tiistai 22. tammikuuta 2013

Ajetaan me tandemilla!

Viime vuosien kovimpia indiebändejä, tai yksi niistä, on ruotsalainen Bye Bye Bicycle.

Näin heidät livenä reilu kaksi vuotta sitten Monsters of Popissa ja ihastuin bändin kevyeen ja ilmavaan saundiin välittömästi. Etenkin juuri debyyttilevy 'Compass' iski todella kovaa omaan musiikkihermooni. Tästä tiistaista tulikin taas näemmä vahvasti postauspainotteinen :)

Viime vuonna kuitenkin ehti tulla niin paljon hyvää musiikkia kuunneltavaksi, että en muutamaan kuukauteen ole tätä bändiä kuunnellut. Niinpä oli suorastaan iloinen yllätys, kun huomasin tänään että he ovat julkaisseet loppuvuodesta uuden levyn. 'Nature' toki löytyy jo Spotifystäkin. Kokonaisuutena se ei aivan ensilevyn tasolle päässyt ainakaan ensikuuntelemalta, mutta aika lähelle kyllä. Eikä se ehkä ole myöskään sitä parasta talvimusiikkia, vaikka koko levyä leimaa hieman tummempi äänimaailma kuin aiempaa. Aivan tosi tosi miellyttävää ja oivallista matskua tämäkin kuitenkin on, edelleen äänimailmassa pysytään oman kuuloisella linjalla.



Itselleni levyltä toimivat parhaiten ensilevyn saundia tavoitelleet 'Porto' sekä 'Emotions', nelosraita 'Falling', konepainotteinen 'Mountains & Hills' ja mahtavaa ysärikesäfiilistä julistanut '1990'. Kesää tuli juuri kova ikävä.
A wise man said to me
We can make it work so easily
And how did I reply?
By building up a cage inside my mind
But away to stay behind

I heard it from a friend
Oh you can build a dream within yourself
And how did I reply?
By tearing down the walls inside my mind
Blown away to stay on ground

We keep on falling
To where we once belonged
We keep on falling
To where we once belonged
We were home





EDIT: Ja Flow Festival on julkaissut ekat artistikiinnitykset tälle vuodelle. Of Monsters And Men (ui jumalauta!) ja Azealia Banks! Joitain varmasti myös The Knife ja Nick Cave kiinnostavat.

2 kommenttia:

  1. Eipä ole oikein koskaan tullut mitään indie-musaa kuunneltua, mutta nyt kun mielenkiinnosta laitoin ton soimaan niin.. eihän tuo ollenkaan shaissea ole :P

    Oon viime aikoina tajunnut, ettei ihmiselämä millään voi riittää löytämään kaikkia hyviä artisteja ja biisejä, mitä maailmassa on, tai ainakaan keskittymään niihin kaikkiin. Turhauttavaa? Paitsi sellaisella ihmisellä, jolla on pirun suppea musamaku..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihan totta. Artisteja ja bändejä on maailma täynnänsä ja ei siihen kannata turhautua jos ei ehdi tai pysty kaikkea kuuntelemaan. Siinä se löytämisen rikkaus ehkä just parhaiten sitten tuleekin kun vastaan tulee jotain sellaista uutta joka vie mukanaan.

      Mulle tosiaan viime vuosi on musiikkilöytöjen osalta ollu todella palkitseva.

      Poista

Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.