Chiliä vuoden tarpeiksi

Ainakin melkein :)

Sen verran paljon tuli erinäisiä chilijuttuja maistettua näillä Chilifesteillä, että vähäksi aikaa ainakin erikoisuudet riittävät. Myös pulled pork oli niin ylivoimaisen suosittu raaka-aine monella kojulla, että jouduin sittenkin antamaan periksi Ravintolapäivän suhteen ja skippaamaan Meatlovers United BBQ:n. Toinen päivä peräjälkeen ja kolmas annos nyhtöpossua olisi ollut liikaa, siitäkin huolimatta että Chilifesteillä maistoin kahta erilaista.

Ruokatarjonnasta ei todellakaan ollut puutetta ja vaihtoehtoja löytyi aina niin Soittokahvila Soppiksen vegeruuista SiipiWeikkojen siipiin, Buffalo Food Stationin kanoihin ja juuri toisen toimipisteensä Tampereelle avanneen Bar Burriton naudanposki-papuburritoihin (jotka muuten oman kokemukseni perusteella olivat ehdottomasti paikan parhaimpia komboja). Possua ja makkaraa oli tarjolla lähes jokaisessa myyntipisteessä ja esimerkiksi Savuhovi myi omien kehujensa mukaan äärimmäisen tulista The End -makkaraansa, joka ilmeisesti toimikin monelle jonkinlaisena miehuuskokeena. Sen tiedän, että muutama kovempikin karju jätti omansa kesken. Vaikka se tulisimman ruuan sietokyky on ihan virallisestikin erilaisten kilpailujen kautta Chilifestien juttu, niin itselleni se ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo, antaa kovempien jannujen kisailla!











Täällä pääsin myös vihdoin BBQ on Wheelsin meksikolaisen possun makumaailmaan, sillä aivan kuten Kukkaisviikkojen Food Festeillä, ei Tampereella taaskaan joutunut jonottamaan nimeksikään yhtä paljon, mitä vastaavasti Helsingin Kasarmitorilla Food Carnivalin aikaan. Ruokaakin oli siis jäljellä ja pääsin nyt maistamaan tuota annosta, joka silloin Helsingissä jäi kokematta.

Mexican Style Pulled Pork -slider oli makumaailmaltaan aivan mahtava, tykkäsin todella. Tulisuuden sai itse valita joko tyypillisen säilykejalapenon, tuoreen jalapenon tai habaneron väliltä, ja itse valitsin tuoreen jalapenon, sillä oikeastaan säilötyt jalopenot tulevat mulla korvista pihalle. Sääli vain, että minkänlaista poltetta näissä ei ollut mihinkään suuntaan, jota olisin kyllä ruualle kaivannut. Olisi ehkä pitänyt valita sittenkin ne säilykeversiot.

Janoa lähdettiin muka-sammuttamaan anniskelualueelle, jossa maistoin jyväskyläläisen Panimo Hiisin valmistamaa mango-habanero IPA:a. Prosentteja oli myös reilut 6% ja oluen maku oli oikein kelpo, mutta en silti havainnut siinä juuri minkäänlaista tulisuutta. Sen sijaan Mallaskosken panimon kirsikka-chili -lonkero potki. Jos haluaa juoda nestettä janoon, joka ei sammuta janoa, on tämä tuote ehdottoman hyvä :) Ja olihan se makukin hyvä, mutta jäätelö tuli kyllä tarpeeseen sen jälkeen.

Ja eihän Chilifesteillä voi oikeasti juoda mitään muuta kuin maitoa, jos haluaa poltteen suustansa pois :) Isontuvan Jäätelö Oy oli valmistanut erikoiserän chilijäätelöitä monessa eri maussa myyntiin näille festareille, ja tällä kertaa halusin maistaa jotakin muuta makua, mitä kaksi vuotta sitten. Otinkin minttujäätelön suklaamuruilla, joka alkuun tuntui kyllä viileältä, mutta jonka polte vaani petollisesti lopussa, ja joka lusikallisen jälkeen iski sisältä päin lieskana ulos. Oikein varsin mainio jäätelö, mutta polte ei lähtenyt suusta silläkään.













Eikä se kyllä lähtenyt Veljekset Mattilan kioskin Lihavaollakaan... Jos BBQ on Wheelsin pulled pork -leipä oli miedoimmasta päästä, niin tämän kojun mausteissa chiliä ei oltu säästelty. Sen lisäksi että kastike oli kohtalaisen tulista, päälle oli ripoteltu vielä Hot Headzin habanerosipsimurua. Nuo sipsit kun ovat muutenkin melko stydiä kamaa, niin tämän kanssa sai itse haukkoa happea. En yleensäkään ole mikään supertulisen ystävä, ja sellaiseen tottuneille mikään mun maistamani ruoka ei varmasti olisi edes tehnyt tiukkaa. Siitä huolimatta, että poltot vaivasivat tätä nautintoa, niin makua löytyi tästä todella mainiosta leivästä huomattavasti edellistä enemmän. Veljekset Mattila 1 - BBQ on Wheels 0, Chilifestien teeman hengessä.

Kotiin mukaan tarttui Poppamiehen Garage Salesta Coco Mango -kastiketta, joka oli todella mietoa, mutta takuulla miellyttävä mauste kanaruokiin. Lisäksi täytyi tietysti ostaa pussi Hot Headzin chipotle mustard -sipsejä, jotka ovat omia suosikkejani. Niitä on tullut ostettua aiemmin tuolta, mutta myös kaupasta.

Kanelisydämiä

Huomasin vasta tänään Facebookissa, että Eva & Manun kakkoslevyn ensimmäiseen sinkkuun 'Cinnamon Heartsiin' on tullut musiikkivideokin jo toista kuukautta sitten.

Pitää tunnustaa, että aivan loistavan, orgaanissaundisen debyytin jälkeen en ensiksi tämän biisin kuultuani ollut kovinkaan mielissäni duon uuteen ehkä tavanomaisempaankin tyyliin, mutta jostakin kumman syystä tämä video sai mut lopulta alkamaan tykkäämään biisistäkin. Todella hieno video, tykkään todella paljon!

Eva & Manu tulevat muuten Tampereelle syksyllä ainakin Lost In Musiciin. Ehkä heillä on siihen mennessä jo lisää uusia biisejä soitettavana, ja ehkäpä alan sittenkin lämmetä tälle uudelle matskulle entisestään. Nähtäväksi jää, aion kyllä mennä keikalle ehdottomasti, jos mitään muuta ei mene päällekkäin.

Tänään puolestaan kutsuvat Chilifestit, jonne olen kohta lähdössä. Huomiseen Ravintolapäivään on ehditty ilmoittaa nyt myös niin paljon kiinnostavia yhden päivän ravintoloita, että runsauden pula iskee aivan hulluna. Ainakin haluaisin käydä Kupposen Onnea lisäksi Meatlovers United BBQ:ssa, jonne en vuosi sitten jaksanut jonottaa. Myös La Negrita, Mexican food kiinnostaa ja sopivasti Pyynikin suunnalla on myös Timppa & Friends make food!, jossa voisi hyvin pistäytyä jälkkärillä. Viikonloppukin näyttää vielä toistaiseksi poutaiselta.

Tarkoitus on mennä myös katsomaan The Expendables 3 saman kaverin kanssa, jonka kanssa ollaan kaksi ensimmäistäkin osaa katsottu. Viikonloppuun kuuluu siis myös äijämeininkiä - tulista ruokaa ja actionleffaa :)

Burgerisunnuntai

Kyllähän mun tulee muutenkin syötyä burgereita monta kertaa kuukaudessa, joko kotona tai ulkona. Mutta viime aikoina erityisesti sunnuntaista on tullut burgeripäivä, viimeisen kahden viikon aikana ainakin. Molempina kahtena sunnuntaina peräkkäin on tullut tehtyä ruuaksi erilaisia hampurilaisia, vieläpä ihan kasvissellaisia.

Eilen vuorossa oli pitkäaikainen kasvispihvisuosikkini, Apetitin porkkanapihvi. Näitä tulee muutenkin syötyä ruokana, mutta yleisimmin käytän niitä juurikin hampurilaisiin. Porkkanapihvin maku on mielestäni paras kaikista maistamistani kaupassa myytävistä kasvispihveistä. Apetitin punajuuripihvit tulevat hyvänä kakkosena, mutta eivät oikein sovellu hampurilaiskäyttöön. Kuitenkaan saman valmistajan kasvis- tai juurespihvit eivät oikein ole omassa keittiössäni löytäneet paikkaansa. Hernepihvit odottavat vielä kokeiluun pääsyä.

Aina näissä tulee kuitenkin hiukan varioitua, ja kuten viime viikollakin Koskenlaskija korvasi tavanomaiset juustot, eiliseen burgeriin kokeilin sen korvikkeena mozzarellatikkuja. Makuyhdistelmä toimi yllättävän hyvin porkkanapihvin kanssa. Lisäksi karamellisoin mukaan hiukan sipulia.



Viikko sitten kokeilin toistamiseen Hälsans Kökin soijaburgerpihviä. Eihän tuo yhtä laadukkaalta maistu, kuin vaikkapa itse jauhelihasta tehty purilaispihvi, kuten sitä edellisellä kerralla, mutta tavallisen einesjauhelihapihvin ja tämän soijapihvin välillä eroa ei kyllä huomaaa. Lisäksi laitoin juustoksi Koskenlaskijaa, ja paistoin väliin jälleen muutaman sipulirenkaan. Tuore tomaatti myös raikastaa muuten raskasta ruokaa.

Kastikkeina molemmissa on ollut kaikessa yksinkertaisuudessaan perusmajoneesi, ketsuppi, sinappi ja tietysti sriracha, joka kuuluu keittiöni perusvalikoimaan. Viime kesänä Chilifesteiltä ostamani Poppamiehen Savuinen viskikastike, sekä aiemmin ostamani Jalosavu ovat molemmat päässeet loppumaan. Jotain oleellista jäi siis puuttumaan, savuaromi kun sopii nimittäin kasvishampurilaisiin aivan käsittämättömän hyvin!

Ruokaa uunista

Kunnon ruokapostausta pukkaa, ja erityistarkastelussa on nyt uuniruoat. Ei pelkästään sen takia, että oon molempia näistä tehnyt tällä viikolla, mutta koska ne ovat molemmat pirun hyvän makuisia!

Kuten kerroin, ostin viime viikonloppuna Chilifesteiltä Poppamiehen Chili con Carne -maustetta. Syynä tähän oli jo ennen festejä tapahtuman Facebook-sivulta löytämäni herkullisen kuuloinen chili con carne-resepti. Pidän muutenkin pitkään haudutetuista pataruuista, ja nyt mulle tarjoutui tehdä tätä ruokaa äidiltä saadussa, muakin vanhemmassa valurautapadassa.

Tein tätä tiistaina, ja voi hitto että olikin hyvää. Näin isosta satsista meni reilu määrä pakastimeen, josta sitä on helppo sulattaa aina tarpeen mukaan evääksi. Voisin kuvitella tämän maistuvan yhtä lailla niin riisin kuin tortillojenkin kanssa. Lisukkeena satsista riittää vielä useampaan kertaan. Päälle vielä hieman tosiaan cheddaria, niin a vot! Ohjeen mukaan tekemiseen riittää kasari, mutta itse halusin viedä ruuanlaiton astetta edemmäs, ja haudutella tämän lopuksi uunissa.

Laitoin myös aineksia hieman enemmän kuin ohjeessa, ja vain kolmasosan ohjeen mausteseoksesta. Padasta tuli silti kohtuullisen tulista, ohjeen mukainen olisi ollut mulle selkeästi liian hottia. Pidän sopivasta poltteesta, mutta en muutenkaan välitä koetella äärirajoja, vaan ruuan täytyy myös maistua joltakin muultakin kuin tulelta. Alkuperäinen resepti löytyy täältä.





Toinen mainitsemisen arvoinen juttu on kesäkurpitsalasagne, jota maistoin ensimmäisen kerran vasta kesälomani alussa, reilu 1,5 kuukautta sitten. Sen jälkeen tätä on tullut tehtyä jo kolme kertaa. Ja kuten chili con carne, tai uuniruoat yleensä, niitä tulee helposti samalla kertaa niin iso määrä, että näitä on tullut lisäksi pakastimesta otettua oikeastaan joka viikko sen jälkeen evääksi. Lasagnen kanssa tällä ei oikeastaan ole mitään muuta tekemistä, kuin ajatus ainesten latomisesta kerroksittain. Pastalevyt on korvattu kesäkurpitsalla ja porkkanoilla. Juustokastikettakaan tähän ei tule, vaan pelkkä juustoraaste riittää. Niinpä tämä on oikeastaan jonkinlainen lasagnen ja gratinoitujen kasvisten välimuoto.

Ensin paistan jauhelihan ja sipulisilpun, ja paras tulos tässä on yllättäen tullut sika-nautajauhelihasta, vaikka yleensä käytänkin pelkkää nautaa tai paistia. Jauhelihan mausteeksi laitan valkosipulimurskaa, yrttisuolaa, grillimaustetta, paprikajauhetta ja hiukan chilijauhetta. Mustapippuria rouhin vielä myllystä, ja oregano tuo hiukan Italian makua ruokaan. Kun liha on kypsää, laitan sekaan purkin tomaattimurskaa ja lisäksi muutaman pilkotun tuoreen tomaatin. Kaipa tässä lihan voisi soijarouheellakin korvata.

Kesäkurpitsat ja porkkanat viipaloin ohuiksi slaisseiksi, ja kasaan voidellun uunivuuan päälle kerroksiin. Järjestys ei ole niin tarkka, mutta itse laitan kasvisten päälle kerroksen tomaatti-jauhelihaseosta, ja sen jälkeen mozzarellaraastetta. Sitten taas kurpitsa ja porkkana, ja liha ja juusto. Päällimmäiseen kerrokseen vielä kurpitsa ja porkkana, ja kruunuksi tuoremozzarellaa pari palloa viipaloituna.

Isoon vuoalliseen tulee 400 grammaa jauhelihaa, yksi sipuli, kolme tomaattia, mausteita maun mukaan, purkki tomaattimurskaa, kaksi kesäkurpitsaa, kolme porkkanaa, 300 grammaa valmista mozzarellaraastetta ja lisäksi kaksi 120 gramman tuoremozzarellapalloa. Tässä on lopputulos, ja maukas sellainen. Unohdin tällä kertaa laittaa sekaan ruokakerman, mutta se tekee tästä vieläkin parempaa!

Viimeisiä kesäpäiviä

Viikonloppuun mahtui kesäkelien koko kirjo helteisestä kesäillasta kaatosateeseen ja trooppisiin öihin.

Perjantaina oltiin Chilifesteillä kiertelemässä ja nauttimassa Karusellin terassilla ehkä kesän viimeisistä terassijuomista. Festeiltä mukaan tarttui Poppamiehen kojusta pullollinen loistavaa Savuinen Viski -kastiketta, johon olen jo tutustunut Roosterin Reggaeta & Makkaraa illoissa, sekä Chili con Carne -maustesekoitusta. Tarkoitus olisi tehdä lähiaikoina iso padallinen kyseistä pataa.

Hain myös Chef Santerin pisteestä kilpailussa voittamani Uusi Mustamakkara -kirjan. Arvontaan pääsi mukaan, kun jakoi taannoin Facebookissa tämän kirjan mainosvideon. Santerilla riitti asiakkaita jonoksi asti, tarjoillessaan "mörköpötköä" Poppamiehen chilihillolla, mutta ehdittiin muutama sana vaihtamaan.







Terassilla istuttuamme, ja auringon painuttua talojen taakse piiloon, vaihdettiin paikkaa Café Europaan. Sinne tuli vielä kolmaskin kaveri viettämään iltaa ja pelailemaan meidän kanssa.

Lauantaina tein ruuaksi pitkästä aikaa kunnon lihaburgerin, sillä halusin tietysti heti kokeilla edellisenä päivänä ostamaani viskikastiketta. Laitoin sitä jopa jauhelihan sekaan muiden mausteitten kanssa ja tein kunnon lätkät sämpylän väliin. Muuten purilaiseen tuli ketsuppia, sinappia, srirachamajoneesia, suolakurkkua, salaattia, karamellisoitua sipulia, cheddaria ja samaista Poppamiehen kastiketta vielä lisäksi väliin. Lopputuloksena oli yksi parhaista koskaan kotona tekemistäni hampurilaisista.





Elokuvaa odotellessa käytiin kaverin kanssa kahvilla La Famillessa ja sen jälkeen pidäteltiin pahinta sadetta leffateatterissa. Illalla oltiin kaverin luona porukalla iltaa viettämässä. Laulettiin kurkku käheäksi Singstaria ja lopulta kävelin lämpimässä kesäyössä keskustan toiselta puolelta toiselle kotiin.

Elokuva jonka kävin katsomassa, oli 'Elysium', ja miten upea se olikaan! Mulla ei oikeastaan ollut ihmeempiä ennakko-odotuksia sen suhteen. Science fictionin ystävänä traileri näytti kiehtovalta, mutta esteenä oli vain yksi asia, Matt Damon :) En nimittäin oikein ole pitänyt miehen roolisuorituksista.

Mutta voi morjens mikä leffa ja miten vähän Matt tässä mua häiritsi, itse asiassa leffan ansiosta suhtaudun häneen nyt hieman suvaitsevaisemmin. Visuaalisesti 'Elysium' oli aivan ainutkertaisen upeasti toteutettu - avaruusasema, alukset ja droidit olivat varsinaista silmäkarkkia teknologia- ja scififanille. Kahden maailman kontrastit toimivat upeasti yhteen. Lisäksi kuvaus oli toteutettu hienosti ja elokuvalla olikin varsin humaani teema, jota onneksi ei trailerista käy ilmi. Inhimillisyys oli muutenkin vahvasti läsnä ja kerrankin tässä oli tarina, jonka traileri ei paljastanut itse elokuvasta liikaa.



Tunteet valloillaan katsoin tuota huikeaa visuaalista taidonnäytettä ja lopussa jouduin istumaan hetken penkissä ja haukkomaan henkeä. Niin pysäyttävä elokuva tässä oli kyseessä. Lähimmäksi tätä scifielokuvaa on koskaan päässyt vanha suosikkini '12 Apinaa'. Jos kuulut actionin ja scifin ystäviin, on tämä aivan ehdottomasti nähtävä. Wau!

Valoa kansalle ja minulle

Vieläkin riittää tarinaa Helsingistä! Oltiin tosiaan maanantaihin asti siellä, ja hotellin luovutuksen jälkeen suunnattiin keskustaan kiertelemään kauppoja. Ykkösprioriteettina oli käydä tutustumassa kaikkien huulilla juuri nyt olevaan uuteen ruotsalaistulokkaaseen, eli Granitiin.

Liike sijaitsee Bulevardin ja Mannerheimintien risteyksessä, ja voi hemmetti mikä tavarataivas se olikaan. Se on vähän kuin sisustustavaran Tiger, joten hintataso ei ole kalleimmasta päästä ja osa tuotteista on jopa edullisia, kuten tuo hankkimani työmaaroikan näköinen valaisin. Oli siellä muitakin upeita valaisimia, monenlaisia säilytyskoreja, joista erityisesti tykästyin puisiin omenakoreihin, peltisiä tehdashenkisiä retrosäilytyslokeroita, vanhoista putkista tehtyjä vaaterekkejä ja kaikenlaista pienempää sälää. Olisin hyvin voinut ostaa sieltä ihan kaikkea, mutta kannettavana oli jo nyt matkalaukku, reppu ja suuri muovikassillinen lamppuja, ja tavaroiden kanssa piti mahtua vielä bussiinkin. Päätös osoittautui lopulta järkeväksi, sillä bussi oli niin täynnä, että jouduin säilyttämään osaa matkatavaroista käytävällä.









Mutta eivät valaisinhankinnat vielä tähän jääneet. Syksy on hyvää vauhtia tulossa, ilmatkin sen ovat jo näyttäneet, sen verran surkeaksi keli muuttui tällä viikolla. Ennustin näin kyllä Flow'n jälkeen tapahtuvan. Syksyyn taas luonnollisesti kuuluu iltojen pimeneminen, joten lampuille on ihan varmasti käyttöä.

Olin jo pidemmän aikaa etsinyt tuollaisia jättikokoisia halogeenilamppuja useista kaupoista sekä täältä Tampereelta, että nettikaupoista. Luonnollisesti alkuperäistä Mattias Ståhlbomin designvalaisinta 'E27 Pendantia' on saatavilla, mutta hintaakin on mun mielestä tavallisesta halogeenivalaisimesta liikaa. Olin kuitenkin saanut aiemmin vinkin, että Clas Ohlsonilla sellaisia olisi, mutta kuten todettua, ei Tampereella. Manskun "Clasu" tuottikin heti tulosta, ja kotiutin reissusta noita lamppuja peräti neljä kappaletta :)





Lisäksi tuli käytyä shoppailemassa amerikkalaisia tuotteita myyvässä Behnford'sissa sekä frappella viihtyisässä Kawa Cafessa. Ja tosiaan, kuten mainitsin jo Flow-postauksessakin, Fafa'sissa tuli syötyä yhteensä kolmesti tuon reissun aikana, sillä hain Kampin Fafa'sista mukaan annoksen hummusta ja falafelia kotiintuomisiksikin. Hummus oli aivan jäätävän hyvää, eikä tosiaan paljoa hävennyt Budapestissa syömälleni, mutta pitaleipä kyllä jäi aika paljon Hummus Barin laffa-leivästä jälkeen.

Mutta koska tässä on jo useampi päivä tullut vietettyä kotikaupungissa ja viikonloppu on alkamassa, niin aika palata mukavasti maanpinnalle täälläkin. Tylsyyttä helpottaa tänään Keskustorilla alkavat neljännet Chilifestit, ja sunnuntaina seuraava Ravintolapäivä! Tampereellakin on jälleen monta mielenkiintoista vaihtoehtoa. Toivotaan kuivia kelejä, vaikka ennuste ei kovin mairitteleva olekaan. Huomenna on luvassa leffaa ja kaverin kotiinpaluubileet, Singstaria ja punaviiniä, ehkä litroittain Tinto Veranoakin.

Koontia viikonlopulta osa 6

Tämä postaus ei etene kronologisessa järjestyksessä, sillä viikonlopun kohokohta, Zombie Walk oli kuitenkin se mitä odotin tässä kohtaa eniten. Zombie Walk kuvat on ottanut Sakari Karipuro.



Meidän alkuperäinen osallistujajoukko uhkasi typistyä muutaman sairastapauksen vuoksi, mutta itsehän sitkeänä osallistuin vaikka flunssa ei edelleenkään täysin ole hellittänyt tänäänkään.

Saatiin kuitenkin mukaan lähtemään korvaavat zombiet ja aloiteltiin täällä mun luona iltapäivällä maskeerauksen merkeissä. Meidän porukan varsinainen idea oli pieleen mennyt Bulgarian perheloma. "Perheeseemme" kuului myös mm. naispuolinen kaverini ja hänen poikansa. Mukana oli myös yksi väärään tarinaan eksynyt Punahilkka :)



Itse kävely lähti Koskipuistosta illalla seitsemältä. Aamulehti ehti kirjoittaa asiasta jo etukäteenkin.

Matka kulki ennakkoon suunnitellusti viime vuoden reittiä pitkin Hämeenkatua Hämeenpuistoon, jossa kulkue kääntyi kohti Näsinpuistoa. Joukko sai valtavan määrän huomiota ja kamerat räpsyivät joka kohdassa pitkin reittiä. Perillä Näsinpuistossa meille esiintyivät Tulenhaltijat tulishow:llaan sekä ovelasti nimetty, hyvin kokeellista musiikkia soittava bändi, Intrum Justitia. Hauskaa oli, ja mukana oli taas toinen toistaan hienompia zombieita, Vastavirralla on varmasti ollut huikeat viralliset jatkot!



Aiemmin päivällä tuli pistäydyttyä Chilifesteillä Keskustorilla ja vaikka ruokatarjontaa olisi ollut vaikka minkälaista, niin mihinkäpä sitä tamperelainen siivistään pääsisi? :) Ruuaksi tuli valittua Siipiweikkojen siipiä. Ehkä helppo ratkaisu, eikä ne olleet ravintolan tasoa vastaavia, mutta maistuivat kuitenkin.



Jälkiruuaksi oli aivan pakko maistaa chilijäätelöä joka oli todella mukava uusi tuttavuus. Valitsimme sitruunajäätelön Lemon Drop- sekä suklaajäätelön Aji Cristal-chililajikkeilla. Viilensi ja lämmitti kiehtovalla tavalla samalla kertaa, kumpikin lajike lämmittää ja toimii hiukan eri tavalla.

Muita makuvaihtoehtoja olisi ainakin ollut appelsiini, minttu ja mansikka. Harmi että chilijäätelöä ei ole jatkuvasti missään myynnissä. Ehkä Jack The Rooster voisi ottaa sitä jälkiruokavalikoimaansa.



Tulihan sieltä tietysti ostettua kotiin viemisiksikin jotakin. Chipotle chili- ja sinappisipsit olivat todella hyviä, habanerosipsit sen sijaan jäivät tiskiin sillä olivat hieman turhan tujuja. Niitä oli joskus aiemminkin tullut maistettua.

Poppamiehen kojusta mukaan tarttui kolmen pullon Savutrio-kokoelma. Savuchiliä ostin jo viime vuonna, mutta tulisempi Savunaga on herättänyt tuskanhikea jo nimensä puolesta. Naga Morich kun on se maailman tulisin chili. Paketissa on myös täysin chilitön pullo Jalosavu-savuaromia joka kelpaa kotikeittiööni mainiosti. Rakastan savun makua ja hajua.



Yksi viikonlopun kohokohdista oli kuitenkin ehdottomasti Aki Kaurismäen 'Ariel' perjantai-iltana. Klassikko vuodelta 1988 joka esitettiin Pyynikin Näkötornin edustalla ulkoilmaesityksenä. Olen muutenkin fanittanut Akin leffoja jo aika nuoresta kollista saakka ja olohuoneen seinäni on sisustettu pelkästään Kaurismäki-elokuvien julisteilla. Arielia en kuitenkaan ollut aiemmin nähnyt laisinkaan ja se paljastuikin todella hyväksi pätkäksi! Osallistujiakin oli sankoin joukoin.



Otettiin retkituolit kainaloon ja suunnattiin perjantai-iltana harjulle. Eväänä oli termarillinen lämmintä kaakaota ja itse tehtyjä kolmioleipiä. Hämärtyvä ilta oli mitä otollisin elokuvan katsomiseen ja hiukan harmittaakin että tälläisiä ei täällä järjestetä useammin. Ottaisin ehdottomasti osaa useamminkin mikäli tilaisuus tarjoutuisi.

Alkoholia ei ole tullut otettua flunssan aikaan, kun olen juonut aika vahvaa yskänlääkettäkin mutta siitä huolimatta (tai sen vuoksi?) oli kaiken kaikkiaan aivan mahtava viikonloppu, ja vaikka syksy on vääjäämättä tulossa, saatiin siitä nauttia lämpimässä säässä, jopa illalla ulkona oli yllättävän lämmin. Tiistaina olisi tarkoitus mennä kilpirauhasen osalta tarkempiin tutkimuksiin Taysiin joten ihan hyväkin ottaa pari päivää rauhallisemmin.



Ensimmäinen mies kuussa, Neil Armstrong kuoli myös viikonloppuna 82-vuoden iässä. Rauha hänen muistolleen.

Mr Moon, Mr Moon maybe your time is coming.
Mr Moon, Mr Moon what's happening in the room?
We’ll search our hearts before you die, let the times fade away.
It was given as a promise to each and every man.

Ravintoa mielelle ja maarulle

Tällä viikolla Tampereella on mahdollista saada sekä henkinen, että fyysinen nälkä täytettyä mitä mielenkiintoisimmilla tavoilla.

Ensinnäkin tänään alkavat Pirkanmaan elokuvakeskuksen ja Tampereen kaupunginkirjaston järjestämät Aki Kaurismäen Ariel-elokuvan ulkoilmaesitykset. Elokuvan voi käydä kolmena iltana katsomassa kolmen euron hintaan eri puolilla Tamperetta oman mielen mukaan, itse olen todennäköisesti menossa vasta perjantaina. Klikkaa yllä olevaa linkkiä tarkempia tietoja varten.

Perjantaina taas alkavat viikonlopun kestävät Chilifestit Keskustorilla ja sen ympäristössä. Tapahtuma on kasvanut eksponentiaalisesti kahdessa vuodessa Jack The Roosterin takapihalta kaiken aikaa laajemmalle alueelle. Vaikka itse en ole tappotulisen ruuan ystävä, löytyy sieltä paljon ruokaa ja ostettavaa, katseltavaa mullekin. Aika usein on tullut syötyä jotain pientä, ja ostettua kojuista kotiinviemisiksi mm. erilaisia kastikkeita. Ehdottomasti viikonlopun tärppejä.



Lauantaina vihdoin onkin sitten aiemmin hehkuttamani Zombie Walk! Tapahtuma oli tuossa hetken vaakalaudalla tänä vuonna vaadittujen järjestysmiesten puuttumisen vuoksi, mutta asia on saatu järjestykseen ja nyt vaan toivotaan kuivia ilmoja lauantaille. Video on viime vuodelta.

Näiden lisäksi tarjolla olisi lauantaina sekä Aspinniemessä konemusiikkitapahtumaa että Klubin illassa Hang The DJ!:tä mutta pelkäänpä pahoin että kumpaankaan näistä ei enää pysty itse venymään aikataulullisesti. Katsotaan!



Eilen käytiin vihdoinkin kokeilemassa Tampereelle keväällä rantautunut uusi kreikkalais-italialainen ravintola Etrusco. Mulla oli ollut toukokuulta saakka Citydeal-lahjakortti tänne, joka oli umpeutumassa elokuun loppuun, joten se piti käyttää.

Kortilla sai kolmen ruokalajin illallisen kahdelle ja alkupalaksi tuli kreikkalainen salaatti herkullisella pitaleivällä, tsatzikilla ja munakoisodipillä varustettuna. Erityisesti juuri leipä, feta ja dippi olivat annoksen parhaimmistoa, enkä normaalisti edes pidä munakoisosta :)



Pääruuaksi oli erilaisia mezejä; lampaan jauhelihapihviä, karitsan karetta, sisäfilettä ja kahdenlaista souvlakia itse tehtyjen yrttilohkoperunoiden kera. Ruoka oli todella maukasta, joskaan ei mitään rajoja rikkovan hyvää, mutta lopulta perusmaut ja hyvin maustettu liha toimii joka kerta. Erityisesti karitsan kare, jauhelihapihvi, souvlaki ja perunat toimivat, ja alkupalalta oli jäänyt sitä ihanaa dippiä...



Tässä vaiheessa maha alkoi olla jo aika täynnä ja jälkiruuaksi kuuluva suklaakakku ensin hieman hirvitti, mutta onneksi se oli sopivan kokoinen. Kakku oli rakennettu jonkinlaisen pähkinäpohjan päälle ja suklaa siinä oli todella tiivistä, jos tiedätte Ikean suklaakakut, niin hiukan samanlaista mutta todella paljon maukkaampaa. Vähän kuin olisi suklaata syönyt, tajuttoman hyvää!

Kokemus oli kaiken kaikkiaan positiivinen ja kyllähän siitä sellainen pieni ajatus jäi mennä joku kerta ihan kokeilemaan herkkuja listaltakin.

Koska ravintolan ruoka oli todella lihapainotteinen, teki kotona mieli tehdä täksi päiväksi kasvisruokaa, ja niinpä täytinkin paprikan quinoalla, pinjansiemenillä, sipulilla ja kesäkurpitsalla :)