Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pyynikin Näkötorni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pyynikin Näkötorni. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. joulukuuta 2013

Pyynikillä munkilla

Tai eipäs sittenkään! Legendaarinen Pyynikin Näkötornin Kahvila avasi marraskuun lopussa kahvilan Keskustorille, Tampereen ytimeen, entisen Wrong Noodle Barin tilalle. Pyynikin Munkkikahvila nimellä kulkeva paikka saa vielä lopulliset ikkunateippauksensa myöhemmin, mutta jo nyt kahvila toimii täydellä teholla.

Kävin viime viikonloppuna Designtorin lisäksi keskustassa muutenkin tekemässä joululahjaostoksia, joten päätin pistäytyä vihdoin myös koettamassa tämänkin paikan. Ja kyllä voi munkki olla hyvää, samaa tavaraahan se tietenkin on, kuin näkötornillakin, mutta tämän parempaa vain ei ole! Miten voikin munkkitaikinoissa olla eroa?

Sisustuksessa on varmasti ollut tarkoitus mukailla näkötornin kahvilan henkeä, sillä modernin asemesta kahvila on erittäin perinteikkään oloinen. Se kyllä sopii konseptiin oikein mainiosti, ja itseä miellyttivät erityisesti liitutauluhinnasto ja hienot teolliset valaisimet. Ei jäänyt tämä visiitti ainoaksi, tuolla sijainnilla ja tällä tuotteella Keskustorin munkkikahvila tulee jäämään pysyvästi pistäytymispaikaksi. Aina silloin, kun munkkia tekee mieli :)

Loppuviikon menotärppeinä onkin sitten Roosterin pikkujoulut huomenna, ja lauantaina Annikin joulumarkkinat Tammelassa. Siellä olisi mahdollisuus katsella taas hieman erilaisia joululahjavinkkejä ja aistia vanhan ajan tunnelmaa kauniissa pihapiirissä. Itse kävin Annikinkadulla viimeksi toukokuussa Siivouspäivän aikaan.










sunnuntai 25. elokuuta 2013

Vaihtoehtoviikonloppu

Huhhei! Taas yks viikonloppu lusittuna, ja kylläpä tulikin tarpeeseen. Paljon oli tekemistä, ja paljon jäi tekemättä. Jotain ihmeen univelkaa kai mulla sitten oli, kun lauantai meni melkein kokonaan nukkuessa :) Ehti siinä tietysti paljon vielä tehdäkin.

Perjantaina kävin katsomassa 'I Hired A Contract Killerin' Pyynikin näkötornilla. Ensimmäistä kertaa illan viileys tuntui todella syksyiseltä, onhan elokuu pian ohi, mutta takki piti vetää jossain vaiheessa päälle. Pyynikiltä laskettelin keskustaan ja Dorikseen, jossa NEØV esiintyi. Biisit olivat takuuvarmaa matskua jo levyltä, ja niistä ei ole mitään negatiivista sanottavaa. Mutta jokainen, joka on Dorkassa käynyt ennen viimeisiä tunteja tietää, että eihän siellä yleisöä juurikaan puolilta öin ole. Tilanne ei varmasti oo etenkään bändille kovin mieltä ylentävä, jos ei muille asiakkaillekaan. Johtuiko sitten tuosta, vai bändin tyylistä, mutta kovin energiseksi keikka ei päässyt yltymään. Seuraavan kerran NEØV keikkailee Tampereella Lost In Musicissa, joten keikkakunnon voi ottaa uudelleen tarkistukseen.









Lauantai meni tosiaan nukkuessa pitkästi yli puolen päivän. Liikkeelle kun pääsin, lähdettiin Hookiin syömään. Olin kaivannut siipiä jo edellisestä kerrasta saakka, olihan siitä jo päässyt melkein kuukausi vierähtämäänkin ;) Tällä kertaa tuli tosin tilattua melkoinen setti hiilaripaskaa™ kylkeen (termin on lanseerannut Halvalla Hyvää -blogin Mammea), sen kyllä huomasi ähkystä. Johtui varmaankin siitä, että ruuan jälkeen ramaisi niin mukavasti, ja pienet päikkärit olivat paikallaan ennen Zombie Walkia.

Tosiaan nyt oli kolmas vuosi Zombie Walkia Tampereella, mutta en itse ehtinyt tällä kertaa panostaa valmisteluun tarpeeksi, että olisin lähtenyt kadulle laahustamaan. Sen sijaan päätin seurata menoa linssin toiselta puolelta, ja muutamia kuvia räpsinkin parhaista asuista. Vaikuttaa kyllä, että suosio oli muutenkin laskussa, sillä osanottajia tuntui olevan paljon vähemmän kuin aiempina vuosina. Aamulehden mukaan zombeja olisi ollut nyt vain parisataa.









Viikonlopun suurin yleisömagneettihan Tampereella oli Blockfest, joka oli myynyt jälleen loppuun jo ennakkoon. Se näkyi kadulla, elämää tuli tähänkin kaupunkiin taas ihan eri tavalla. Joka puolella oli räppikansaa liikeellä. Vaihtoehtoisemman musiikin ystäville tarjolla oli Nalkalan rannassa, Blockfestien läheisyydessä konemusiikkia, jossa itsekin kävin pussikaljoittelemassa. Jo aiemmin useampaan otteeseen mainitsemani Hukkatila Ry on vuokrannut Klingendahlin vanhan pumppaamorakennuksen ja sitä kautta tänä kesänä on ollut mahdollista parkkeerata itsensä Nalkalaan useampana päivänä erilaisten tapahtumien tiimoilta. Ja vielähän on kesää jäljellä noista syksyviboista huolimatta. Itse asiassa alkuviikon sääennuste lupaa melkoista intiaanikesää, ja sehän vain sopii!

Ja lämpöö piisasi tänäänkin, käytiin Roosterin terassilla kun oltiin ensin syöty kotona ja katsastettu Designtorin tarjonta uudessa lokaatiossa, Sorinaukiolla. Ruuaksi tein jälleen burgeria, tosin eri täytteillä kuin viime viikonloppuna. Tein silloin useamman pihvin ja pakastin niistä pari. Nyt oli sitten valmiiksi maustettuja burgerpihvejä, joiden lisäksi laitoin viskikastiketta, majoneesia, sinappia, ketsuppia, tomaattia, salaattia, maustekurkkua, cheddaria ja Aura-juustoa purilaisen väliin. Lisäksi eilisestä Hookin satsista oli jäänyt sipulirenkaita ja ristikkoperunoita hampurilaisen kanssa syötäväksi.





Designtorin uusi sijainti oli tälläisenä aurinkoisena päivänä todella toimiva, itse kun olen aiemminkin pitänyt juuri Ojakadun Designtoreja kaikkein parhaimpina. Pakkahuone on paikkana hieman tylsä, ja aina niin täynnäkin. Mitään ei kuitenkaan tarttunut tällä kertaa matkaan luomusitruunalimua lukuunottamatta. Pientä miinusta järjestäjille kuitenkin turhan ahtaaksi jätetystä isosta teltasta, jossa oli paikoin hankala mahtua kulkemaan. Aukiolla olisi ollut paljon enemmänkin tilaa levittää myyntikojuja laajemmalle alueelle. Niinpä mm. Ruohonjuurella, Kätkö Vintagella ja Uhana Designilla olikin yhdet torin parhaista myyntipisteistä, ne kun olivat isosta teltasta erillään.

Designviikko kuitenkin vasta alkoi, ja jatkuu koko ensi viikon. Itseä erityisesti kiinnostavat Kehräsaaren korttelijuhla tiistaina, samoin kuin Kyttälän korttelijuhla perjantaina. Koko ohjelman löydät edellisestä linkistä. Muita viikon menotärppejä on Roosterissa huomenna vietettävä kesän viimeinen Reggaeta ja Makkaraa -ilta ja tulevana viikonloppuna kaksipäiväiset Venetsialaiset. Jälkimmäisistä lauantain Pink Floyd -tribuuttikeikka ja Orkidean dj-setti vaikuttavat erityisen kiinnostavilta.














maanantai 1. lokakuuta 2012

Ruskaa pakkasella osa 1

Olis pitäny laittaa tähän joku kiva otsikko kun on niin nättejä ja hyviä kuviakin. Mutta laitoin rumasti :)

Tänä viikonloppuna onneksi ilma oli ihan siedettävä kuvausta varten. Ainoastaan sunnuntaina ripsi hetken aikaa, ehkä korkeintaan kymmenisen minuuttia, hiukan vettä. Ilma oli syksyisen kuulas ja ruskakin alkanut saapua etelään kun Tampereen päiviä vietettiin.



Kuvia tulikin sen verran runsaasti että jaoin tämän postauksen kahteen osaan. Oikeastaan niitä tuli niin paljon, että oli aika vaikea tehtävä valita joukosta blogiin sopivimmat. Voi olla että teen vielä jossain vaiheessa pelkän kuvapostauksenkin, ehkä.

Kamera ikävä kyllä täytyy nyt palauttaa takaisin, mutta en voi kyllin kiittää Canonia tästä mahtavasta mahdollisuudesta. Kyllähän tässä melkoinen kamerakuume alkaa nousta...





Lauantaipäivän aloitin piipahtamassa Pispalan Pulterissa olusella josta suunta oli läheiseen Pau houseen katsastamaan hieman korkeakylddyyriä :)

Olen kasvattamassa vahvasti kofeiiniaddiktiotani, sillä viime viikolla ja parina päivänä töissä kahvia on tullut latkittua valtavat määrät, niin myös lauantaina. Monenlaista ohjelmaa olisi ollut tarjolla, mutta jatkoin matkaani aika ripeästi jo Rajaportin saunalle kuvailemaan ja juomaan lisää... kahvia.





Häpeäkseni täytyy tunnustaa että vaikka olen täällä asunut yli 30 vuotta, en ole koskaan löytänyt tietäni Rajaportin saunalle. Toivottavasti joskus saisi asiakseen ihan lähteä saunomaankin, sen verran mieletön atmosfääri meitä oli jo pihapiirissä vastassa. Täältä olisi useampiakin kuvia, mutta tosiaan kaikkia ei nyt vain voinut näihin kahteen postaukseen laittaa.



Kun Rajaportin muurien sisään astui, tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Sitä tunnelmaa minkä tuolla varmasti saavuttaa saunan jälkeen, tuskin pystyy kuvailemaan vaikka olisi käynytkin löylyissä.

Aivan vieressä menee yksi Tampereen vilkkaimmista pääväylistä, Pispalan valtatie, mutta kiire jää aidan taakse. Saunan kahvilakin oli todella sympaattinen paikka, ja siellä meni jo päivän kolmas mukillinen kahvia. Siellä oli erittäin kaurismäkeläinen tunnelma radioineen päivineen.


Now my life is sweet like cinnamon
Like a fucking dream I'm living in
Baby love me cause I'm playing on the radio
How do you like me now?

Pick me up and take me like a vitamin
'Cause my body's sweet like sugar venom oh yeah
Baby love me 'cause I'm playing on the radio
How do you like me now?

-Lana Del Rey / Radio







Pispala tarjosi myös herkullisia syksyn värejä ja upeita näköaloja. EOS 1100D taas takaa myöskin tyylikkäät lähikuvat. Ehdottomasti suosittelen kyseistä kameraa aloittelevalle kuvaajalle, mutta itsellä pitäisi nyt alkuun löytää todennäköisesti kunnollinen välimallin kamera sen verran kompaktissa koossa että sen saisi kulkemaan kätevämmin matkassa.

Tilaahan tuo nimittäin vie melko paljon, mutta kuvaaminen näiden viikkojen aikana on ollut todella mukavaa ja palkitsevaa. Joku mini- tai midijärkkäri olisi aika pop.



Kun matkaa Pispalassa ja Tahmelassa taivallettiin, piti tietysti käydä mun ylivoimaisella lempipaikallani Tampereella, Lauri Viidan puistossa. Tuolta kun on ehdottomasti kotikaupunkini hienoimmat näköalat.





Matkalla alas Tahmelaan kuuluisia Pispalan portaita pitkin voi myös ihailla hienoja Pyhäjärvi-maisemia.

Tahmelan ranta ja Tahmela ylipäänsä on todella viihtyisää aluetta ja tarjoaa ulkoilijalle monenlaista mahdollisuutta. Kesäisin pääsee uimaan vaikka vesi onkin todella matalaa pitkän matkaa, ottamaan aurinkoa, veneilemään tai kiipeilemään Varalan kallioille.





Tällä kertaa rantakivellä istuikin Näkki. Tokihan olen komea nuorukainen! ;)

Lauantain ulkovaatteina oli melko H&M-painotteinen kokonaisuus kun sekä farkut että takki molemmat olivat jo vanhempia ostoksia kyseisestä firmasta. Kädessä Varustelekasta tulleet Tsekin armeijan sormikkaat ja jalassa tietenkin Converset.





Koska oli Tampere-päivä, myös Pyynikin näkötorniin oli ilmainen sisäänpääsy. Ja kuka hullu sinne nyt menee pelkästään maisemien vuoksi, vaikka ne todella huikeat ovatkin? Munkin takia tietysti!

Nuo maankuulut näkötornin munkit ovat suussasulavan hyviä ja saaneet Facebookissakin jo liki 6000 tykkääjää. Kahviaddiktiotani kasvatin jälleen mukillisella sumppia, päivän neljäs.



Vaikka ilma ei ollut kirkas ja huipulla tuulee, kotikaupunkini levittäytyi upeana edessä näkötornista katsottuna. Tampere kun sijaitsee kahden järven välisellä kannaksella, Pispala sen kapeimmalla kohtaa, on Pyynikiltä hienot näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Kyllä Tampereessa on vain sitä jotain <3



Hieman haikea fiilis ehkä on siitä että syksykin alkaa taittua pikkuhiljaa kohti talvea, mutta onneksi jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät puolensa. Tämä viikonloppu ravitsi kuitenkin sielua ja aisteja todella upeilla väreillä ja tuoksuilla. Viikonlopusta jäi hyvä fiilis.



Kun lauantai-ilta päättyi vielä Löylymestarien kattosaunalle hyvän musiikin (Spotifystä mm. Lamaa, Ratsiaa ja No Shamea!) ja ilmaisen tarjoilun kera, oli kerrassaan hyvä päivä.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Koontia viikonlopulta osa 6

Tämä postaus ei etene kronologisessa järjestyksessä, sillä viikonlopun kohokohta, Zombie Walk oli kuitenkin se mitä odotin tässä kohtaa eniten. Zombie Walk kuvat on ottanut Sakari Karipuro.



Meidän alkuperäinen osallistujajoukko uhkasi typistyä muutaman sairastapauksen vuoksi, mutta itsehän sitkeänä osallistuin vaikka flunssa ei edelleenkään täysin ole hellittänyt tänäänkään.

Saatiin kuitenkin mukaan lähtemään korvaavat zombiet ja aloiteltiin täällä mun luona iltapäivällä maskeerauksen merkeissä. Meidän porukan varsinainen idea oli pieleen mennyt Bulgarian perheloma. "Perheeseemme" kuului myös mm. naispuolinen kaverini ja hänen poikansa. Mukana oli myös yksi väärään tarinaan eksynyt Punahilkka :)



Itse kävely lähti Koskipuistosta illalla seitsemältä. Aamulehti ehti kirjoittaa asiasta jo etukäteenkin.

Matka kulki ennakkoon suunnitellusti viime vuoden reittiä pitkin Hämeenkatua Hämeenpuistoon, jossa kulkue kääntyi kohti Näsinpuistoa. Joukko sai valtavan määrän huomiota ja kamerat räpsyivät joka kohdassa pitkin reittiä. Perillä Näsinpuistossa meille esiintyivät Tulenhaltijat tulishow:llaan sekä ovelasti nimetty, hyvin kokeellista musiikkia soittava bändi, Intrum Justitia. Hauskaa oli, ja mukana oli taas toinen toistaan hienompia zombieita, Vastavirralla on varmasti ollut huikeat viralliset jatkot!



Aiemmin päivällä tuli pistäydyttyä Chilifesteillä Keskustorilla ja vaikka ruokatarjontaa olisi ollut vaikka minkälaista, niin mihinkäpä sitä tamperelainen siivistään pääsisi? :) Ruuaksi tuli valittua Siipiweikkojen siipiä. Ehkä helppo ratkaisu, eikä ne olleet ravintolan tasoa vastaavia, mutta maistuivat kuitenkin.



Jälkiruuaksi oli aivan pakko maistaa chilijäätelöä joka oli todella mukava uusi tuttavuus. Valitsimme sitruunajäätelön Lemon Drop- sekä suklaajäätelön Aji Cristal-chililajikkeilla. Viilensi ja lämmitti kiehtovalla tavalla samalla kertaa, kumpikin lajike lämmittää ja toimii hiukan eri tavalla.

Muita makuvaihtoehtoja olisi ainakin ollut appelsiini, minttu ja mansikka. Harmi että chilijäätelöä ei ole jatkuvasti missään myynnissä. Ehkä Jack The Rooster voisi ottaa sitä jälkiruokavalikoimaansa.



Tulihan sieltä tietysti ostettua kotiin viemisiksikin jotakin. Chipotle chili- ja sinappisipsit olivat todella hyviä, habanerosipsit sen sijaan jäivät tiskiin sillä olivat hieman turhan tujuja. Niitä oli joskus aiemminkin tullut maistettua.

Poppamiehen kojusta mukaan tarttui kolmen pullon Savutrio-kokoelma. Savuchiliä ostin jo viime vuonna, mutta tulisempi Savunaga on herättänyt tuskanhikea jo nimensä puolesta. Naga Morich kun on se maailman tulisin chili. Paketissa on myös täysin chilitön pullo Jalosavu-savuaromia joka kelpaa kotikeittiööni mainiosti. Rakastan savun makua ja hajua.



Yksi viikonlopun kohokohdista oli kuitenkin ehdottomasti Aki Kaurismäen 'Ariel' perjantai-iltana. Klassikko vuodelta 1988 joka esitettiin Pyynikin Näkötornin edustalla ulkoilmaesityksenä. Olen muutenkin fanittanut Akin leffoja jo aika nuoresta kollista saakka ja olohuoneen seinäni on sisustettu pelkästään Kaurismäki-elokuvien julisteilla. Arielia en kuitenkaan ollut aiemmin nähnyt laisinkaan ja se paljastuikin todella hyväksi pätkäksi! Osallistujiakin oli sankoin joukoin.



Otettiin retkituolit kainaloon ja suunnattiin perjantai-iltana harjulle. Eväänä oli termarillinen lämmintä kaakaota ja itse tehtyjä kolmioleipiä. Hämärtyvä ilta oli mitä otollisin elokuvan katsomiseen ja hiukan harmittaakin että tälläisiä ei täällä järjestetä useammin. Ottaisin ehdottomasti osaa useamminkin mikäli tilaisuus tarjoutuisi.

Alkoholia ei ole tullut otettua flunssan aikaan, kun olen juonut aika vahvaa yskänlääkettäkin mutta siitä huolimatta (tai sen vuoksi?) oli kaiken kaikkiaan aivan mahtava viikonloppu, ja vaikka syksy on vääjäämättä tulossa, saatiin siitä nauttia lämpimässä säässä, jopa illalla ulkona oli yllättävän lämmin. Tiistaina olisi tarkoitus mennä kilpirauhasen osalta tarkempiin tutkimuksiin Taysiin joten ihan hyväkin ottaa pari päivää rauhallisemmin.



Ensimmäinen mies kuussa, Neil Armstrong kuoli myös viikonloppuna 82-vuoden iässä. Rauha hänen muistolleen.

Mr Moon, Mr Moon maybe your time is coming.
Mr Moon, Mr Moon what's happening in the room?
We’ll search our hearts before you die, let the times fade away.
It was given as a promise to each and every man.