Homostelua

Legendaarinen, Helsingissä vuodesta 1926 saakka sijainnut Postimuseo joutui etsimään uutta paikkaa, ja siirtyi lopulta tänä syksynä ehkä hieman yllättäenkin Tampereelle. Museokeskus Vapriikista kuitenkin löytyi sille sopivat tilat, joten mikä ettei. Jälleen jotakin kiinnostavaa ja uutta Tampereen matkailua edistämään.

Itselläni oli ollut tarkoitus mennä katsomaan Salaisuuksin suljettu – kirjeiden Tom of Finland -näyttelyä jo alkusyksystä lähtien, mutta en ollut vain löytänyt sopivaa ajankohtaa sille aiemmin. Mutta viime sunnuntaina August von Trappessa käytyämme, suuntasimme myös Tampellan tehdasmiljöötä, ja Vapriikkia kohti.

Tom of Finland, oikealta nimeltään Touko Laaksonenhan oli jo elinaikanaan tunnettu homoeroottisista piirroksistaan. Laaksosen töissä miehisissä ammateissa olevat miehet esittäytyvät erittäin ikonisen voimakkaina hahmoina, joiden seksuaalisuus on jopa poikkeuksellisen läpitunkevaa. Postimuseoon näyttely päätyi luonnollisesti siitä syystä, koska Posti toi markkinoille taiteilijaa kunnioittavan postimerkkisarjan tänä syksynä. Lehdistö joka puolella kohusi, kun tiedote asiasta levisi rajusti ympäri maailman viime keväänä. Sen lisäksi, että keskustelua käytiin koko kevät kotimaisessa mediassa, ja paheksuvia kommentteja sateli joka suunnasta, merkkien kysyntä ylitti kaikki odotukset ja niitä tilattiin myös Suomen ulkopuolelle 178 maahan. Tom of Finland -kuvia julkaistiin tämän myötä myöskin postikortteina.

Näyttely lunasti kaikki odotukseni, ja enemmän. Olin ennalta varautunut siihen, että siinä painoarvo olisi enemmänkin juuri näissä uusissa postimerkeissä, olihan kyseessä kuitenkin Postimuseo, mutta se syväluotasikin hienolla tavalla koko Laaksosen elämää syntymästä kuolemaan. Me tosin katsoimme sen "vahingossa" väärinpäin, mutta mitäpä tuosta. Erityisen sisältörikkaaksi näyttelyn teki hänen, sekä sisarustensa ja ystäviensä välinen kirjeenvaihto kuuden vuosikymmenen ajalta. Juuri noiden kirjeiden avulla näiden töiden tekijästä sai muodostettua kokonaisvaltaisemman henkilökuvan. Taiteilija ei ollut lainkaan niin brutaali, millaisen kuvan hänen taiteensa saattaa luoda, vaan lämminhenkinen ja sydämellinen aito ihminen.

Suosittelen ehdottomasti käymään katsomassa tämän, mikäli olette Tampereella ja aihepiiri kiinnostaa. Lippu maksaa 10€, mutta samalla sisäänpääsymaksulla pääsee kaikkiin muihinkin Vapriikin näyttelyihin. Salaisuuksin suljettu on esillä maaliskuuhun 2015 saakka. Lisäksi me tutustuimme vanhojen näyttelyiden lisäksi myös Postimuseon Viestinviejät -näyttelyyn sekä 60-luvun pukeutumisnostalgiaa tihkuvaan Revontuli -näyttelyyn.

Asian vierestä mainittakoon muuten vielä, että Helsingin Sanomat uutisoi juuri tällä viikolla, että nyt myös Finlayson lanseeraa sisustustekstiileihinsä Tom of Finland -malliston. Voi sitä paheksunnan määrää, minkä tämäkin taas aiheuttaa. Tuotteet ovat jo nyt tilattavissa Finlaysonin verkkokaupassa. Siitä lahjavinkkiä pukinkonttiin, tai jos vain itse haluaa mennä homojen kanssa samoihin vällyihin :)

Ikea-pöydän ritarit

En mä mitään pöytää oo ostanu, mut Ikeasta mun ruokapöytä kylläkin on. Otsikko tuli vain mieleeni tuosta belgialaisen Jeroom Inc.:in huumorikuvasta ja tuntui sopivalta tähän asiayhteyteen :) Kyseisen herran kuvat ovat naurattaneet muutenkin kerran jos toisenkin. Osa siitä on todella mustaa, hieman The Perry Bible Fellowshipin tyyliin, osa taas aivan arkista, kuten nyt vaikka tämä.

Mutta asiaan! Kävin nimittäin tässä hiljattain täydentämässä myös keittiökamoja Ikeassa. Olin jo pidempään ajatellut hankkia tuollaisen uunivuuan, vaikka hirmu vähän edes uuniruokia teen. Sen sijaan pannu oli akuutti tarveostos, sillä vanhat pannuni alkavat olla jo sen verran huonossa kunnossa. Kun sitten vielä mukaan tarttui noita Burken -sarjan lasisia säilytyspurkkeja, alkoi olla ihan tarpeeksi kotiintuomisia. Tietysti kävin myös syömässä lihapullia, ja kokeilin uutta valkosuklaakakkuakin joka oli kyllä poikkeuksellisen hyvää.

Ja kun nyt sitten homma kerran lähti lapasesta, niin hankin vielä tuon Dymo Juniorinkin, koska täytyyhän purkeissa etiketit olla. Kaikillahan noita jo on, mutta toisaalta en itse ole niinkään trendien seuraaja, mitä sisustukseen tulee. Oma sisustukseni kun ei juurikaan ole edes muuttunut kolmeen vuoteen.









Muuten on tullut vain fiilisteltyä tätä kesää. Kaikesta ei ole ehtinyt kirjoittaa, ja toisaalta nyt kun se kesä vihdoin alkoi viime viikonloppuna, en edes ole malttanut kuljettaa kameraa mukana, vaan ottanut rennosti ilman ylimääräistä painolastia :) Viime lauantaina se kesäfiilis nimittäin vihdoin iski, ilta oli vielä lämmin puoli yhdeltätoista, sellainen todella kesäisen oloinen ensimmäistä kertaa tänä vuonna, kun lähdin Café Europasta kotiin saunomaan ja katsomaan Hollanti - Costa Rica peliä. Näiden kisojen takia on kyllä saanut valvoa, mutta onneksi Saksa vei viime yönäkin, ettei se turhaa ollut. Tänään sitten selviää finaalipari.

Muuten on tullut käytyä pyöräilemässä, terassilla, Särkänniemessä hurvittelemassa ja viime viikolla mainitsemani Hukkatilan Takaterassin kahvilassa Finlaysonilla. Feta-pinaattipiirakka ja mutakakku olivat ainakin taivaallisia, ja niitä kai pitäisi saada jatkossakin sieltä aina kahvilan auki ollessa. Ja tietysti ensimmäistä kertaa moneen viikkoon maanantainta pystyi menemään Roosterin Reggaeta & Makkaraa -iltaan. Yli kuukausi tuossa vierähtikin sateisia tai kylmiä maanantai-iltoja harmitellessa. Tilanne oli otettava heti takaisin!

Ostin viime viikolla myös uuden puhelimen, joka tuli enemmän kuin tarpeeseen. Vanha pari vuotta sitten käytettynä saamani iPhone 3GS ei ollut pelkästään hidas, mutta sen lasi oli hajalla viimeiset puoli vuotta. Käytin sitä silti sitkeästi, koska lasin vaihto niin vanhaan puhelimeen ei oikein tuntunut mielekkäältä. En kuitenkaan nytkään ottanut aivan pränikkää puhelinta, sillä Gigantti oli saanut jostakin isohkon erän tehdashuollettuja, ja suurelta osin uusiin osiin vaihdettuja iPhone 5:sia. Tarjous oli sen verran hyvä, että tartuin siihen, etenkin kun puhelimelle sai vielä kahden vuoden takuunkin. Ainakin Instagrammien kuvanlaatu paranee tämän myötä.

Enää nämä jäljellä olevat pari päivää töitä, ja sitten alkaa kolmen viikon lomaputki. Odotan sitä melkoisesti, erityisesti ensi viikkoa, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa.

Hukkatilan heinäkuu

Kuten toivoin toukokuun Museoiden Yö -postauksen yhteydessä, nyt se on totta! Heinä- ja vielä elokuunkin aikana pääsee nyt viettämään useammankin kerran iltaa tuonne Finlaysonin takaterassille, jonka avajaiset tuolloin olivat. Paikassa tullaan järjestämään erilaisia tapahtumia viikoittain kesän lopulle saakka, alkaen heti nyt tulevasta lauantaista, jolloin terassilla toimii kahvila klo 12-18 välillä. Harmi kyllä en itse pääse sinne kuuntelemaan livemusiikkia reilun viikon päästä, mutta kuuma vinkki muille. Toivotaan tietysti suotuisia ilmoja loppukesälle.

Hukkatila ry sai väliaikaiseen käyttöön kesäksi 2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistaman terassin ja sen edustan pienen aukion, jotka sijaitsevat Finlaysonin alueella Finlaysoninkujan päässä. Terassin on Mediamuseo Rupriikin ja TR1 taidehallin takapihalla ja pääkulku terassille on suoraan museotilan läpi.

Tilassa järjestetään erilaisia tapahtumia yhteistyössä museon ja muiden yhdistyksen yhteistyötahojen kanssa. Näin hiljenevälle ja vähällä käytöllä olleelle tilalle saadaan uutta elämää ja lisätään kulttuurihistoriallisen Finlaysonin alueen huomiota.

Yhteistyö: Tampereen kaupunki, museopalvelut: Mediamuseo Rupriikki ja TR1 Taidehalli. Yhteyshenkilönä toimii tutkija Outi Penninkangas. Outi tiivistää yhteistyöajatuksen näin: ”Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 19.8.2013 Tampereen uuden kaupunkistrategian ”Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki”. Uusi kaupunkistrategia kiinnittää huomiota yhdessä tekemiseen ja näkemykselliseen ja rohkeaan toimintaan ja uudistumiseen. Tampereen kaupungin museopalveluiden näkökulmasta uusi yhteistyö Hukkatila ry:n kanssa toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla strategiaa yhteisen kaupunkilaisille avoimen kulttuuritilan luomisessa. Museo (mediamuseo Rupriikki ja TR1 Taidehalli) tarjoaa yhteistyöhön Hukkatila ry:n luomille tapahtumille markkinointikanavia ja tiloja, joita tapahtumien yhteydessä voi sovitusti hyödyntää. Museon toiminnalle Hukkatila ry:n tuottamat tapahtumat tuovat uutta sisältöä tapahtumakalenteriin. Hukkatila ry:n elävää kaupunkikulttuuria luovan toiminnan kautta museolle on arvokasta erityisesti uusien yleisöjen saavuttaminen.”

Terassilla pidettiin 17.5. Museoiden Yön yhteydessä avajaistapahtuma, joka sai erittäin positiivista palautetta. Osallistujat arvostivat erityisesti tapahtuman tilaa elävöittävää merkitystä ja hukatun terassin löytymistä.

Takaterassi on osa yhdistyksen Mitä jos..? -hanketta. Hanke koostuu erillisistä, kaikille avoimista ja matalan osallistumiskynnyksen tapahtumista, jotka perustuvat kaupunkitilan luovaan hyödyntämiseen. Projektin tarkoituksena on havainnollistaa kaupunkitilan joustavuutta ja siihen liittyviä potentiaalisia mahdollisuuksia.

Takaterassin kesän ohjelman löydät TÄÄLTÄ!

Vintagea Tallipihalla

Kuluneena viikonloppuna Tampereella vietettiin jo pikkuhiljaa perinteeksi muodostunutta Suvi-Vintage -tapahtumaa, kolmannen kerran. Tapahtuman tarkoituksena on vaalia menneen ajan tyylejä, musiikkia ja kulttuuria. Finlaysonin alueen viihtyisällä Tallipihalla oli vielä eilen iltapäivästäkin paljon kävijöitä ja terassilla istujoita, vaikka ehdin silloin mukaan vasta viimeiselle tunnille.

Lauantai oli myöskin ilmoiltaan ensimmäinen hyvä päivä pitkään aikaan, joten se edesauttoi varmasti tapahtuman suosiota. Tänä vuonna teemana oli 30-luku ja lomailu ja sunnuntaina siellä olikin muotinäytös, jossa esiteltiin mm. 30-50-lukujen loma- ja ranta-asuja. Tänään säät eivät olleet aivan yhtä suopeat, mutta silti oli pakko mennä käväisemään tuolla uudelleenkin ihan vain Tampereen seudun mobilistit ry:n vuoksi, sillä vain tänään sunnuntaina Tallipihalla oli esillä myöskin vanhoja autoja. Ne jos mitkä ovat hienoja, ja myös muotinäytös oli humoristella otteella tehtynä oikein hauska, siitäkin huolimatta että vettä vihmoi taivaalta.

Tapahtumassa oli myös paljon muutakin järjestettyä ohjelmaa - lauluesityksiä, musisointia ja vintagetuotteiden myyjiä. Omia varastojaan tyhjensivät mm. itselleni tutut Vintage Garden ja Kätkö Vintage. Tallipihalla on mukava käydä kahvilla ihan ilman mitään oheistoimintaakin, mutta nyt terassit olivat täynnä asiakkaita. Itse nautin eilen kuohuviinistä, ja tänään vohvelista.

Liikaa on myös vierähtänyt aikaa siitä, kun olen viimeksi piipahtanut Tammelassa Kätkössä, joten lupasinkin mennä käymään siellä hetimiten, viimeistään kuitenkin lomalla. Tänä kesänä ei ole tullut lainkaan käytyä keskustassa, saati radan toisella puolella entiseen malliin, sillä pyöräilykelit ovat olleet hiukan nihkeitä. Asiaan kuitenkin taitaa nyt pikkuhiljaa olla tulossa positiivinen muutos, vaikka se ei siltä tänään näyttänytkään!

Tapahtumien Yössä

Tarjontaa oli taas valtavasti, ja suurin osa teemapäivän tapahtumista oli nimestä huolimatta sijoittunut kuitenkin päiväaikaan kun olin vielä töissä. Pääsin tietysti liikkeelle itse vasta alkuillasta, ja valitsin niitä itseä eniten kiinnostavia juttuja, aika paljon ihan miljööpohjalta.

Pikilinnan pihakirppis järjestettiin jo ties kuinka monetta kertaa, ja tuo pihapiiri on todella huikea paikka. Tampereella on hyvin harvoja sisäpihoja, jotka ovat yhtä tiiviitä ja suljettuja maailmoja kuin Pikilinnalla, mikä on sinänsä sääli. Tälläisiä rauhallisia pihoja keskustassa kaipaa, ja sellaisia on esimerkiksi Helsingissä Kallio täynnä, kirjoitinkin asiasta lyhyesti viime Flow'n jälkeen. Toisaalta Tampereella on purettu niin paljon vanhaa rakennuskantaa, että ei ihme, että nämä ovat kortilla.

Pikilinnalta suunnattiin Tammelantorin kautta keskustaan Finlaysonille, käytiin museoissa Werstaalla ja Rupriikissa. Kuvat ovat höyrykonemuseosta. Käytiin myös katsomassa Flamman tulishowta Näsinpuistossa ja kirjakaupassa (enemmänkin kuuntelemassa) Madventuresin Rikun ja Tunnan haastattelua. Ilta päättyi vielä uudelleen Finlaysonille, Morris & I:n keikkaan.

Syyskävelyllä

Pakkasin sunnuntai-iltana PowerShotin laatikkoon ja otin sen eilen mukaan töihin koska se on lähdössä takaisin Canonille. Ja koska sunnuntaina ei satanut, lähdin vielä ottamaan sillä muutamia kuvia ja äänestämään. Tulipa siinä samalla pyörähdettyä kahvilla Amurin Helmessä.





Pöytä notkui jälleen monenlaisia herkullisia suolaisia ja makeita leivonnaisia. Itse söin tuollaisen fetalla täytetyn piirakan jossa juustoa oli yllättävänkin paljon. Maku oli kohdallaan ja täyttävyysaste hyvä, ruokaa ei tarvinnut ennen iltaa kokkailla. Maistoin myös sulhaspiirakkaa munavoilla joka oli ehkä parasta koskaan syömääni. Anteeksi Karjalan isoäiti, lepää rauhassa!





Ilma oli aika kolea, +5 ja tuuli vielä päälle joten talvitakille oli enemmän kuin tarpeeksi hyvä syy. On taas se aika vuodesta, ennuste lupaa että pakkaset tulevat tällä viikolla ja mahdollisesti jopa räntää. Brr.

Kuntavaalien ennakkoäänestyksestä oli tietenkin kyse kun käytiin äänestämässä virastotalolla. Turhapa sitä on peitellä, että oma ehdokkaani tulee edelleenkin Vihreiden joukosta, mutta päädyin silti äänestämään kunnallistasolle eri henkilöä ketä äänestin eduskuntavaaleissa. Itse en vaalisalaisuutta yleensä ole erityisemmin miettinyt joten minulle ei tuottaisi ongelmaa paljastaa ehdokastani, mutta mainittakoon kuitenkin vain että mielestäni ääneni saanut henkilö on jo nyt toiminut vakuuttavasti paikallistasolla puolueensa johtotehtävissä ja tekee tärkeää työtä kulttuuriasioiden edistämiseksi.





Muuten tuli pyörittyä kameran kanssa koskimaisemissa ja Finlaysonin ympäristössä. Vanhan Wärjäämön luona kosken rannassa on kiinnostava kahvila, Mamsellin kahvihuone, jonka ovia olen käynyt kolkuttelemassa useita kertoja vuosien varrella mutta jonne en koskaan pääse sillä sen aukioloajat ovat niin erikoiset. Nytkin olisi ollut hyvä mahdollisuus käydä katsastamassa paikkaa mutta olivat syyslomalla. Kesällä taas ovat olleet joka kerta kesälomalla samaan aikaan mun kanssa ja normaalit aukioloajat rajoittuvat omaan työaikaani :)







Nyt kun kamera pitää palauttaa, on paluu todellisuuteen edessä ja jatketaan jälleen kuvien ottamista jonkin aikaa Ixuksella. Katsotaan nyt milloin ja minkä kameran seuraavaksi saan koekäyttööni.

Ei oo vähään aikaan tullutkaan päiviteltyä tänne terveyteen liittyviä asioita, mutta nythän tilanne on hypertyreoosin osalta se että lääkkeet on toimineet odotetusti ja viimeisten kuun alussa otettujen verikokeiden myötä kilpirauhasarvot itse asiassa painuneet jo lievästi vajaatoiminnan puolelle. Mitään ainakaan selvästi havaittavia oireita ei ole vähään aikaan ollutkaan. Turha tästä kuitenkaan riemastua on, sillä lääkkeet tuskin tätä parantavat, pitävät vain kurissa. Hyvistä tuloksista johtuen lääkemäärää on kuitenkin saanut laskea puoleen sitten alun ja seuraava kontrolli on reilun kuukauden päästä.





Ulkoilun jälkeen kokkailin meille kotona iltapalaksi yhtä bravuureistani, valkosipulista parmesan-savulohisalaattia, tosin hieman sovellettuna. Ruuasta jäi vielä maanantaille evääksikin.

Suolaisen jälkeen iski vain tajuton makeanhimo ja siihen ei ollut tullut varauduttua yhtään. Pitkän kaappien koluamisen myötä sain kuitenkin loihdittua melko kivuttomasti hyvän makuisen jälkiruuan jääkaapista ja pakastimesta löytyneistä jämistä; Arla Ihana Uuniomenajogurttia, pakastevadelmia, sokeria ja pursotekermaa. Oli vielä oikein hyvääkin!



Sunnuntaina alkoi vihdoin myös The Walking Deadin kolmas tuotantokausi, vain viikon Amerikkaa jäljessä. On se vaan mahtavaa kun jenkkisarja tulee näin nopeasti Suomenkin telkkarista, go Fox! Hieman ehkä hitaasti tuo notkahti liikkeelle, ensi kertaa koko sarjan historiassa hieman tylsempi jakso, mutta eiköhän se tästä pikku hiljaa lähde liikkeelle!

Muutenkin olen tässä pohdiskellut elokuvien ja tv-sarjojen tulevaisuutta viime päivinä. Netflix-palvelu aukesi täällä viime viikolla ja se kyllä vaikuttaa pikaisen tutustumisen perusteella erittäin kiinnostavalta vaihtoehdolta. Spotify Premium-asiakkaana sain loppuvuoden Netflixin veloituksetta käyttööni ja harkitsen parhaillaan yhteensopivan BluRay soittimen hankkimista, sellaisen jolla pääsee nettiin ja saa katsottua elokuvat palvelun kautta helposti suoraan telkkarista. Tämä tosin on vasta harkinnan asteella, en tiedä tulisiko mun katsottua kuitenkaan niin paljon elokuvia että palvelun jatkuva käyttö kannattaisi.





Spotifyssä soi eilen monen muun hyvän levyn ohessa mm. Bat For Lashesin uusi 'The Haunted Man' albumi, jo aiemmin mainostamani Holy Ghost!:in vuoden takainen nimikkolevy, Gossling johon olen ihan vasta tutustunut sekä tuo tanssittavan kutkuttava 'Icona Pop '.

Myös Lana Del Reyn uusi 'Ride' oli todella vaikuttava biisi ja musiikkivideo yksi tyylikkäimmistä näkemistäni pitkään aikaan. Nauttikaa mun kanssani hyvästä musiikista!

Detaljit eli kämppäpostaus

Tai omanlaisensa kämppäpostaus. Viime aikoina lukemissani blogeissa on ollut suosiossa omien asuntojen esittely, joten ajattelin sellaisen tehdä itsekin ja mikäs siinä kun vielä pystyin lainakameralla ottamaan hyviä lähikuvia. En ajatellut myynti-ilmoitusta tästä tehdä, vaan etsiä muutamia pieniä yksityiskohtia jotka täällä ovat itseni näköisiä.

Jossain vaiheessa mulla oli oikein buumi katsella telkkarista kaikkia sisustusohjelmia, mutta se, kuten muutenkin tv:n katsominen on taas jäänyt. Stailaus on ehkä enemmän mun juttu ja olisi aika unelmaa päästä sisustamaan ja stailaamaan tyhjää asuntoa alusta loppuun.



Jääkaappimagneetit ovat hauskoja, mutta samalla kertaa käytännöllisiä. Oma keräilyni on toistaiseksi lapsen kengissä eikä niitä paljoa vielä ole, mutta olen keskittynytkin sitä hienompiin yksilöihin. Magneeteilla on ovessa kiinni myös eri paikoista kuten museosta, kirpputoreilta, elokuvakaupasta ja matkoilta haalimiani kortteja.



Designkehykset olen täyttänyt sekä viinipullonkorkeilla että kahvipavuilla. Pullonkorkkeihin sain idean kerran 2H+K:sta jota sovelsin edelleen, pavut lähtivät jostakin aivan omasta inspiraatiostani nähtyäni paketin kahvipapuja Ikeassa tarjouksessa, ja samalla myös kontrastiksi toiselle taululle.



Tämä vanhanajan lasipullo (Korken) on aivan viimeisimpiä ostoksiani, vaikka en kovin usein suosi Ikeaa sisustuksessani. Tykästyin kuitenkin tähän ja pullo sopii hyvin koristeeksi keittiön pöydälle.



Kaurismäen elokuvajulisteet ovat paraatipaikalla olohuoneen seinillä. Tämän suuremman seinän lisäksi toisella seinällä on näitä vielä lisää. Mainitsin asiasta lyhyesti pari viikkoa sitten. Nämä julisteet löysin toissakesänä Viiden Tähden Elokuvadivarista, jonka jälkeen laitoin ne kehyksiin.



Makuuhuone on mulle tärkeä rauhoittumisen paikka, ja yritänkin suosia tekstiileissä rauhallisia ja maanläheisiä värejä pussilakanoita myöten. Finlaysonin ja Marimekon pussilakanat miellyttävät useimmin omaa silmääni. Kuvassa on Marimekon Kaivo-lakanat. Makuuhuoneen molemmissa lampuissa on paperivarjostimet jotka päästävät valon läpi kauniisti ja lämpimästi.



Eteisen kehyksien kuvat ovat kirppareilta löytämieni vinyylilevyjen suojapussien painatuksista. Näitä on ollut mulla aiemmin enemmän käytössä, mutta jäljellä on enää nämä Yazzin ja Brosin kuvat.



Edellisiin tauluihin löysin oikeastaan inspiraation tästä vinyyliseinästäni. Mulla on ollut jo vuosia työhuoneesta yksi seinä päällystettynä vinyylilevyillä, ainoastaan huone on välillä vaihtunut. Oikean elämän remonttireiska tietysti mittaisi etäisyydet ja vakaudet vatupassilla mutta itselle riitti tälläinen hutaistu versio ja tyytyväinen olen itse lopputulokseen ollut.

Mutta sellaisia yksityiskohtia löytyy mun kodistani. Tein tuossa aiemmin iltapalaksi, ja samalla huomiseksi evääksi lämppäreitä vähän kaikesta jämästä mitä jääkaapista löytyi. Täytteiksi löytyi salsaa, jauhelihaa, kesäkurpitsaa, sipulia, fetaa ja goudaa. Hyvä se on välillä käyttää jämätkin pois kuljeksimasta :)



On ollut aika raskas työviikko, kiirettä on piisannut ja olinpa yhtenä päivänä töissä kymmenen tuntia. Vapaaehtoisesti tosin ja nyt voi taas lähteä joku kiva perjantai viikonlopun viettoon hiukan aiemmin. Ja viikonloppuhan se huomennakin taas alkaa. Postailen ehkäpä vielä lisää kuvia tältä päivältä silloin. Rakastan viikonloppuja <3

Tässä vielä yhden tanssilattisuosikkini, ranskalaisen Breakbotin juuri julkaistu uusi musiikkivideo. Kyllä tässä kesää tulee vähän ikävä.