Takaisin Koulun penkille

Yksi jännä asia, mikä tulee aina ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan Turusta, on sen monipuolinen baarikirjo. Aurajoen varteen pysyvästi ankkuroidut jokilaivat terasseineen lienevät kesäisin useimmille Turun kävijöille niitä mieluisimpia kohteita, mutta erittäin tunnettu kaupunki on myös entiseen pankkiin, apteekkiin, kouluun, ja jopa yleisöwc:hen perustetuista baareistaan.

Huoneenluovutuksen jälkeen mulla oli muutama tunti aikaa käppäillä Turun katuja, ja jokivartta silmäillessäni katselin parin laivaterassin auki olevankin. Niissä ei kuitenkaan ollut asiakkaita, joten jatkoin tuolloin matkaani. Olen kerran aiemmin käynyt Panimoravintola Koulussa, ja tälläkin kertaa sen ohi kävellessäni huomasin viihtyisällä terassilla olevan useampiakin ihmisiä nauttimassa aamupäivän kahvista ja raikkaista juomista.

Lauantaipäivä oli todella lämmin, eikä siis ollut mikään ihme, että ihmiset olivat aikaisin liikenteessä. Koulun takapiha on niin laaja, että todennäköisesti kesä-aikaan sen terassi on yksi Suomen suurimmista, ellei jopa suurin. Asiakaspaikkoja ulkona pelkästään on kuulemma mahdollista laajentaa aina 800 saakka, ja kun tämän lisäksi lasketaan kaikki sisällä sijaitsevat lukuisat tilat, on tämä ainakin asiakaspaikoilla mitattuna varmasti isoin ravintola jossa olen käynyt. Lisäksi sisällä on myös useita ruokasaleja illallisen viettoon tai jopa vuokrakäyttöön, joten pelkkä juomapaikka tämä ei suinkaan ole.







Koska terassin houkutus oli näin suuri, vaihtui myöskin suunnittelemani lounas nestemäiseen, ja käynti Kortteliravintola Kertussa jäi tältä kertaa toteuttamatta. Sen sijaan maistoin Koulussa sekä perinteistä Pils-tyyppistä Juhla-Auraa, että tummaa Münchner-tyyppistä Maisteria. Molemmat oluet olivat todella hyviä, mutta erityisesti jälkimmäinen jäi näistä mieleen ykkössuosikkinani. Näin hyvää tummaa lageria valmistaa Suomessa ainoastaan Nokian Panimo, jonka Keisari Müchener on aivan yhtä loistavaa kuin nyt juomani Maisteri.

Kun pienpanimo-oluista puhutaan, menivät molemmat Koulun merkit vaikkapa tamperelaisten ylpeyden, Plevnan ohitse. Myöskään lahtelainen Teerenpeli ei pärjää tässä kilvassa lainkaan, tosin en muutenkaan ole erityisesti heidän oluisiinsa ollut mieltynyt, joten kyseessä on vain oma henkilökohtainen mielipiteeni.

Käynti terassilla oli muuten ensimmäiseni tänä vuonna, joten terassikautta tuskin olisi voinut paremmin aloittaa. Ja kevääseen kuuluu aina se, että en osaa varoa vaarallista keskipäivän aurinkoa, ja poltan itseni. Niin kävi nytkin, sillä vaikka mulla oli takki päällä, oli se auki, ja onnistuin saamaan kunnon punoitukset otsaan ja kaulaani. Se jos joku, on varma kevään merkki!

Nythän olen jo ehtinyt tosin täälläkin istua terassilla. Eilen nimittäin tuli ennen Tapparan peliä istuttua hetki Passionin terassilla. Kesä ja terassit, odotan teitä :) Eikä jääkiekon MM-kisoihinkaan enää pitkästi ole!

Viikonlopusta

Viikonloppu oli tiivis paketti kaikesta kotona hengailusta ja telkkarin katselusta huolimatta. Muutama tunti töitä molempina päivinä, kuuntelemassa teknohistoriikkia Galleria Rajatilassa ja kahdesti ulkona syömässä.

VoF:issa ei kovin paljoa kiinnostavia laulajia perjantaina nähty. Niistä vähistä ainoastaan Camilla Bäckman oli mielestäni lahjakas, mutta hänellä olikin jo enemmän musiikkitaustaa. Ei hänenkään esityksensä silti aivan tyylipuhdas ollut, mutta kuitenkin illan parasta. Putous oli kyllä jälleen aivan loistava, Viikkokatsauksen Tiputuspäivä -sketsi oli silkkaa parhautta, ja kyllä Tartu Minniin musavisailussakin hetkensä oli :)

Lauantaina kävin töiden jälkeen kuuntelemassa yhden Suomen vanhimmista dj:stä, DJ Joken settiä, sekä keskustelemassa Yokotain "Mustasäkki" -näyttelyssä Suomen teknokulttuurin noususta. Ensimmäisen tunnin ajan ennen DJ-settiä häneltä sai tosiaan kysellä kaikkea mielenkiintoista aiheeseen liittyen. Moni asia oli itselleni tuttua, mutta myös uusia näkökulmia haastattelun myötä ilmeni.

DJ-setti olikin sitten aivan huikeaa oldschool acidhousea, housea ja teknoa. Jos vain olisin ollut paikan päällä kavereiden kanssa, olisin takuuvarmasti lähtenyt mukaan tanssimaan. Sen sijaan tyydyin fiilistelemään meininkiä seinäruusun positiosta :) Seuraavan kerran Rajatilassa on dj- ja livemeininkiä 7.2.













Maistelin tänä viikonloppuna myöskin loistavia lähioluita. Keisarin tuoteperheen 66 American Pale Ale tuli jo testattua ensi kerran Ravinteli Huberissa pari kuukautta sitten, mutta nyt ostin sitä perjantaina kotiinkin. Lisäksi Året Runt ja Kellari -olut olivat erittäin mieluisia tuttavuuksia.

Keisari -oluet valmistaa siis Nokian Panimo tuosta naapurikaupungista, ja olen jo vuosia pitänyt heidän oluitaan Suomen parhaina. Voittipa yksi noista suosikeistani, Luomu Pils muutama vuosi sitten Vuoden luomutuotteen palkinnonkin. Muita Keisari -suosikkejani ovat olleet Münchener ja Dark. Kun vielä hintakin on kohtuullinen, valitsee tuotteen ruokakaupan hyllyltä mielellään. Panimon tuotteista oikeastaan vain perus Lager ei oikein puhuttele itseäni. Eikä Elowehnä, mutta se taas johtuu siitä, että en erityisemmin pidä muistakaan vehnäoluista.

Markkinoille on tullut myöskin uutuus, Luomu tumma lager, joka oli niin taivaallista, että ostin sitä vielä lauantainakin lisää ruokajuomaksi. Se toimi hyvin palan painikkeena, sillä iltapalaksi maistui jälleen itse tehty purilainen. Ehtihän tässä miltei kaksi viikkoa vierähtääkin edellisestä burgerikokemuksesta ;)

Sunnuntaina tuli vielä käytyä Ruby & Fellasin viimeisessä Burger Sundayssä. Otin nyt Greek Burgerin uudelleen, mutta vehnäsämpylällä ja tässä todella oli hampurilaislistan ylivoimainen voittaja, ehdottomasti! Päivän hanatarjouksena oli vieläpä pintti London Prideä vitosella, joten olipa olutvoittoinen viikonloppu! :)