Juustoista ja imelää

En tiedä, voiko johtua vain siitä parista tunnista kun lähti töistä perjantaina aiemmin, vai muuten vain rauhallisista koti-illoista, mutta tämä on ollut taas pitkästä aikaa aika mukavan pituinen viikonloppu. Jotkut viikonloput kun menevät yleensä ihan hujauksessa ohi, mutta nyt tuntuu että on saanut levätä ja nautiskella. Koko viikonloppu on mennyt mulle aivan täydellisen herkuttelun parissa!

Herkuttelu on tietenkin aina mulle, tälläisenä lähes hedonistisena toimintana lähellä sydäntä. Juustosoppi Kauppahallissa tarjosi taas sellaiset suuorgasmit, että makunystyrät sojottivat nautinnoista herkkänä :) Mä kun en ole mikään suuri juustoasiantuntija, valitsen omaan makupalettiini sopivat juustot yleensä mutu-pohjalta, ja tällä kertaa jokaikinen eri juusto toimi täydellisesti yhteen.



Juustosopesta tarjottimelle päätyi samaa puoli vuotta vanhaa goudaa jota ostin jouluksikin. Samoin ostin toistaiseksi ehkä parasta koskaan syömääni valkohomejuustoa, Herkkujuustolan Väinöä. Todellinen lähituote, ja vieläpä aivan juuri tullutta erää. Tällä kertaa kypsyys ei ollut kriteeri, ja tuore juusto maistui todella kevyeltä, maussa oli ehkä häivähdys ruohoa. Tätä pitää hakea lisää! Ostin myös pienen palan maalaisemmentalia ja kirsikkahillopurnukan. Jälkimmäinen sopi juustoihin kuin nenä päähän.

Sokoselta poimin cantaloupemelonia, rypäleitä ja päärynää tarjottimelle mukaan, samoin vielä palat nuorta goudaa ja englantilaista tammisavustettua cheddaria. Kuola valuu vieläkin kun mietin tuota juustojen ja hedelmien täydellistä kokonaisuutta.



Hyvän aamun kruunaa tietenkin myös loistava aamiainen. Pitkästä aikaa ostin aamiaistarpeiksi Tropicanan "tuorepuristettua" appelsiinimehua (vaikka Mats-Eric Nilsson tuon kyseisen tuotteen onkin tyrmännyt kirjassaan Petos Lautasella). Croissanttia ja paistopisteen lempparileipääni, Fazerin timanttisämpylää vastaavia leivonnaisia on tarjolla myös monesti hotelli- ja laiva-aamiaisilla, jotka ovat itselle aina olleet sydäntä lähellä.

Jälkimmäistä leipää ei aina ole saatavilla, mutta yleensä silloin kun sitä sattuu olemaan jäljellä, ostan sitä kotiin. Timanttisämpylää käytän aina mahdollisuuksien mukaan myös tässä valkosipulisessa parmesan-savulohisalaatissa, joka on yksi lempisalaateistani joita tarjoan vierailleni. Toki perjantailta jäi vielä juustojakin nautittavaksi.

Ja siis todellakin koko viikonloppu meni ihan vaan herkutellessa, vähän kyllä arkisemmissa merkeissä muuten. Sunnuntaina tosin kaveri teki tuollaisen brownien ja mutakakun tyylisen yhdistelmän täällä mun luona, mä kun olen maailman huonoin leipuri itse. Nyt kyllä taitaa maha kasvaa, yhdet housut joita sovitin tänään, ei mene enää edes kiinni. Hyvänä uutisena tosin sain perjantaina kuulla lääkäriltä, että kilpirauhasarvoni ovat palanneet nyt ensi kertaa normaalille tasolle. Lääkettä vähennetään taas.



Perjantaina Voice of Finlandissa oli ensimmäistä kertaa todella kova taso lähes koko ajan. Omaa suosikkia on vaikea nimetä, sillä tasaisen hyviä oli vain niin paljon. Esityksinä kuitenkin eniten ehkä itseen vetosivat todella rouheaääninen Tea Tähtinen, jonka näkisin mielelläni kaksintaistelussa vetämässä kisan toista rokkikuningatarta Maya Paakkaria vastaan.

Tietenkin Anna-Kaisa Riitijoki ihastutti ylivoimaisella Lana Del Rey-tulkinnallaan ja pehmeä-äänisen Jepa Lambertin lämminhenkinen soul upposi myös lievästä liikakikkailusta huolimatta. Anna Halmetojankin esitys oli kiinnostava, mutta haluan kuulla häneltä vielä vielä jotain muutakin. Jatkoon menneistä miehistä ei mitään erityisen mainittavaa ole, vaikkakin Jussi Määttä onnistui herättämään jonkinlaisia fiiliksiä. Kaarti alkaa olla pian kasassa toinen toistaan kovempia laulajia, ja kisan edetessä taas vääjäämätön tosiasia on se, että monta mahtavaa laulajaa joutuu jättämään tiensä kesken. Tämän tason laulukilpailussa se on ehdottomasti joka kerta yhtä ikävää.

Vain elämää

Ei. Tämä ei liity siihen sarjaan mitenkään.

Mä kun elin tuossa melkein koko vuodenvaihteen aikamoista hiljaiseloa menojen suhteen, on tuntunut taas kivalta olla ihmisten keskellä (ei edessä). Lauantaina tuli tosiaan "ulkoiltua" ihan urakalla. Kahvilla, leffassa ja syömässä käytyä, pelailemassa Scrabblea...



...ja sama meno on oikeastaan jatkunut koko viikonvaihteen :)

Sunnuntai humahti taas siivillä, ihan kirjaimellisesti. Vaikka oli jo tultu mässäiltyä koko lauantai, niin kävin vielä Hookissa. Ei tuosta mihinkään pääse, kyllä se ykköspaikka vaan niin ylivoimaisesti pitää mua kynsissään että turha tässä on muiden paikkojen siivistä haaveilla, vaikka Roosterin settiä onkin kehuttu.



Myös eilen tuli pyörittyä keskustassa. Kävin taas kaikki vaatekaupat joissa normaalistikin käyn, läpi kivojen vaatteiden toivossa, ja kyllähän Cartsussakin oli ihan hulppeat alet menossa, parhaimmillaan jopa -70%. Mähän olen shoppailun suhteen sellainen, et mä joko saan heti silmiini jotain sellaista mikä kiinnostaa, tai sitten todennäköisesti en löydä mitään. Johtuu varmaankin siitä, että mä oon ihan hirmu vahvasti visuaalinen ihminen ja luotan ihan hirveän paljon ensivaikutelmaan ja yleensäkin näkemääni. En silti heti mitään spesiaalia bongannut, vaikka erinäisiä ruutupaitoja ja neuleita tulikin kokeiltua.

Sen sijaan Henkkamaukasta löytyi tuo ylimmässä kuvassa oleva tosi lämpöinen ja kivan näköinen vihreä neuletakki, josta tykkään tosi paljon. Vähänhän se on samanlainen, malli ainakin, kuin vasta edellinen sieltä hiljattain ostamani neule, mutta eri värinen ja paljon paksumpi. Talvi tietysti alkaa tässä pian taittua kevääseen, mutta kyllä niitä kelejä vielä riittää tämän käyttämiseen, viimeistään ensi talvena.



Mitään muuta en kuitenkaan löytänyt. Juuri nyt eniten kuin mikään, kuumottaisi tamperelaisen Uhana Designin aivan törkeän siisti neuletakki, joka löytyy tuolta heidän sivuiltaan talvi 2012/13 kokoelman ensimmäisestä kuvasta. En ole vielä käynyt etsimässä sitä käsiini, mutta voi olla että hinta menee oman budjetin yli, tämä Henkkamaukan paitakin kun oli alessa vain 15 euroa. En silti pysty irrottamaan Uhanan takista silmiäni, se on jotenkin niin mun näköiseni, ankkureita ja symmetrisiä kuvioita... kaikkea. Want.

Shoppailun jälkeen mentiin tietenkin Europaan. Juuri tällä hetkellä kiinnostaa myös mm. Scrabble ja sitä tulee tosiaan pelattua niin Facebookissa kuin lautaversionakin kaikkien kanssa, jotka sitä suostuu mun kanssa pelaamaan. Harmi että yhdessä setissä ei ole kahta D-kirjainta... Yatzystä on silti vähän vierotusoireita, en ole yli viikkoon päässyt pelaamaan sitä ;)



Mutta kun ulkoiluttaa itseä, tulee aina huono omatunto. Kotitöitä on tullut taas laiminlyötyä, kun on ollut koko ajan menossa, mutta ainakin tänään otan vähän rauhallisemmin. Pyykkäilen kaikki pyykit ja rentoudun Michael Palinin seurassa! Mutta ihan ensimmäisenä nyt taas kilpparikontrolliin ja sitten töihin.

Mukavaa viikkoa teille! :)

Vuosi 2012 pähkinänkuoressa

VAROITUS: Sisältää rasittavaa avautumista, joten jos et jaksa lukea, skippaa suoraan seuraavaan boldattuun kohtaan :)

Nyt kun elettyä elämää katselee taaksepäin, tämä vuosi oli yksi elämäni raskaimmista. Kaikista viime aikaisista positiivisista postauksista huolimatta.

Etenkin viime aikoina on joutunut repimään taas kaikki muistot auki ja kelailemaan näitä juttuja. Kaikki mitä viime vuoden lopussa tapahtui, lupasi tästä vuodesta jotain uskomattoman hienoa, mutta toisin kävi. Kontrasti vuoden sisällä omaan olotilaan on huomattavan suuri. Erityisesti tunnepuolella olen kokenut niin paljon takapakkia, isoimpana kesällä päättynyt parisuhteeni.

Tunteiden vuoristorataahan tämä on ollut koko syksyn, yritystä rakentaa kaikki alusta uudelleen tai korjata asioita. Helppoa se ei ole ollut, eikä siitä myöskään ole mitään tullutkaan. Myös mun sairastumiseni tänä vuonna, joka nyt tosin pysyy lääkkeillä kohtuullisesti kontrollissa, on lisännyt tämän vuoden painolastia. Työelämässäkin paineet ovat kasvaneet, mutta siitä kai pitäisi toisaalta olla tyytyväinen että töitä riittää enemmän kuin ehtii tehdä.

Monta kertaa näiden asioiden vuoksi olen miettinyt koko blogin pitämisen mielekkyyttä, mutta ainakin toistaiseksi oon kitkutellut menemään. Siinä olette auttaneet erityisesti kaikki Te lukijat, jotka jätätte silloin tällöin kommentteja. Niitä on ollut aina kiva lukea :)

Ja toisaalta, ei kaikki kuitenkaan ole ollut huonostikaan...

...mä olen kokenut paljon hienojakin asioita. Pääsin vuoden ensimmäisellä puoliskolla matkustelemaan edes hieman ja näkemään maailmaa sen verran, että nälkä heräsi päästä kokemaan lisää.

Flow, ja erityisesti Kristiina Männikön ja Irene Kostasin dj-setti menee näinkin yksinkertaisena ja pienenä elämyksenä vuoden kärkikokemusten joukkoon. Aivan ainutlaatuisen kova juttu!

Olen myös löytänyt tänä vuonna enemmän uusia kiinnostavia artisteja musiikkirintamalla, mitä moneen vuoteen. Suurin osa mitä loistavimpia löytöjä. Lisäksi erityisesti mainitsemisen arvoista on tietenkin ollut valokuvausmahdollisuuksien kehittyminen parempaan suuntaan, olenhan saanut lainata Canonilta erilaisia kameroita tarpeisiini.

Tältä pohjalta nostan vielä kerran lasini, ja uskon vakaasti että seuraava vuosi ei mitenkään voi olla näin huono. Kaikkeen löytyy varmasti ratkaisut kunhan tarpeeksi aikaa kuluu. Singstar ja pleikkari odottaa laukussa, tequilat ja Solit auton takapaksissa, ja kun työpäivä loppuu, suunnataan nokka kohti Armonkalliota ja uudenvuoden vietto saa alkaa! Illalla olis Hang The DJ!:kin, mutta kotibileet tuskin niin aikaisin päättyvät että sinne enää tulee mentyä.

Viime aikojen kiinnostavimpia uutisia on ollut mm. Ryanairin suunnitelmat vihdoin avata suora reitti Tampereelta Espanjan Gironaan, Barcelonan lähistölle. Talvilomani aikaan lentoja ei vielä lennetä, mutta olen miettinyt lomani siirtoa sittenkin tai jospa kesällä jotakin tapahtuisi. En kuitenkaan halua niin pitkälle vielä elämääni suunnitella, mutta Barcelona on kuitenkin ollut viimeiset vuodet se kohde, jonne haluaisin eniten. Listaan tähän vielä tänä syksynä erityisesti matkakuumettani lisänneitä linkkejä lukemistani blogeista. Miten tuohon kaupunkiin ei voisi rakastua?

Nelliinan Barcelona 1
Nelliinan Barcelona 2
Nelliinan Barcelona 3
Nelliinan Barcelona 4

Idan Barcelona 1
Idan Barcelona 2

Hansin Barcelona 1
Hansin Barcelona 2
Hansin Barcelona 3
Hansin Barcelona 4

Myös Norwegian avaa reitin Helsingistä sekä Prahaan että Dubrovnikiin, molemmat mua jo vuosikausia kiinnostaneita kohteita. Toivottavasti mulla on mahdollisuus nähdä vielä paljon maailmaa, vaikka kaikkea ei ensi vuoden aikana ehdikään kokea.

Palataan asiaan ensi vuonna! :)

Turinaa sängynlaidalta

Tai ainakin melkein. Flunssa on taas tehnyt tuloaan sunnuntaista lähtien, mutta ainakin vielä olen pysynyt tolpillani. Pitäisi ehtiä levätäkin joskus mutta eihän sitä ehdi kun on niin paljon kaikkea :)

Kävin tänään Taysissä kuulemassa nyt viimeisten verikokeiden tuloksia ja analyysia tilanteestani ja hieman odotetusti sain vielä vähentää lääkemäärääni nyt enää viiteen milligrammaan Tyrazolia päivässä. Sellaista seurantaahan tämä on, että aina voi joutua nostamaan määrää myöhemmin.



Töiden jälkeen lähdin Koskikeskukseen lähinnä vain hakemaan lisää lääkkeitä ja taloustavaroita, mutta en malttanut olla kiertämättä vaatekauppoja. Ja kun löysin alunperin viidenkympin farkkupaidan reilusti alle parilla kympillä, oli tuo pakko poistaa. Farkkupaitoja kun ei tunnu voivan olla koskaan liikaa.

Tuollaisen farkkukorun ostin myös, ajatelin että se on kätevä aurinkolasien kuljettamiseen kaulalla.



Sunnuntaina kirpparilta ei löytynyt mitään mukaan vietävää, kävin Bonuksella, mutta kahville voi silti aina mennä. Käytiin Tammelan Aitoleivässä ja matkalla huomasin että aiemmin pitkään Koskikeskuksen takana ollut pieni intialainen ravintola Star & Moonlight oli avannut pienen tauon jälkeen uuden liikkeen Tammelan puistokadulle, entisen Hanabin tiloihin.

En tosin koskaan käynyt aiemminkaan siellä syömässä, mutta kuulopuheiden mukaan kyseessä oli ainakin aikanaan Tampereen paras intialainen ravintola. Sen aiempi sijainti ja ulkoasu vain ei ollut kovinkaan vetoava, niinpä nyt olisi hyvä mahdollisuus tutustua paikkaan aivan puhtaalta pöydältä :)



Maanantaina olin kutsunut porukat syömään ja katsomaan elokuvaa. Toteutin heti viikonloppuna Toijalasta omaksumaani valmisruokareseptiä eli tuunasin siis valmiin Rainbow-kasvissosekeiton Koskenlaskija-sulatejuustolla ja mausteilla. Laitoin mukaan vielä hiukan mustapippuria, Herbamarea ja Poppamiehen Savunagaa ja keitto oli valmis.

Elokuva oli Tintti Yksisarvisen jäljillä, jonka kävin katsomassa aika tarkalleen vuosi sitten elokuvissa, mutta muut eivät olleet sitä vielä nähneet. Vanhempani ovat työskennelleet vuosikausia videoiden ja multimedian parissa, joten animaatiot kiinnostavat heitä.

Flunssaa olen torjunut eri keinoin, lähinnä särkylääkkeillä ja lämmintä juomalla. Toivottavasti sen saisikin pysymään poissa sillä lauantaina olisi taas Hang The Dj! Klubilla.

Päivä Instagrammeina

Tänään on vuosi siitä kun kirjoitin tänne ensimmäistä kertaa. Paljon on elämässä ehtinyt tapahtua erilaisia asioita tässä välissä ja suuren osan siitä olenkin jakanut teidän kanssanne. Lukijoita on tullut koko ajan lisää ja erityisesti on ollut kiva huomata että määrä on vain jatkanut kasvamistaan. Vaikka kirjoitankin tätä ennen kaikkea itselleni, lukijapalautetta olisi mukava saada enemmänkin jos jokin juttu kiinnostaa tai ei kiinnosta. Sitä voi myös lähettää sivupalkissa olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Tähän postaukseen sain idean Nelliinalta. Alun perin ajattelin tehdä kuvapostauksen mun normaalista päivästä, mutta loppujen lopuksi eilinen muuttui nopeasti aivan muuksi kuin perusperjantaiksi. Tässäpä siis mun päiväni puhelimen kautta nähtynä.



Aamu alkoi puhelimen herätyksellä 6:15 ja minä siitä kahvia keittämään. Lidlin keskipaahto on aivan sairaan hyvää kahvia, hakkaa Juhla Mokan mennen tullen.



Tässä vaiheessa aamu oli vielä hyvinkin tavanomainen. Yleisimmin syön kotona ruisleipää jonka päällä on leikkelettä, nyt meetvurstia, juustoa ja kurkkua. Tällä kertaa oli vielä tomaattia ja lautasella pullakin.



Normaalisti olisin lähtenyt tietenkin töihin, mutta varasin torstaina pika-ajan verikokeisiin ennen ensi viikon lääkärinaikaa ja ainoa paikka jossa oli aamuaikoja, oli Tays. Kilpirauhaskokeet kun pitää aina ottaa mahdollisimman aikaisin aamulla ennen kilpirauhasen aktivoitumista.



En ollut katsonut aikatauluja lainkaan etukäteen koska busseja kulkee aamulla kuitenkin aika paljon, mutta nopeasti se vaihto toiseen bussiin onnistui. Olin itse asiassa liiankin aikaisin labrassa odottelemassa vuoroani ja vuoronumerolla olisin päässyt asioimaan nopeammin :)



Perillä vuodatin todennäköisesti jo suurinpiirtein kahdennenkymmenennen putkilon verta sitten kesän. Toivomukseni olisi, että nyt kun lääkkeet ovat tehonneet, voisin vielä tiputtaa lääkemäärää entisestään. Tiistaina saan siihen vastaukset.



Nopean labrakäynnin jälkeen tulin välissä hakemaan kotoa eväät ja pyörän, ja lähdin töihin. Jalkaan päätyivät tietenkin rakkauskenkäni, Converset.



Pyörä alle ja menoksi. Matkalla töihin piti vielä pysähtyä kuvaamaan väriloistoa maassa.



Töissä piti kiirettä, eikä vähiten siksi että olin itse ollut aamusta 1,5 tuntia poissa. Koskaan ei silti ole niin kiire että eikö ehdi samalla kuunnella hyvää musiikkia. Spotifyssä soittolistalla oli numeroteema.



Puolen päivän aikaan söin lounaaksi edellisiltana tekemääni feta-savulohisalaattia. Teen lähestulkoon aina seuraavan päivän ruuan edellisenä päivänä valmiiksi. Meidän lähellä ei edes ole aivan lähietäisyydellä mitään työpaikkaruokalaa saati ravintolaa.



Pitää myöntää, että työpäivän jälkeen oli vähän kiire ja suoraan sanottuna hetkeksi unohdin tämän Instagram-projektini :) Kauppareissulta kuitenkin mukaan tarttui täydennyksiä iltapalaa ja ensi viikkoa varten. Tänään ei tarvitse syödä kotona, sillä rakas ystäväni valmistaa meille lohta kotonaan.



Hässäkän jälkeen oli mukava mennä hetkeksi istumaan saunan lauteille rentoutumaan.



Saunan jälkeen valmistin meille iltapalaksi katkarapuleipää. Melkoinen meripäivä siis ihan kotioloissa, päivällä lohta ja illalla rapuja :)



Katkarapuleipä on sellainen superherkku itselle, että olen sen useasti nimennyt juuri siksi ruuaksi jota söisin vaikka lopun elämääni jos joutuisin valitsemaan vain yhden ruuan.



Kupu täynnä sohvalla löhöäminen telkkarin ääressä on lähes parasta mitä voi tehdä housut jalassa. Alettiin katselemaan Madventuresia alusta ja nukkumaankin tuli mentyä jo ennen puolta yötä.

Sellainen oli mun perjantaini ja tänään tosiaan lähden kohta kohti Toijalaa. Ennen asemalle menoa tapaan toisen mukaan tulevista parhaista ystävistäni kaupungilla. Olen odottanut tätä päivää, sillä on ihana nähdä pitkästä aikaa molempia samalla kerralla! Oikein rauhallista pyhäinpäivää kaikille.

Syyskävelyllä

Pakkasin sunnuntai-iltana PowerShotin laatikkoon ja otin sen eilen mukaan töihin koska se on lähdössä takaisin Canonille. Ja koska sunnuntaina ei satanut, lähdin vielä ottamaan sillä muutamia kuvia ja äänestämään. Tulipa siinä samalla pyörähdettyä kahvilla Amurin Helmessä.





Pöytä notkui jälleen monenlaisia herkullisia suolaisia ja makeita leivonnaisia. Itse söin tuollaisen fetalla täytetyn piirakan jossa juustoa oli yllättävänkin paljon. Maku oli kohdallaan ja täyttävyysaste hyvä, ruokaa ei tarvinnut ennen iltaa kokkailla. Maistoin myös sulhaspiirakkaa munavoilla joka oli ehkä parasta koskaan syömääni. Anteeksi Karjalan isoäiti, lepää rauhassa!





Ilma oli aika kolea, +5 ja tuuli vielä päälle joten talvitakille oli enemmän kuin tarpeeksi hyvä syy. On taas se aika vuodesta, ennuste lupaa että pakkaset tulevat tällä viikolla ja mahdollisesti jopa räntää. Brr.

Kuntavaalien ennakkoäänestyksestä oli tietenkin kyse kun käytiin äänestämässä virastotalolla. Turhapa sitä on peitellä, että oma ehdokkaani tulee edelleenkin Vihreiden joukosta, mutta päädyin silti äänestämään kunnallistasolle eri henkilöä ketä äänestin eduskuntavaaleissa. Itse en vaalisalaisuutta yleensä ole erityisemmin miettinyt joten minulle ei tuottaisi ongelmaa paljastaa ehdokastani, mutta mainittakoon kuitenkin vain että mielestäni ääneni saanut henkilö on jo nyt toiminut vakuuttavasti paikallistasolla puolueensa johtotehtävissä ja tekee tärkeää työtä kulttuuriasioiden edistämiseksi.





Muuten tuli pyörittyä kameran kanssa koskimaisemissa ja Finlaysonin ympäristössä. Vanhan Wärjäämön luona kosken rannassa on kiinnostava kahvila, Mamsellin kahvihuone, jonka ovia olen käynyt kolkuttelemassa useita kertoja vuosien varrella mutta jonne en koskaan pääse sillä sen aukioloajat ovat niin erikoiset. Nytkin olisi ollut hyvä mahdollisuus käydä katsastamassa paikkaa mutta olivat syyslomalla. Kesällä taas ovat olleet joka kerta kesälomalla samaan aikaan mun kanssa ja normaalit aukioloajat rajoittuvat omaan työaikaani :)







Nyt kun kamera pitää palauttaa, on paluu todellisuuteen edessä ja jatketaan jälleen kuvien ottamista jonkin aikaa Ixuksella. Katsotaan nyt milloin ja minkä kameran seuraavaksi saan koekäyttööni.

Ei oo vähään aikaan tullutkaan päiviteltyä tänne terveyteen liittyviä asioita, mutta nythän tilanne on hypertyreoosin osalta se että lääkkeet on toimineet odotetusti ja viimeisten kuun alussa otettujen verikokeiden myötä kilpirauhasarvot itse asiassa painuneet jo lievästi vajaatoiminnan puolelle. Mitään ainakaan selvästi havaittavia oireita ei ole vähään aikaan ollutkaan. Turha tästä kuitenkaan riemastua on, sillä lääkkeet tuskin tätä parantavat, pitävät vain kurissa. Hyvistä tuloksista johtuen lääkemäärää on kuitenkin saanut laskea puoleen sitten alun ja seuraava kontrolli on reilun kuukauden päästä.





Ulkoilun jälkeen kokkailin meille kotona iltapalaksi yhtä bravuureistani, valkosipulista parmesan-savulohisalaattia, tosin hieman sovellettuna. Ruuasta jäi vielä maanantaille evääksikin.

Suolaisen jälkeen iski vain tajuton makeanhimo ja siihen ei ollut tullut varauduttua yhtään. Pitkän kaappien koluamisen myötä sain kuitenkin loihdittua melko kivuttomasti hyvän makuisen jälkiruuan jääkaapista ja pakastimesta löytyneistä jämistä; Arla Ihana Uuniomenajogurttia, pakastevadelmia, sokeria ja pursotekermaa. Oli vielä oikein hyvääkin!



Sunnuntaina alkoi vihdoin myös The Walking Deadin kolmas tuotantokausi, vain viikon Amerikkaa jäljessä. On se vaan mahtavaa kun jenkkisarja tulee näin nopeasti Suomenkin telkkarista, go Fox! Hieman ehkä hitaasti tuo notkahti liikkeelle, ensi kertaa koko sarjan historiassa hieman tylsempi jakso, mutta eiköhän se tästä pikku hiljaa lähde liikkeelle!

Muutenkin olen tässä pohdiskellut elokuvien ja tv-sarjojen tulevaisuutta viime päivinä. Netflix-palvelu aukesi täällä viime viikolla ja se kyllä vaikuttaa pikaisen tutustumisen perusteella erittäin kiinnostavalta vaihtoehdolta. Spotify Premium-asiakkaana sain loppuvuoden Netflixin veloituksetta käyttööni ja harkitsen parhaillaan yhteensopivan BluRay soittimen hankkimista, sellaisen jolla pääsee nettiin ja saa katsottua elokuvat palvelun kautta helposti suoraan telkkarista. Tämä tosin on vasta harkinnan asteella, en tiedä tulisiko mun katsottua kuitenkaan niin paljon elokuvia että palvelun jatkuva käyttö kannattaisi.





Spotifyssä soi eilen monen muun hyvän levyn ohessa mm. Bat For Lashesin uusi 'The Haunted Man' albumi, jo aiemmin mainostamani Holy Ghost!:in vuoden takainen nimikkolevy, Gossling johon olen ihan vasta tutustunut sekä tuo tanssittavan kutkuttava 'Icona Pop '.

Myös Lana Del Reyn uusi 'Ride' oli todella vaikuttava biisi ja musiikkivideo yksi tyylikkäimmistä näkemistäni pitkään aikaan. Nauttikaa mun kanssani hyvästä musiikista!

Hypertyreoosi

Mehustellaan vielä viime lauantaita tällä hauskalla Hanna Kokkosen taltioimalla Zombie Walk-kuvalla, ujo zombie-poika. Paljon enemmän kuvia koko päivästä löytyy täältä.



Viikonvaihde vaihtui leppoisissa merkeissä uuteen työviikkoon ja vaikka flunssa ei täysin vieläkään ole hellittänyt, rento sunnuntai meni ihan kotioloissa chillaillessa, kokkaillessa. Leivottiin myös herkullista mustikkapiirakkaa. Pitää myöntää että en ole koskaan aiemmin mustikkapiirakkaa tehnyt sillä olen enemmänkin omenapiirakkamiehiä :)



Tänään kävin kuulemassa tuomioni Taysissä ja pitää kyllä antaa täydet pisteet ammattinsa osaaville ihmisille. Ero työterveyslääkärin ja alan erikoislääkärin ohjaksissa on kuin yöllä ja päivällä. Harmittaa että jouduin näinkin kauan odottamaan pääsyä sisätautien polille. Oma fiilis on paljon parempi nyt.

Kilpirauhasen liikatoimintaa kutsutaan hypertyreoosiksi, siitä siis otsikko. Oma tautini määrittyi tarkemmin Basedowin taudiksi jota sairastaa n. 80% kaikista hypertyreoosia sairastavista. Päivittäistä lääkemäärääni myös pudotettiin hyvien ensiksi saatujen tulosten ansiosta ja vaikka niitä edelleenkin joudun kohtuullisen paljon syömään, on tämä kuitenkin askel eteenpäin. Tilannetta seurataan kontrolliverikokeilla parin kuukauden välein ainakin 1,5 vuoden ajan jolloin lääkehoito keskeytetään.



Syksy ja takkikelitkin saapuivat kertaheitolla. Tänä vuonna ei alkukesästä eikä loppukesästä oikeastaan ollut paljonkaan selkeitä väli-ilmoja jolloin olisi voinut pukeutua pelkästään pitkähihaiseen paitaan. Takista t-paitaan ja takaisin mentiin.

Päivän asuna Melodican pipo, Stc Denimin farkkutakki (Fidan löytöjä, josta en ole muistanut edes mainita), Dressmanin farkkupaita, Topmanin housut ja tietenkin Conssit. Tuon farkkutakin ostin Flow:hun lähtöpäivänä Hervannan Fidasta neljällä eurolla. Henkariin kun oli päätynyt hieman reikäinen yksilö niin sain sen puoleen hintaan, mutta minua pieni kulutus ei haittaa.



Uusia levylöytöjäkin on tullut taas vastaan useita. Aloitan laittamalla pari hyvää biisiä The Shoesilta. Levy 'Crack My Bones' ei varsinaisesti ole uusi, vaan viime vuodelta, mutta itse löysin sen vasta hiljattain. Spotifystä ja YouTubesta löytyy runsaasti lisääkin, kannattaa tutustua.



Olin aiemmin kuullut bändiltä vain tanssittavamman 'Time To Dance' -kappaleen mutta itselle nämä rauhallisemmat raidat toimivat paremmin. Aivan mahtava bändilöytö tämäkin!

Ja Monsters of Pop on saanut myös vihdoin sivunsa auki tälle vuodelle. Sivulta löytyvät päiväkohtaiset esiintyjät, aikataulut ja lippujen hinnat. Tässä vielä ehdottoman kova Eva & Manun cover The Black Keysin 'Lonely Boy':sta!

Koontia viikonlopulta osa 6

Tämä postaus ei etene kronologisessa järjestyksessä, sillä viikonlopun kohokohta, Zombie Walk oli kuitenkin se mitä odotin tässä kohtaa eniten. Zombie Walk kuvat on ottanut Sakari Karipuro.



Meidän alkuperäinen osallistujajoukko uhkasi typistyä muutaman sairastapauksen vuoksi, mutta itsehän sitkeänä osallistuin vaikka flunssa ei edelleenkään täysin ole hellittänyt tänäänkään.

Saatiin kuitenkin mukaan lähtemään korvaavat zombiet ja aloiteltiin täällä mun luona iltapäivällä maskeerauksen merkeissä. Meidän porukan varsinainen idea oli pieleen mennyt Bulgarian perheloma. "Perheeseemme" kuului myös mm. naispuolinen kaverini ja hänen poikansa. Mukana oli myös yksi väärään tarinaan eksynyt Punahilkka :)



Itse kävely lähti Koskipuistosta illalla seitsemältä. Aamulehti ehti kirjoittaa asiasta jo etukäteenkin.

Matka kulki ennakkoon suunnitellusti viime vuoden reittiä pitkin Hämeenkatua Hämeenpuistoon, jossa kulkue kääntyi kohti Näsinpuistoa. Joukko sai valtavan määrän huomiota ja kamerat räpsyivät joka kohdassa pitkin reittiä. Perillä Näsinpuistossa meille esiintyivät Tulenhaltijat tulishow:llaan sekä ovelasti nimetty, hyvin kokeellista musiikkia soittava bändi, Intrum Justitia. Hauskaa oli, ja mukana oli taas toinen toistaan hienompia zombieita, Vastavirralla on varmasti ollut huikeat viralliset jatkot!



Aiemmin päivällä tuli pistäydyttyä Chilifesteillä Keskustorilla ja vaikka ruokatarjontaa olisi ollut vaikka minkälaista, niin mihinkäpä sitä tamperelainen siivistään pääsisi? :) Ruuaksi tuli valittua Siipiweikkojen siipiä. Ehkä helppo ratkaisu, eikä ne olleet ravintolan tasoa vastaavia, mutta maistuivat kuitenkin.



Jälkiruuaksi oli aivan pakko maistaa chilijäätelöä joka oli todella mukava uusi tuttavuus. Valitsimme sitruunajäätelön Lemon Drop- sekä suklaajäätelön Aji Cristal-chililajikkeilla. Viilensi ja lämmitti kiehtovalla tavalla samalla kertaa, kumpikin lajike lämmittää ja toimii hiukan eri tavalla.

Muita makuvaihtoehtoja olisi ainakin ollut appelsiini, minttu ja mansikka. Harmi että chilijäätelöä ei ole jatkuvasti missään myynnissä. Ehkä Jack The Rooster voisi ottaa sitä jälkiruokavalikoimaansa.



Tulihan sieltä tietysti ostettua kotiin viemisiksikin jotakin. Chipotle chili- ja sinappisipsit olivat todella hyviä, habanerosipsit sen sijaan jäivät tiskiin sillä olivat hieman turhan tujuja. Niitä oli joskus aiemminkin tullut maistettua.

Poppamiehen kojusta mukaan tarttui kolmen pullon Savutrio-kokoelma. Savuchiliä ostin jo viime vuonna, mutta tulisempi Savunaga on herättänyt tuskanhikea jo nimensä puolesta. Naga Morich kun on se maailman tulisin chili. Paketissa on myös täysin chilitön pullo Jalosavu-savuaromia joka kelpaa kotikeittiööni mainiosti. Rakastan savun makua ja hajua.



Yksi viikonlopun kohokohdista oli kuitenkin ehdottomasti Aki Kaurismäen 'Ariel' perjantai-iltana. Klassikko vuodelta 1988 joka esitettiin Pyynikin Näkötornin edustalla ulkoilmaesityksenä. Olen muutenkin fanittanut Akin leffoja jo aika nuoresta kollista saakka ja olohuoneen seinäni on sisustettu pelkästään Kaurismäki-elokuvien julisteilla. Arielia en kuitenkaan ollut aiemmin nähnyt laisinkaan ja se paljastuikin todella hyväksi pätkäksi! Osallistujiakin oli sankoin joukoin.



Otettiin retkituolit kainaloon ja suunnattiin perjantai-iltana harjulle. Eväänä oli termarillinen lämmintä kaakaota ja itse tehtyjä kolmioleipiä. Hämärtyvä ilta oli mitä otollisin elokuvan katsomiseen ja hiukan harmittaakin että tälläisiä ei täällä järjestetä useammin. Ottaisin ehdottomasti osaa useamminkin mikäli tilaisuus tarjoutuisi.

Alkoholia ei ole tullut otettua flunssan aikaan, kun olen juonut aika vahvaa yskänlääkettäkin mutta siitä huolimatta (tai sen vuoksi?) oli kaiken kaikkiaan aivan mahtava viikonloppu, ja vaikka syksy on vääjäämättä tulossa, saatiin siitä nauttia lämpimässä säässä, jopa illalla ulkona oli yllättävän lämmin. Tiistaina olisi tarkoitus mennä kilpirauhasen osalta tarkempiin tutkimuksiin Taysiin joten ihan hyväkin ottaa pari päivää rauhallisemmin.



Ensimmäinen mies kuussa, Neil Armstrong kuoli myös viikonloppuna 82-vuoden iässä. Rauha hänen muistolleen.

Mr Moon, Mr Moon maybe your time is coming.
Mr Moon, Mr Moon what's happening in the room?
We’ll search our hearts before you die, let the times fade away.
It was given as a promise to each and every man.

Tulitikkutehtaan poika

Perjantaina kävin Kolkoksella Santalahdessa, ja nyt vuorossa oli tehdä tikusta asiaa, käydä nimittäin vanhalla Tulitikkutehtaalla joka sijaitsee melkein edellisen naapurissa. Aiemmalla kerralla ei vain aika antanut myöten molempiin.

Illalla ja aamulla alkaa jo olla syksyisen kylmää ja sainkin nyt tilaisuuden käyttää ensi kertaa toukokuussa Designtorilta ostamaani Melodican pipoa, sekä itselleni synttärilahjaksi Varustelekasta tilaamiani Saksan armeijan kenttäpaitaa ja maastotakkia. Näissä voisi lähteä vaikka hirvimettälle!



En tiedä onko se tämä syksy vai sainko hengitettyä kunnon homeannoksen viime perjantaina Kolkoksella, haju oli meinaan todella ilmeinen. Nyt vaan on alkuviikon ollut orastavan flunssainen olo. Tän sairauden kanssa ei sais nousta kuumetta koska lääkehoidon vuoksi valkosolut saattavat vähetä merkittävästi tai jopa kadota kokonaan ja sillä taas on omat seurauksensa. Pitänee käydä varmistamassa asia lääkäriltä kaupunkireissulla tänään.

No, mutta asiaan :) Tulitikkutehdas on huomattavasti huonommassa kunnossa kuin edellinen, lahoja ovia ja kattopalkkeja roikkuu siellä täällä ja sain puikkelehtia ja limboilla ympäri tiloja päästäkseni eteenpäin. Lattia on joiltain kohdin auki ja kasvillisuuskin on ottanut tontista ylivallan sitten noiden Aikamatkan sivustolle otettujen kuvien, oli aika pikkupoikamainen olo. Tämä taidetaan muutenkin purkaa näistä ensimmäisenä. Matkalla tehtaalle veturimiehet heiluttivat.



Täällä en ollut käynyt aiemmin, vaikka kyseessä ehkä vielä merkittävämpi kulttipaikka onkin ja on siellä järjestetty myös joskus teknobileitä. Nyt paikka oli kuitenkin lähinnä surullinen ilmestys, eikä sen paikalleen jättämiseksi syntynyt samanlaista sympatiaa mitä Kolkoksella, jossa tiiliseinät ovat kuitenkin huomattavasti paremmassa kunnossa.

Hienoja graffiteja täältäkin kuitenkin löytyi, joskaan ei ehkä aivan yhtä paljon kuin Kolkokselta. Tässä kuvasatoa eilisillalta.