloppuun mahtui kesäkelien koko kirjo helteisestä kesäillasta kaatosateeseen ja trooppisiin öihin.

Perjantaina oltiin Chilifesteillä kiertelemässä ja nauttimassa Karusellin terassilla ehkä kesän viimeisistä terassijuomista. Festeiltä mukaan tarttui Poppamiehen kojusta pullollinen loistavaa Savuinen Viski -kastiketta, johon olen jo tutustunut Roosterin Reggaeta & Makkaraa illoissa, sekä Chili con Carne -maustesekoitusta. Tarkoitus olisi tehdä lähiaikoina iso padallinen kyseistä pataa.

Hain myös Chef Santerin pisteestä kilpailussa voittamani Uusi Mustamakkara -kirjan. Arvontaan pääsi mukaan, kun jakoi taannoin Facebookissa tämän kirjan mainosvideon. Santerilla riitti asiakkaita jonoksi asti, tarjoillessaan "mörköpötköä" Poppamiehen chilihillolla, mutta ehdittiin muutama sana vaihtamaan.







Terassilla istuttuamme, ja auringon painuttua talojen taakse piiloon, vaihdettiin paikkaa Café Europaan. Sinne tuli vielä kolmaskin kaveri viettämään iltaa ja pelailemaan meidän kanssa.

Lauantaina tein ruuaksi pitkästä aikaa kunnon lihaburgerin, sillä halusin tietysti heti kokeilla edellisenä päivänä ostamaani viskikastiketta. Laitoin sitä jopa jauhelihan sekaan muiden mausteitten kanssa ja tein kunnon lätkät sämpylän väliin. Muuten purilaiseen tuli ketsuppia, sinappia, srirachamajoneesia, suolakurkkua, salaattia, karamellisoitua sipulia, cheddaria ja samaista Poppamiehen kastiketta vielä lisäksi väliin. Lopputuloksena oli yksi parhaista koskaan kotona tekemistäni hampurilaisista.





Elokuvaa odotellessa käytiin kaverin kanssa kahvilla La Famillessa ja sen jälkeen pidäteltiin pahinta sadetta leffateatterissa. Illalla oltiin kaverin luona porukalla iltaa viettämässä. Laulettiin kurkku käheäksi Singstaria ja lopulta kävelin lämpimässä kesäyössä keskustan toiselta puolelta toiselle kotiin.

Elokuva jonka kävin katsomassa, oli 'Elysium', ja miten upea se olikaan! Mulla ei oikeastaan ollut ihmeempiä ennakko-odotuksia sen suhteen. Science fictionin ystävänä traileri näytti kiehtovalta, mutta esteenä oli vain yksi asia, Matt Damon :) En nimittäin oikein ole pitänyt miehen roolisuorituksista.

Mutta voi morjens mikä leffa ja miten vähän Matt tässä mua häiritsi, itse asiassa leffan ansiosta suhtaudun häneen nyt hieman suvaitsevaisemmin. Visuaalisesti 'Elysium' oli aivan ainutkertaisen upeasti toteutettu - avaruusasema, alukset ja droidit olivat varsinaista silmäkarkkia teknologia- ja scififanille. Kahden maailman kontrastit toimivat upeasti yhteen. Lisäksi kuvaus oli toteutettu hienosti ja elokuvalla olikin varsin humaani teema, jota onneksi ei trailerista käy ilmi. Inhimillisyys oli muutenkin vahvasti läsnä ja kerrankin tässä oli tarina, jonka traileri ei paljastanut itse elokuvasta liikaa.



Tunteet valloillaan katsoin tuota huikeaa visuaalista taidonnäytettä ja lopussa jouduin istumaan hetken penkissä ja haukkomaan henkeä. Niin pysäyttävä elokuva tässä oli kyseessä. Lähimmäksi tätä scifielokuvaa on koskaan päässyt vanha suosikkini '12 Apinaa'. Jos kuulut actionin ja scifin ystäviin, on tämä aivan ehdottomasti nähtävä. Wau!

Hedonistiseurakunnan sunnuntaimässy

Osa on saattanut jo Instagrammeista huomatakin tuoreimpia ruokakuvia, mutta tässä hiukan taustaa eilisen mässäilyistä. Makkaran syönti sai jäädä juhannuspäivään, kolme päivää niitä tulikin jo popsittua, joten oli ihan tarpeen saada jotain muutakin ruokaa välillä.

Niinpä sitten väsäsinkin eilen päivälliseksi kanahampurilaiset. Vaikka ravintolassa arvostankin itse tehtyä sämpylää ja pihviä, kotona pyrin menemään useimmiten näissä asioissa sieltä, missä aita on matalin. Useimmiten teenkin kana- tai kasvisburgeria, sillä niihin löytyy hyvän makuisia valmispihvejä. Lihapihvit teen kyllä aina itse naudanlihasta, mutta harvemmin tosiaan tulee sellaisia kotona väsäiltyä. Nytkin sämpylän väliin valikoitui Kariniemen Kananpojan paneroidut pihvit.



Näiden lisäksi purilaisten pohjalle tuli ketsuppi-sriracha-majoneesiseos, tomaattia ja Kartanon salaattia. Pihvin päälle cheddaria, maustekurkkua ja kannen alle sekoitus majoneesia, mietoa Tabascoa ja Poppamiehen Jalosavua. Oikein loistava lopputulos.

Olen ostanut nyt pari kertaa Lidlistä Grillimaisteri-hampurilaissämpylöitä, ja vaikka kyseessä onkin perus seesam-vehnäpulla, niin toistaiseksi parhaan makuinen sellainen, joita olen kaupasta löytänyt. Vähän asian vierestä, mutta parhaat hodarisämpylät taas löytyvät Ikean pakastekaapeista.



Amerikkalaistyyppisen aterian jälkeen teki mieli jatkaa hyväksi havaitulla jälkkärilinjalla, joten ensin ajattelin tehdä jäätelön kylkeen omenapiirakkaa. Tässäkin päätin kuitenkin mennä helpommalla, ja tehdä pelkkää omena-kaurapaistosta, mutta kaupassa tuli dilemma. Koska toinen meistä halusi suolapähkinöitä ja itse tehtyä kinuskikastiketta, ostin tarpeet molempiin. Kotona en kuitenkaan pystynyt valitsemaan näiden kahden väliltä, joten päätin laittaa omaan annokseeni vähän kaikkea ;) Niinpä annoksen kuorrutukset menivät hiukan överiksi, koska omassa annoksessani oli omena-kaneli-kaurapaistosta, suolapähkinöitä ja kinuskikastiketta. Tarkoitus oli laittaa annokseen vielä kermavaahtoakin, mutta minä mokoma unohdin sen jääkaappiin :(

Loppupäivä menikin sulatellessa näitä mässyjä ja Sopranosia katsellessa (Jamesin muistolle). Unohdinkin mainita, että palasin jo juhannuksena sarjan pariin siitä, mihin jäin reilu vuosi sitten.

Olennaisten asioiden äärellä

Nimittäin patojen! Nanda Devi on jälleen avannut ovensa, ja käytiin eilen kaverin kanssa ajamassa paikka uudelleen sisään. Eihän siellä mikään ollut listalla tai salin puolella muuttunut, mutta kyllä täytyy myöntää, että kun on pari kertaa välissä käynyt syömässä muualla intialaista, pieni ikävä oli ehtinyt muodostua. Kyllä se vain on Tampereen paras intialainen ravintola. Aina ollut.

Itse otin kasvisannoksista Sabji Korma Kajuwalan, maustettuja vihanneksia ja cashewpähkinää kermaisessa yrttikastikkeessa keskivahvuudella. Ystäväni otti saman mietona ja siinä maistellessa erityisesti mieto maku sopi tähän annokseen todella täydellisesti. Eniten yllätti kasvisannoksen koko, sillä liha-annokset yleensä ovat melko pieniä, mutta tämä todella täytti mahan Naan-leivän kanssa. Ruoka oli niin hyvää, että oli pakko syödä ihan kaikki vaikka ei edes olisi enää jaksanut!

Käytiin myös vähän shoppailemassa. Ensin hain Satakunnankadun Siam Housesta mausteita ja jumalten kastiketta, joka parantaa ruuan kuin ruuan, Srirachaa. Sitten kierreltiin katselemassa hiukan kevätvaatteita. Olen lähdössä lähiaikoina laivalle, joten Kappahlista löytyneet alennushintaiset raitapaidat (kaksi yhden hinnalla) sopivat molempiin kriteereihin paremmin kuin hyvin.

Vinkkinä muuten naisille, BikBok on auennut nyt Tampereelle. Itsellehän sieltä ei tietysti löytynyt mitään, mutta käytiin kuitenkin pyörähtämässä liikkeen avajaisissa Koskikeskuksessa. Mun mielestäni suurin osa vaatteista siellä näytti todella kivoilta.