Aussie Bar Tampere

Aussie Bar tuli Tampereen katukuvaan ja avasi ovensa viime tiistaina. Viralliset avajaiset järjestetään kuitenkin nyt tulevana perjantaina. En tosin tiedä, onko siellä mitään erityistä silloin tarjolla.

Tuli käytyä heti tuoreeltaan testaamassa meno, ja sitä helpotti jälleen kerran voitto Facebookin kilpailussa. Arvasin oikein kysymykseen ja sain burgerin ilmaiseksi. Siis burgerin! Miten voi mennä näin oikeaan osoitteeseen voitto? :D Muutenkin Aussie Barin purilaislistalta löytyy useita todella herkullisen kuuloisia annoksia. Tämän kokemuksen perusteella taidan joutua kokeilemaan jotakin muutakin...

Erityiskiitosta baarille pitää antaa Snack Menusta. Jostain kumman syystä Suomessa, tai ainakaan Tampereella ei ole tajuttu, että ihmiset tykkäävät napostella baarissa muutakin kuin suolapähkinöitä. Ei tarvitse mennä kuin lahden ylitse Tallinnaan, että ruokaa tarjoavista pubeista on mahdollista saada listalta vaikka minkälaista pientä purtavaa. Lähimmäksi Tampereella on ehkä päässyt aiemmin Sticky Wingersin Dugout Bar, jonne on voinut tilata erikseen Stickyn listalta sormiruokaa pelin oheen. Tähän saumaan Aussie Barin konsepti sopii siis kuin nenä päähän. On sipsiä, nachoa, sipulirenkaita, mozzarella- ja jalapenotikkuja, ribsejä ja perunankuoria. Itse tilasin jo aiemmin, ennen ruokailua sipulirenkaat, ja ainakin ne olivat erittäin maukkaita, kuten myös niihin tullut dippikin.





Koska en ole bilehile, ei Aussie Bar tule itselleni jatkossakaan olemaan yökerhon korvike, vaan ruokapaikka ja keikkapaikka, joskus lätkämatsin katsomispaikkakin. Keskitynkin tässä postauksessa nimenomaan ruokapuoleen ja näiden edellä mainittujen ohella listalta löytyykin todella laaja valikoima monenlaista purtavaa. Turhahan pyörää on keksiä uudelleen, ja vaikka jokaisesta ravintola/baaripaikasta Tampereelta saa samantyyppistä ruokaa, niin erikoisuutena täällä on kengurunliha. Sitä saa nachojen kanssa, burgerissa, toasteissa, pitsassa ja salaatissa. Kokeile jos uskallat!

Testaushetkellä eilen sitä ei kuitenkaan ollut saatavilla, joten jouduin tyytymään palkintoburgerissani kahden yli 200 grammaisen naudanlihapihvin Aussie Bar Double Burgeriin. Maku lihassa oli todellakin kohdallaan, joskin annos oli aivan liian iso, ja ehkä olisin kaivannut enemmän jotakin raikasta väliin. Samoin dippi olisi ihan kiva lisuke, sillä purilaista vaivasi muutoin ehkä pieni kuivuus.

Toinen meistä tilasi Fish & Chipsit, jotka ovat kyllä ehdottomasti seuraavaksi omallakin ostoslistalla, ja siihen kun tuli vielä peräti kaksi dippiä. Nyt kun Ruby & Fellas ei enää tuota suosikkiannostani tarjoa, saa tämä rafla ansioitetusti ottaa rahani kun haluan kalaa ja ranuja. Ja millaisia ranuja täällä saakaan? Oli meinaan sen verran hyviä, että tämä mesta hyppäsi nyt niiden osalta kaupungin kakkoseksi heti O'Connellsin perään. Hopea ei ole kuitenkaan häpeä! Tosin myös täällä omenaviinietikkaa pitäisi ehdottomasti saada pöytään kalan kanssa.

Aivan tällä konseptilla ei täällä kuitenkaan vähään aikaan iltapaikkaa ole ollutkaan, kun Memphis samasta liiketilasta jo vuosia sitten lopetti. Tampereella on totuttu siihen, että ruoka syödään toisessa paikassa ja iltaa lähdetään viettämään toisaalle. Pientä hiomista ehkä on vielä syytä tehdä, mutta ihan kelpo arvosanoin toivotan Aussie Barin tervetulleeksi. En tiedä mistä johtui, ja tilanne voi tasoittua kyllä ajan saatossa, mutta mulla oli koko ajan sellainen fiilis että olisin ulkomailla enkä Tampereella. Tuskin se vain siitä yksin johtui että baarista kaikki tilataan englanniksi, sillä henkilökunta on oikeasti australialaista. Sen tiedän kuitenkin jo nyt, että tästä tulee muodostumaan yksi niistä harvoista juottoloista missä istun mielelläni iltaa.

Per mare, per terram

En muista koska olisin joutunut näin paljon vekslaamaan lomasuunnitelmia kuin nyt tälle talvilomalle, eivätkä ne kaikkein kiinnostavimmat toteutuneetkaan. Halpoja lentoja kyllä olisi ollut, mutta en vieläkään ole innostunut lähtemään reissuihin itsekseni, ja kenelläkään ei ollut tähän saumaan mahdollista lähteä mukaankaan.

Tulin kuitenkin juuri eilen illalla takaisin Tampereelle, viimeisimpänä takana on risteily Viking Gracella. Varasin tämän reissun pääasiassa sen takia, että laivalla oli keikalla Jenni Vartiainen. Ja kun tämä laiva muutenkin jätti vuoden takaisen kokemuksen perusteella hyvän fiiliksen, oli valinta helppo tehdä.

Ja hyvä risteily se olikin. Jennin keikka oli aivan huikea, ja laivan kaksikerroksinen Club Vogue yökerho toimii yllättävän hyvin myös ihan kunnollisena keikka-areenana. Samaa ei voi kaikista laivoista sanoa, ja onhan Grace nyt ihan omaa luokkaansa näillä vesillä. Ainoastaan Silja Linen Helsingin laivat ovat jokseenkin vertailukelpoisia ja sen verran viihtyisiä, että pelkälle risteilylle viitsii lähteä.

















Jenni veti bändinsä kanssa pääasiassa tietenkin edellisen levyn, 'Terran' kappaleita, mutta myös muutamia vanhempiakin biisejä. Ainakin 'Mustaa kahvia', 'Ihmisten edessä', 'Duran Duran', 'Missä muruseni on', 'Nettiin' ja 'En haluu kuolla tänä yönä' kuultiin. Ja onhan hän nyt niin kaunis, kirjoitin lievästi herkässä tunnetilassa keikan jälkeen tämän avoimen kirjeenkin Jennille, jonka julkaisin mm. blogin Facebook -sivulla :)

Avoin kirje Jenni Vartiaiselle.

Jos se nyt tuli jollekin yllätyksenä, niin Jenni Vartiainen, olet täydellinen! Siitä huolimatta, että edustat kaikkea sitä, mitä yleensä musiikkibisneksessä halveksun.

Et sävellä tai sanoita omia biisejäsi, olet alunperin formaatin tuote, mutta sinulle tehdyt biisit ovat loistavia ja olet jumalainen ilmestys, kauneinta mitä tiedän.

Jenni, olet parasta, mitä suomalainen popmusiikki voi tarjota. Kiitos!

Laivaristeily ei tietysti ole mitään ilman kunnon aamiaista. Aika usein valitsenkin erikoisaamiaisen, kuten nytkin, sillä tarjolla on aina paljon enemmän erilaisia herkkuja kuin normaaliaamiaisella, skumpasta puhumattakaan :) En edes viitsinyt kajota perinteisiin coctailpiirakoihin, pekoniin, lihapulliin ja nakkeihin kun tarjolla oli mm. mätiä, skagenia, lohimoussea, valko- ja sinihomejuustoja, croissanttia, prinsessa- ja mantelikakkuja, kiiviä, appelsiiniä, verigreippiä, rypäleitä. Gracella erikoisaamiainen tarjoillaan kaiken lisäksi aivan ylimmän kannen näköalaravintolassa Oscarissa, jossa Tukholman saaristoa on mukava seurata aamiaista syödessä.















Mutta jotta risteilyn plussat eivät olisi jääneet vain näiden varaan, laivalle mennessäni huomasin risteilyohjelmasta, että Voice of Finlandin ensimmäisen kauden voittaja, silloinen suosikkini Mikko Sipola esiintyisi myös laivalla, ja peräti kahden keikan verran. Positiivinen yllätys, olin aivan fiiliksissä. Mikon ääni on aivan huikea, ja ehkäkin paras mies ja kitara -kombo, jota ikinä olen kuullut. Voicen lisäksi kävin pari vuotta sitten katsomassakin Mikkoa täällä Tampereella Ruby & Fellasissa ja Jack The Roosterissa. Mukana laivalla oli myös rumpali ja basisti.

Ainoastaan torstai-illan esitys meni puoliksi päällekkäin Jennin kanssa, joten jouduin poistumaan keikalta kesken, mutta onneksi mies esiintyi uudelleen vielä perjantaina iltapäivällä. Kun sitten keikan lopuksi selvisi, että Mikko on tulossa vielä illaksi Tampereelle, jälleen Ruby & Fellasiin, oli loppuillan ohjelmakin jo selvä :) Tampereelle VR toi jälleen myöhässä, kuten aina Turusta tullessa, eikä koko matkalla tarkastettu edes matkalippuja, mutta ehdin juuri ja juuri kesken ensimmäistä biisiä tuoppini kanssa eturiviin istumaan. Ja Rubyssä mies veti sen perinteisen soolokeikan, ja oli muuten ehdottomasti viikon paras keikka näistä kolmesta!

Loma alkaa olla lusittu, vaikka sairasloman vuoksi muutama päivä jäikin vielä talteen myöhemmäksi. Juuri nyt ei kuitenkaan ole enempää suunnitelmia. Kirjoittelen kyllä lomasta vielä enemmänkin, kunhan ehdin.

Telakalla

Huh, olipa viikonloppu. Harvoin tulee ihan vain baarissa nykyisellään käytyä, mutta perjantaina lähdettiin juhlimaan kaverin kahden kuukauden tipattoman päättymistä heti puolilta öin Ruby and Fellasiin. Ja kun paikkaa ei liiemmin oltu etukäteen suunniteltu, tuli ihan yllätyksenä, että siellä oli livemusiikkiakin. Ants In The Pants oli vasta alottanut keikkansa, eikä missattu paljoa. Tuli hyviä irkkutyyppisiä kansanlauluja, mutta myös perinteisempiä rokkicovereita ja olut oli hyvää. Lauantaina näin mun luottoystäviä, käytiin syömässä ja entisen työkaverin tupareissa. Illalla matka jatkui vielä omalta osalta Café Europaan. Mutta takaisin lauantaipäivään...

On päässyt tosiaan käymään niin, että en oo koskaan syönyt Telakalla mitään listalta. Mulle se on aina ollut baari, terassi ja ennen kaikkea keikkapaikka, jossa on tullut käytyä lukemattomilla keikoilla. Kyllä mä joskus 10 vuotta sitten olen siellä syönyt, mutta kyseessä oli yksityistilaisuus yläkerrassa, jossa oli tarjolla noutopöytä. Siihen ei näitä ruokia mun mielestäni voi verrata, ja sen jälkeen varmasti moni asia on muuttunut.

Mutta niin muuttui myös ääni kellossa täällä, kun tuossa muutama viikko sitten huomasin, että siellä tarjoillaan lauantaisin erikoislounasta. Se on järkevä idea ihan yleiselläkin tasolla, enkä itsekään arkipäivisin sinne edes lounaalle pääsisi. Toki listakin on aivan eri, mutta tämähän käy!











Lauantaisin tarjolla on burgereista sekä liha- että kasvisvaihtoehto sekä myöskin Tex Willer, joka ilmeisesti oli porsaanleike. Tämä tietysti sopii burgeripuristille, ja kun mahdollisuus vihdoin tarjoutui, sen myöskin tein.

Itse lähdin pelaamaan varman päälle, ja valitsin lihaversion. Falafelia mulla on kotonakin pakkasessa, ja pääseehän tuonne uudestaan. Ranskalaiset olivat perushyviä, ei tosin mitään tajuntaa räjäyttävää, eivätkä onnistuneet vieläkään järkyttämään Tampereen ykköspaikalla suvereenisti olevia O'Connellsin ranuja :) Mutta kylkeen tullut curryn makuinen coleslaw ja itse burgeri olivat kyllä todella hyviä.

Hampurilaispihvi maistui todella siltä, että se oli itse tehty, eikä tule pakkasesta. Lisäksi se maistui mahtavan savuiselta. Täytteet olivat muutenkin niin loistavia, että polte sitä falafelburgeria kohtaan vaan kasvaa. Telakan burgereita pitää päästä testaamaan pian uudelleenkin. 10 euroa tuosta annoksesta oli enemmän kuin kohdallaan, eikä sen normaalihintakaan muina päivinä ole kuin alle 13 euroa. Tietysti Telakka on myös paikkana viihtyisä, ja sain ihan erilaista perspektiiviä itsekin siihen noin päiväaikaan. En varmaankaan ole nimittäin päivällä käynyt siellä koskaan muuten kuin terassilla.

Viikonlopusta

Viikonloppu oli tiivis paketti kaikesta kotona hengailusta ja telkkarin katselusta huolimatta. Muutama tunti töitä molempina päivinä, kuuntelemassa teknohistoriikkia Galleria Rajatilassa ja kahdesti ulkona syömässä.

VoF:issa ei kovin paljoa kiinnostavia laulajia perjantaina nähty. Niistä vähistä ainoastaan Camilla Bäckman oli mielestäni lahjakas, mutta hänellä olikin jo enemmän musiikkitaustaa. Ei hänenkään esityksensä silti aivan tyylipuhdas ollut, mutta kuitenkin illan parasta. Putous oli kyllä jälleen aivan loistava, Viikkokatsauksen Tiputuspäivä -sketsi oli silkkaa parhautta, ja kyllä Tartu Minniin musavisailussakin hetkensä oli :)

Lauantaina kävin töiden jälkeen kuuntelemassa yhden Suomen vanhimmista dj:stä, DJ Joken settiä, sekä keskustelemassa Yokotain "Mustasäkki" -näyttelyssä Suomen teknokulttuurin noususta. Ensimmäisen tunnin ajan ennen DJ-settiä häneltä sai tosiaan kysellä kaikkea mielenkiintoista aiheeseen liittyen. Moni asia oli itselleni tuttua, mutta myös uusia näkökulmia haastattelun myötä ilmeni.

DJ-setti olikin sitten aivan huikeaa oldschool acidhousea, housea ja teknoa. Jos vain olisin ollut paikan päällä kavereiden kanssa, olisin takuuvarmasti lähtenyt mukaan tanssimaan. Sen sijaan tyydyin fiilistelemään meininkiä seinäruusun positiosta :) Seuraavan kerran Rajatilassa on dj- ja livemeininkiä 7.2.













Maistelin tänä viikonloppuna myöskin loistavia lähioluita. Keisarin tuoteperheen 66 American Pale Ale tuli jo testattua ensi kerran Ravinteli Huberissa pari kuukautta sitten, mutta nyt ostin sitä perjantaina kotiinkin. Lisäksi Året Runt ja Kellari -olut olivat erittäin mieluisia tuttavuuksia.

Keisari -oluet valmistaa siis Nokian Panimo tuosta naapurikaupungista, ja olen jo vuosia pitänyt heidän oluitaan Suomen parhaina. Voittipa yksi noista suosikeistani, Luomu Pils muutama vuosi sitten Vuoden luomutuotteen palkinnonkin. Muita Keisari -suosikkejani ovat olleet Münchener ja Dark. Kun vielä hintakin on kohtuullinen, valitsee tuotteen ruokakaupan hyllyltä mielellään. Panimon tuotteista oikeastaan vain perus Lager ei oikein puhuttele itseäni. Eikä Elowehnä, mutta se taas johtuu siitä, että en erityisemmin pidä muistakaan vehnäoluista.

Markkinoille on tullut myöskin uutuus, Luomu tumma lager, joka oli niin taivaallista, että ostin sitä vielä lauantainakin lisää ruokajuomaksi. Se toimi hyvin palan painikkeena, sillä iltapalaksi maistui jälleen itse tehty purilainen. Ehtihän tässä miltei kaksi viikkoa vierähtääkin edellisestä burgerikokemuksesta ;)

Sunnuntaina tuli vielä käytyä Ruby & Fellasin viimeisessä Burger Sundayssä. Otin nyt Greek Burgerin uudelleen, mutta vehnäsämpylällä ja tässä todella oli hampurilaislistan ylivoimainen voittaja, ehdottomasti! Päivän hanatarjouksena oli vieläpä pintti London Prideä vitosella, joten olipa olutvoittoinen viikonloppu! :)

Burgeriputkessa

Taas on tullut vedettyä pari päivää burgeria putkeen, ja töitten jälkeen olis tarkotus mennä testaamaan yks aika pitkään jo mua kuumotellut paikka lisää. Kolmen päivän rupeama saa arvoisensa kruunun siis tänään, mutta en paljasta suunnitelmia vielä enempää tässä vaiheessa :)

Sen sijaan lauantaina tuli tehtyä itse mahdollisesti parhaiten onnistunutta burgeria ikinä. Oon jo jonkin aikaa laittanut pihvitaikinan sekaan tuota Poppamiehen Bourbon BBQ -kastiketta, aina kun mulla on sitä ollut. Oon tainnut siitä mainitakkin, joten ei nyt kyse ole mitenkään erityisen salaisesta ainesosasta. Kannattaa kokeilla.

Hain myöskin vähän enemmän raikkautta korvaamalla maustekurkun tuorekurkulla Midhillin tapaan, lisäksi väliin tuli pihvitomaattia, salaattia ja paistettua sipulia. Kastikkeina oli ketsupin, sinapin ja tuon samaisen BBQ-soosin kanssa vielä Auran paprikamajoneesia. Valmis tuote kyllä, yleensä tulee maustettua majoneesi itse, mutta tuommoinen oli tarttunut tarjouksesta matkaan. Ja hyvin toimi!

Juustona oli tavallista cheddaria, jonka olen todennut paljon paremmaksi hampurilaiskäytössä, kuin nuo sulatejuustocheddarit, joita on tullut enimmäkseen aiemmin käytettyä. Tämäkin englantilainen cheddar löytyi Lidlin juustohyllystä. Testissä oli myös ensimmäistä kertaa saman kaupan lankkuperunat, jotka olivat parhaita koskaan pakastealtaasta ostamiani ranskalaisia. Kyseessä on Harvest Basket tuotemerkin Steak Cut Chips.





Eilen taas kävin Ruby & Fellasin Burger Sundayssä, ja tällä kertaa valitsin Burger Con Carnen. Siihen tulee jauhelihapihvin lisäksi vielä hieman extralihaa chili con carnen muodossa, samaa jota saa normaalilistalta, kun tilaa Chili Cheese Friesit. Soosissa on myöskin mm. maissia ja papuja ja burgeri tarjoillaan open face -tapaan. Säästyypä yhden sämpylänpuolikkaan syömiseltä, vaikka se terveysmielessä laiha lohtu onkin :) Tuhti satsihan tuo oli, eikä näitä ruokia syödä jos halutaan syödä terveellisesti.

Lopullisen tex mex-elämyksen takasi päälle ladotut nachot. Majoneesi oli korvattu creme fraichella ja salaattia ja tomaattia oli sopivasti tuomaan raikkautta annokseen. Tässä suhteessa tämä burgeri pääsi toistaiseksi kakkossijalle Pork Burgerin ohi, vaikka ei Greek Burgeria tämäkään aivan onnistunut ylittämään.

Joka tapauksessa oikein hyvän makuinen setti, ja näitä tarjoussunnuntaitahan on vielä jäljellä kahtena tulevana viikkona. Harmi vain, että tämäkin burgeri poistuu listalta tammikuun jälkeen, voisin mielelläni syödä tätä tai kreikkalaista muulloinkin. Koko tammikuun ajan, ja joka päivä, Rubyssä on myös nyt isommalle porukalla hyvä diili - ota listalta mitkä tahansa kolme pääruokaa ja maksa kahdesta. Erityisen hyvä vaikkapa kolmistaan tai jopa kuudella kaverilla! Tähän sunnuntain burgeridiiliin sitä ei tosin voi yhdistää.

Kreetan härkästä burgeria

Viikonloppu meni melkein pelkästään kotona rötvätessä. Leffoja tuli kyllä katottua monta, ja aloitettua myös vihdoin ja viimein seuraamaan paljon kehuttua Dexteriä. En tosiaan ollu sitä koskaan katsellut, mutta nyt kun Netflix aukesi, aukesi myös mahdollisuus sen katsomiseen kätevästi. Tällä kokemuksella on paha vielä sanoa, tuleeko siitä suosikkisarjaa vai ei, mutta ainakin jaksan muutaman jakson jälkeen edelleen sitä katsoa.

Kävin mä silti kaupungillakin ja kaupoissa molempina päivinä, ja jälleen Ruby & Fellasin Burger Sundayssä, josta kerroin jo aiemmin! Tällä kertaa tulikin syötyä aivan mielettömän hyvä hampurilainen.

Greek Burgeriin tulee naudanlihapihvin lisäksi halloumijuustoa, tätähän on tultu kokeiltua jo kotitekoisissakin purilaisissa menestyksekkäästi, sekä mainion makuista punasipulihilloketta ja aivan taivaallisen hyvää tsatsikia. Lisäksi omaan makuun tässä on salaattia ja tuoretta tomaattiakin välissä, joka raikastaa ja keventää muuten tuhtia ruokaa. Edellisessä Pork Burgerissa jäin erityisesti kaipaamaan jotakin raikasta.

Eli nyt oli hyvä. Kreikkalaistyyppisen burgerin saa Zarillossakin, mutta se jäi nyt kakkoseksi. Rubyn Greek Burger tarjoillaan rukiisen Eväsleivän välissä, joka on kyllä ihan jees. Täyskymppi mausta, mutta kymppimiinus kokonaisuudesta, vehnäpullalla olis tullu täydet pisteet. Leivän kuulemma voi kylläkin vaihtaa euron lisäsijoituksella. Melkein tekisi mieli vetäistä kreikkalainen vielä toisenkin kerran, vaalealla sämpylällä, sen verran hyvää settiä oli. Toisaalta listalla on vielä monta burgeria kokeilematta ja vain tammikuu aikaa.

Rubyn sisäkuvat on muuten otettu lainassa olevalla Canonin EF-S 10-22mm F 3.5-4.5 USM laajakulmalla. Kuviin tulee tilan tuntua tuollaisessakin tilassa melko kivasti. Aika vähän on pystynyt tätä objektiivia hyödyntämään, kun ulkona on ollut vain harmaata ja mustaa. Enköhän silti ehdi vielä pari hyvääkin kuvaa sillä nappaamaan.

Burgerisunnuntai

Kyllä, sunnuntaista on puhe, vaikka ei ole sunnuntai. Ehdittepä reagoimaan ennen huomista :)

Ruby & Fellas, jota useasti aiemminkin olen täällä hehkuttanut, iski mukaan Tampereen tarjousburgerikilpaan. Zarillossahan on burgeritiistai, Jack The Roosterissa keskiviikkoburgerit, ja nyt Rubyssä burgerisunnuntai. Ainakin koko joulu- ja tammikuun ajan sunnuntaisin tarjolla on erikoislistalta kaikki burgerit kympillä! Lisäksi vaihtuva olut hanasta joka sunnuntai vain vitosen, melkoista.

Kävin siis itse syömässä siellä heti ensimmäisenä burgerisunnuntaina vajaa viikko sitten ja kuulin lisäksi paikan päällä, että helmikuussa lista tulee vielä hiukan muuttumaan. Ilmeisesti päiväkohtaisia tarjouksia tullaan lisäämään, mikä on omiaan varmasti kuljettamaan omatkin jalkani jälleen tuonne useammin. Sen jälkeen kun fish 'n chipsit poistuivat listalta, olen lähinnä käynyt siellä syömässä vain burgeriviikkoina. Kilpailu on mielestäni aina hyvästä, ja Ruby on kuitenkin ihan sieltä Tampereen gastropubien viihtyisimmästä päästä.

Heti kärkeen testasin Pork Burgerin, johon tuli siis hampurilaispihvin sijasta ylikypsää possua. Varsin toimiva kombo, joka jätti kuitenkin nälän vielä muita annoksia kohtaan. Ei siinä siis mitään vikaa ole, mutta itse olen vain niin totaalisen kova hampurilaisfani, että kovin paljon perinteisestä poikkeava yhdistelmä ei saa multa koskaan täysiä pisteitä, samahan kävi myös Stefan'sin hampurilaisen kanssa. Olen myöskin aivan varma, että käyn ainakin kerran pari vielä tässä joulu-tammikuun aikana testaamassa listan muita purilaisia.