Pääsin eilen vihdoinkin testaamaan Hullun Poron brunssin, jota on markkinoitu Tampereen parhaimpana. Uusi juttuhan se ei ole, koska sitä on todennäköisesti tarjoiltu jo ravintolan alkutaipaleelta saakka. Vain sunnuntaisin tosin, mutta ei ole jostain syystä koskaan tullut mentyä paikalle. Ja ei tuossa kyllä suotta omakehu haise. Oli todellakin niin monipuolinen noutopöytä, tai sanoisinko neljä noutopöytää, täynnä jos jonkinlaista herkkua, että runsaudenpulahan se taas iski.
Salaattipöydässä oli monenlaisia vihersalaatteja, oliiveja, kirsikkatomaatteja, aurinkokuivattuja tomaatteja, tuore- ja cocktailkurkkuja, raejuustoa, marinoituja herkkusieniä, jalapenoja, pepperoneja, fetaa, punajuurisalaattia, perunasalaattia, sienisalaattia, säilykemandariineja, persikoita, päärynää, tuoretta ananasta, cantaloupe- ja hunajamelonia, rypäleitä sekä mansikkaa.
Kylmäruokapöydässä oli monenlaisia juustoja, leikkeleitä, keitettyjä kananmunia, savustettuja muikkuja, kylmäsavulohta, silakoita, simpukoita, katkarapuja ja jopa kokonaisia rapuja.
Lämminruokapöydässä puolestaan oli ainakin viittä-kuutta erilaista makkaraa, ryynimakkaraa, mustaamakkaraa, bratwurstia, nakkia, chilimakkaraa, lihapullia, paria erilaista kokolihaa, kanansiipiä asiaankuuluvan siipikastikkeen kanssa, sekä friteerattuja sipulirenkaita ja pariisinperunoita.
Lisäksi oli ainakin kahta erilaista leipää, sulhaspiirakoita ja croissantteja. Jälkiruokapöydässä oli kahta erilaista kakkua ja Mövenpickin jäätelöä, jota sai itse koota mieleisensä annoksen kulhoon. Jäätelölle oli monenlaisia strösseleitä ja muita lisukkeita, kuten krokanttia sekä suklaa-, ja turkinpippurirouhetta.
Valikoima oli laajuudessaan niin jäätävä, että varmasti jotakin vielä jäi mainitsemattakin. Olisi pitänyt kirjoittaa kaikki ylös jo ravintolassa, mutta keskityin syömiseen :) Maha tuli ääriään myöten täyteen, vaikka en edes läheskään kaikkea jaksanut maistella. Kyllä Hullun Poron brunssi on ehdottomasti laadukkainta mitä itselle on koskaan noutopöydässä tullut vastaan, rahalle saa varmasti vastinetta. Hintahan siis on 21,90€ normaalisunnuntaisin, isänpäivän brunssi kustansi kolme euroa enemmän.
Lauantaina taas tein itse jälleen burgereita. Olin Sivumaku-bloggarin suosittelemana ostanut kaupasta Pajuniemen luomupekonia, ja halusin kokeilla sitä hampurilaisen välissä. Sämpylät syntyivät poikkeuksellisesti tällä kertaa kotikeittiössä, ja pihvi tietysti myös. Niistä tuli aika suuria, ja lihan määrä pekoni mukaan laskettuna taisi olla lähemmäs 300 grammaa hampurilaista kohti.
Väliin tuli ketsuppia, sinappia, majoneesia, srirachaa, tomaattia, salaattia, maustekurkkua ja cheddaria. Väliin laitoin vielä ekstrana friteerattuja sipulirenkaita ja lisäksi ohessa oli ristikkoperunoita.
Pekonista pitää kyllä antaa erityismaininta, koska kyseinen tuote todellakin maistui lihaisalta. Mielikuva ja suutuntuma kaikki olivat täysin normaalista pekonista poikkeavaa, ja lisäksi paistaessa keittiöön leijaili ihastuttava savun tuoksu. Tässä pekonissa maistui kokoliha. Tämänkään annoksen jälkeen ei tarvinnut enää lauantaina syödä mitään, ilta vierähtikin mukavasti saunan ja elokuvien parissa.
