Aloitin viime viikolla näiden ruotsalaisten artistien esittelyn, ja niin paljon on ollut muutakin kirjoitettavaa, että en ole ehtinyt tätä aiemmin julkaista. Mutta tässä kuitenkin tulee vihdoin kakkososa.
Aiemmin jo viime kesänä löysin Postiljonen nimisen orkesterin Skipped Heartbeats -blogin kautta. Sitäkin on tullut taas viime aikoina kuunneltua uudelleen, ja vaikka se viime vuoden parhaiden levyjen joukkoon ei minulla aivan päässyt, niin on kuitenkin varsin upeaa musiikkia ja ennen kaikkea sopi tähän arvostuspostaukseen.
Spotifystä löytyy koko albumi 'Skyer', ja YouTubesta videot sen parhaimpiin biiseihin.
Ruotsista tulee tietysti myös jo toisen levynsä 'Chiaroscuron', aivan hiljattain ulos saanut I Break Horses. Bändin saundissa koneet kuuluvat olennaisena osana musiikkiin Maria Lindénin eteerisen äänen lisäksi. Yhden maailman suurimmista indiemusiikkimedioista, Pitchforkin musiikkikriitikko Ian Cohen onkin kutsunut tätä musiikkia "tietokoneita varten tietokoneilla tehdyksi musiikiksi".
Monelle I Break Horses varmasti on jo tuttu entuudestaan, mutta itselleni se kuuluu kuitenkin vasta näihin aivan tuoreimpiin löytöihin. Kuulin siitä itse asiassa ensimmäistä kertaa vasta vajaa pari viikkoa sitten Rosvojen 1000 Sparks -blogin kautta. Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia, että joskus on tuuristakin kiinni, että löytää juuri ne oikeat. Se tunne, kun sitten osuu nappiin, on kyllä mahtava.
Tietenkin tämä levy, kuten myös muutaman vuoden takainen debyytti 'Hearts' on ollut kuuntelussa useampaan kertaan tämän jälkeen. Uutukainen ei kuitenkaan ehkä ole ihan sieltä helpoimmasta päästä, ja ainakin itse huomasin mieltyneeni ensilevyyn aika paljon enemmän.
Ja jos nämä edelliset bändit, mukaanlukien ne, jotka mainitsin tämän postauksen ensimmäisessä osassa, ovat painottuneet elektronisempaan suuntaan, niin NONONO taas vie homman hiukan rokimmalle levelille. Viime viikolla bongasin heidät Spotifyn kautta tuoreimman, vasta tänä vuonna julkaistun 'Hungry Eyes' biisinsä ansiosta. Bändiin perehdyttyäni hieman tarkemmin selvisi, että 'Pumpin Blood' on jopa ollut pienimuotoinen indiehitti viime vuonna. No, omiin korviini sekään ei ollut kantautunut tätä ennen.
Varsin loistavaa indiepoppia tämä tukholmalaiskolmikko kyllä tarjoilee. Hajontaa biisien välillä hieman on, mutta mielenkiinnolla jään kuitenkin heiltäkin odottamaan varsinaista debyyttialbumia.
Lisää biisejä löytyy ainakin Spotifystä. Heja Sverige!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Skipped Heartbeats. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Skipped Heartbeats. Näytä kaikki tekstit
perjantai 31. tammikuuta 2014
tiistai 24. syyskuuta 2013
Kaikkea muuta kuin lumetta
Jälleen kerran mitä suurin kiitos Skipped Heartbeats -blogille, jonka ansiosta olen viimeisen vuoden sisään bongannut useampiakin erittäin merkittäviä bändejä ja levyjulkaisuja.
Nimittäin ilman, että joku olisi mulle vinkannut, en olisi edes osannut odottaa Placebon julkaisevan uutta levyä. Ehkä joskus viime vuoden puolella sellaista pohdiskelin, silloin kun bändin piti esiintyä Suomessa ja kuunneltiin ahkerasti töissäkin 'B3 EP':tä. Mutta sittemmin olin unohtanut jo koko asian.
Olikin suuri yllätys, kun luin, että tältä mun yhdeltä suurimmista suosikkirockbändeistä oli ilmestynyt levy jo viime viikon maanantaina. Olen siis peräti viikon myöhässä, mutta aloin välittömästi ottamaan menetettyä aikaa kiinni. Kuuntelin lätyn illalla useamman kerran putkeen, kuten mulla tapana on hyvien uusien levyjen kanssa. Ja hyvähän tämä on, loistava, todella mahtava! Ehkä tyylillisesti entistä suoraviivaisempi ja rokkaavampi, osittain tässä on ehkä havaittavissa paluuta alkupään tuotantoon. Oli miten oli, Brian Molkon ääni on jotain ainutlaatuista ja värisyttävää.
En löydä levyltä yhtään heikkoa kohtaa, mutta ensikuunteluiden perusteella parhaimpiin lukeutuvat 'Scene Of The Crime', 'Hold On To Me', 'A Million Little Pieces', 'Exit Wounds', 'Begin The End' ja huikea lopetusraita 'Bosco'. Tältä pohjalta on helppo nimetä 'Loud Like Love' yhdeksi vuoden parhaista levyistä.
Nimittäin ilman, että joku olisi mulle vinkannut, en olisi edes osannut odottaa Placebon julkaisevan uutta levyä. Ehkä joskus viime vuoden puolella sellaista pohdiskelin, silloin kun bändin piti esiintyä Suomessa ja kuunneltiin ahkerasti töissäkin 'B3 EP':tä. Mutta sittemmin olin unohtanut jo koko asian.
Olikin suuri yllätys, kun luin, että tältä mun yhdeltä suurimmista suosikkirockbändeistä oli ilmestynyt levy jo viime viikon maanantaina. Olen siis peräti viikon myöhässä, mutta aloin välittömästi ottamaan menetettyä aikaa kiinni. Kuuntelin lätyn illalla useamman kerran putkeen, kuten mulla tapana on hyvien uusien levyjen kanssa. Ja hyvähän tämä on, loistava, todella mahtava! Ehkä tyylillisesti entistä suoraviivaisempi ja rokkaavampi, osittain tässä on ehkä havaittavissa paluuta alkupään tuotantoon. Oli miten oli, Brian Molkon ääni on jotain ainutlaatuista ja värisyttävää.
En löydä levyltä yhtään heikkoa kohtaa, mutta ensikuunteluiden perusteella parhaimpiin lukeutuvat 'Scene Of The Crime', 'Hold On To Me', 'A Million Little Pieces', 'Exit Wounds', 'Begin The End' ja huikea lopetusraita 'Bosco'. Tältä pohjalta on helppo nimetä 'Loud Like Love' yhdeksi vuoden parhaista levyistä.
tiistai 20. elokuuta 2013
Silmäys taakse ja katse eteenpäin
Sunnuntaina oli tosiaan myöskin Ravintolapäivä, mutta viikonloppuun mahtui niin paljon ohjelmaa, että oli järkevää taas vähän pilkkoa näitä postauksia.
Eikä muuten satanut, vaikka aurinko ei koko aikaa paistellutkaan. Oli siis aivan kelpo päivä kiertää nautiskelemassa ulkoilmaravintoloissa. Pelago vei ruokamatkailijaa ympäri keskustan, ja useammassakin paikassa tuli syötyä ainakin vähän. Loppumatka kotiin meni ähkyn siivittämänä :)
Osan paikoista olin valinnut etukäteen, ja osan jätin fiiliksen varaan. Yksi paikoista vaikutti kuitenkin olevan ylitse muiden, ainakin, mikäli tulkintoja tekee asiakasmäärän osalta. Tampellan alueellakin tuli nimittäin poikettua katsastamassa Meatlovers United BBQ, mutta jonoa oli kymmeniä metrejä, joten jouduin sen jättämään välistä. Onneksi mieluisia vaihtoehtoja oli kosolti.
Kävin mm. UNICEF:in Reilu Ravintolassa Hämeenpuistossa nauttimassa kasvisruokaa, linssi- ja tomaattipataa riisillä. Tallipihalla taas oli koko viikonlopun ajan ollut Suomi-Venäjä-Seuran järjestämät Pietarilaiset Markkinat, ja sen yhteydessä myös sunnuntaina Katukeittiö Pikku Pietari, josta hain annoksen suussa sulavan maukkaita pelmeneitä.
Myös Juhannuskylän Jooneksessa, jossa tuli käytyä vuosi sitten, oli pitkä jono kadulla, joten jatkoin matkaani. Tällä kertaa Jooneksessa tarjoilu tapahtui kadun puolella suoraan ikkunasta, kun edellisellä kertaa myyntipiste oli sisäpihalla. Kehräsaaressa pojat olivat perustaneet Cafe Hydrogenin, ja tuoneet palan perinteistä Lappeenrantaa Tampereen ytimeen. Tarjolla oli nimittäin kaupungin kuuluisinta pikaruokaa, Vety ja Atomi lihapiirakkaa, jotka olivat allekirjoittaneelle uusi kokemus. Itse otin tietenkin Vetyn, eli lihapiirakan kinkulla ja keitetyllä kananmunalla, kaikkine mausteineen. Maitolasilla totta kai.
Matkan varrella kävin katsastamassa Muffinsikahvilaa ja pihakirppistä Polvikadulla, mutta jätin ostokset tekemättä, sillä tarkoitus oli jatkaa matkaani Tavara-aseman MINI-muffareihin, jossa minihameisiin pukeutuneet tytöt myivät minimuffinseja Mini Cooperista käsin. ISWYDT!
Tämän myyntipisteen taustalla oli hiukan poliittistakin taka-ajatusta, nimittäin takana olevan vanhan tavara-aseman purkamisesta kiistellään Tampereella oikein tosissaan, ja muffinsien syönnin yhteydessä oli tilaisuus allekirjoittaa vetoomus tavara-aseman säilyttämiseksi. Kaupunki haluaa purkaa sen tehdäkseen suoran autotien junaradan varteen, mutta osa tamperelaisia vastustaa tätä, allekirjoittanut mukaanlukien. Itse joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosijana olen sitä mieltä, että yksityisautoille ei kuuluisi antaa enempää tilaa keskustoista. Varsinkaan, jos sen vuoksi pitäisi purkaa hienoja vanhoja rakennuksia ja iso osa kaupungin historiaa ja identiteettiä. Kaupunkikultuurille pitää jättää tilaa toimia, ja tuhoamisen asemesta rahoittaa sitä, rakentaa keskusta ihmisten ehdoilla, ei autojen.
Liikaa upeita rakennuksia tästä kaupungista on jo purettukin. Aiheesta voisi kirjoittaa oman postauksenkin, mutta koska mulla ei ole lähdeaineistoa tarpeeksi korkeassa resoluutiossa, tyydyn hyppäämään hetkeksi sivupolulle Ravintolapäivästä, ja laittamaan muutaman esimerkin Tampereelta puretuista taloista. Lähes pääsääntöisesti kaikkien näiden tilalle on rakennettu keskustan rumimpiin kuuluvia taloja. Vai miltä mielestäsi näyttää nykyään tämän talon tilalla oleva McDonaldsin ja AleBarin rakennus? Tai Sokoksen tavaratalo ja sitä vastapäätä oleva KappAhlin elementtikompleksi, jonka tieltä tämä ja tämä rakennus on härskisti purettu. Samoin Kauppa-Hämeen talo joutui jyrän alle jo 60-luvulla, ja sen Hämeenkadun puoleinen julkisivu näytti tältä. Nyt tilalla on Apple-liikettä ja Halosen tavaratalo.
Hämeenpuiston ja Kauppakadun kulmasta on saanut aikanaan lähteä näin kaunis rakennus, ja Yo-talon vierestä John Blomin Tukku- ja Vähittäiskauppahuone. Amuri on menettänyt mahdollisuuden olla elävä ja vetovoimainen turistialue sen jälkeen kun nämä rakennukset on hävitetty. Koskikeskuksen tieltä tuhottiin Verkatehdas, jonka rakennuksia olisi kauppakeskusta suunnitellessa voitu hyödyntää Finlaysonin tai Turun Hansakorttelin tapaan ja jopa enimmäkseen säästetyn Finlaysonin tehdasalueen keskeltä on purettu upea holvikaari. Näin ollen tästä surullisesta historiasta johtuen, koska vanhojen rakennusten purkamisen on joskus loputtava, ja päättäjien herättävä säilyttämään se vähä mitä säästettävissä on, olen toki itse allekirjoittanut adressin jo aikaa sitten.
Koskipuistossa istuuduin alas Café Malamin teltalle, sen verran hyvältä tuo sitruuna-marenkipiirakka näytti, ja sitä se myös oli. Ei ihme, että tämän jälkeen joutui vähän sulattelemaan, mutta kyllä nämä Ravintolapäivät silti kivasti tätä kaupunkielämää piristävät!
Tällä viikolla kaupungissa tapahtuisi jälleen kaikenlaista mielenkiintoista. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että joudun kokonaan skippaamaan Tampereen Zombie Walkin ensimmäistä kertaa, sillä en ole ehtinyt lainkaan valmistella sitä etukäteen, saati ostaa sitä varten tarvikkeita. Huomisesta eteenpäin on jälleen eri puolilla kaupunkia Aki Kaurismäen ulkoilmanäytöksiä. Vuosi sitten kävin Pyynikin näkötornilla katsomassa 'Arielin', ja nyt tarjolla olisi vieläpä 'I Hired A Contract Killer', jota en edes ole vielä nähnyt. Sitä kun ei ole noilla juuri ostamillani dvd-bokseillakaan. Lisäksi perjantaina alkuillasta olisi Klubilla jo edellämainitun Tavara-aseman säilyttämiseksi tukikonsertti, sekä loppuillasta Doriksessa vasta hiljattain Skipped Heartbeats -blogin kautta löytämäni suomalaisen NEØVin keikka. Lauantaina Klubilla tanssitaan puolestaan syksyn ensimmäisiä Hang The DJ!-karkeloita. Saa nähdä ehtiikö joka paikkaan :)
Myös Design On Tampereen Designviikko pyörähtää perjantaina käyntiin ja siihen liittyen sunnuntaina on taasen seuraava Designtori, tällä kertaa ulkoilmassa Sorin aukiolla. Kaikki kiinnostaa!
Eikä muuten satanut, vaikka aurinko ei koko aikaa paistellutkaan. Oli siis aivan kelpo päivä kiertää nautiskelemassa ulkoilmaravintoloissa. Pelago vei ruokamatkailijaa ympäri keskustan, ja useammassakin paikassa tuli syötyä ainakin vähän. Loppumatka kotiin meni ähkyn siivittämänä :)
Osan paikoista olin valinnut etukäteen, ja osan jätin fiiliksen varaan. Yksi paikoista vaikutti kuitenkin olevan ylitse muiden, ainakin, mikäli tulkintoja tekee asiakasmäärän osalta. Tampellan alueellakin tuli nimittäin poikettua katsastamassa Meatlovers United BBQ, mutta jonoa oli kymmeniä metrejä, joten jouduin sen jättämään välistä. Onneksi mieluisia vaihtoehtoja oli kosolti.
Kävin mm. UNICEF:in Reilu Ravintolassa Hämeenpuistossa nauttimassa kasvisruokaa, linssi- ja tomaattipataa riisillä. Tallipihalla taas oli koko viikonlopun ajan ollut Suomi-Venäjä-Seuran järjestämät Pietarilaiset Markkinat, ja sen yhteydessä myös sunnuntaina Katukeittiö Pikku Pietari, josta hain annoksen suussa sulavan maukkaita pelmeneitä.
Myös Juhannuskylän Jooneksessa, jossa tuli käytyä vuosi sitten, oli pitkä jono kadulla, joten jatkoin matkaani. Tällä kertaa Jooneksessa tarjoilu tapahtui kadun puolella suoraan ikkunasta, kun edellisellä kertaa myyntipiste oli sisäpihalla. Kehräsaaressa pojat olivat perustaneet Cafe Hydrogenin, ja tuoneet palan perinteistä Lappeenrantaa Tampereen ytimeen. Tarjolla oli nimittäin kaupungin kuuluisinta pikaruokaa, Vety ja Atomi lihapiirakkaa, jotka olivat allekirjoittaneelle uusi kokemus. Itse otin tietenkin Vetyn, eli lihapiirakan kinkulla ja keitetyllä kananmunalla, kaikkine mausteineen. Maitolasilla totta kai.
Matkan varrella kävin katsastamassa Muffinsikahvilaa ja pihakirppistä Polvikadulla, mutta jätin ostokset tekemättä, sillä tarkoitus oli jatkaa matkaani Tavara-aseman MINI-muffareihin, jossa minihameisiin pukeutuneet tytöt myivät minimuffinseja Mini Cooperista käsin. ISWYDT!
Tämän myyntipisteen taustalla oli hiukan poliittistakin taka-ajatusta, nimittäin takana olevan vanhan tavara-aseman purkamisesta kiistellään Tampereella oikein tosissaan, ja muffinsien syönnin yhteydessä oli tilaisuus allekirjoittaa vetoomus tavara-aseman säilyttämiseksi. Kaupunki haluaa purkaa sen tehdäkseen suoran autotien junaradan varteen, mutta osa tamperelaisia vastustaa tätä, allekirjoittanut mukaanlukien. Itse joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosijana olen sitä mieltä, että yksityisautoille ei kuuluisi antaa enempää tilaa keskustoista. Varsinkaan, jos sen vuoksi pitäisi purkaa hienoja vanhoja rakennuksia ja iso osa kaupungin historiaa ja identiteettiä. Kaupunkikultuurille pitää jättää tilaa toimia, ja tuhoamisen asemesta rahoittaa sitä, rakentaa keskusta ihmisten ehdoilla, ei autojen.
Liikaa upeita rakennuksia tästä kaupungista on jo purettukin. Aiheesta voisi kirjoittaa oman postauksenkin, mutta koska mulla ei ole lähdeaineistoa tarpeeksi korkeassa resoluutiossa, tyydyn hyppäämään hetkeksi sivupolulle Ravintolapäivästä, ja laittamaan muutaman esimerkin Tampereelta puretuista taloista. Lähes pääsääntöisesti kaikkien näiden tilalle on rakennettu keskustan rumimpiin kuuluvia taloja. Vai miltä mielestäsi näyttää nykyään tämän talon tilalla oleva McDonaldsin ja AleBarin rakennus? Tai Sokoksen tavaratalo ja sitä vastapäätä oleva KappAhlin elementtikompleksi, jonka tieltä tämä ja tämä rakennus on härskisti purettu. Samoin Kauppa-Hämeen talo joutui jyrän alle jo 60-luvulla, ja sen Hämeenkadun puoleinen julkisivu näytti tältä. Nyt tilalla on Apple-liikettä ja Halosen tavaratalo.
Hämeenpuiston ja Kauppakadun kulmasta on saanut aikanaan lähteä näin kaunis rakennus, ja Yo-talon vierestä John Blomin Tukku- ja Vähittäiskauppahuone. Amuri on menettänyt mahdollisuuden olla elävä ja vetovoimainen turistialue sen jälkeen kun nämä rakennukset on hävitetty. Koskikeskuksen tieltä tuhottiin Verkatehdas, jonka rakennuksia olisi kauppakeskusta suunnitellessa voitu hyödyntää Finlaysonin tai Turun Hansakorttelin tapaan ja jopa enimmäkseen säästetyn Finlaysonin tehdasalueen keskeltä on purettu upea holvikaari. Näin ollen tästä surullisesta historiasta johtuen, koska vanhojen rakennusten purkamisen on joskus loputtava, ja päättäjien herättävä säilyttämään se vähä mitä säästettävissä on, olen toki itse allekirjoittanut adressin jo aikaa sitten.
Koskipuistossa istuuduin alas Café Malamin teltalle, sen verran hyvältä tuo sitruuna-marenkipiirakka näytti, ja sitä se myös oli. Ei ihme, että tämän jälkeen joutui vähän sulattelemaan, mutta kyllä nämä Ravintolapäivät silti kivasti tätä kaupunkielämää piristävät!
Tällä viikolla kaupungissa tapahtuisi jälleen kaikenlaista mielenkiintoista. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että joudun kokonaan skippaamaan Tampereen Zombie Walkin ensimmäistä kertaa, sillä en ole ehtinyt lainkaan valmistella sitä etukäteen, saati ostaa sitä varten tarvikkeita. Huomisesta eteenpäin on jälleen eri puolilla kaupunkia Aki Kaurismäen ulkoilmanäytöksiä. Vuosi sitten kävin Pyynikin näkötornilla katsomassa 'Arielin', ja nyt tarjolla olisi vieläpä 'I Hired A Contract Killer', jota en edes ole vielä nähnyt. Sitä kun ei ole noilla juuri ostamillani dvd-bokseillakaan. Lisäksi perjantaina alkuillasta olisi Klubilla jo edellämainitun Tavara-aseman säilyttämiseksi tukikonsertti, sekä loppuillasta Doriksessa vasta hiljattain Skipped Heartbeats -blogin kautta löytämäni suomalaisen NEØVin keikka. Lauantaina Klubilla tanssitaan puolestaan syksyn ensimmäisiä Hang The DJ!-karkeloita. Saa nähdä ehtiikö joka paikkaan :)
Myös Design On Tampereen Designviikko pyörähtää perjantaina käyntiin ja siihen liittyen sunnuntaina on taasen seuraava Designtori, tällä kertaa ulkoilmassa Sorin aukiolla. Kaikki kiinnostaa!
tiistai 14. toukokuuta 2013
PMMP lopettaa
PMMP julkaisi eilen tiedotteen, jossa he kertovat bändin pistävän pillit pussiin kesän keikkojen jälkeen, ainakin toistaiseksi. Asiasta löytyy myös videohaastattelu Nelosen nettisivulta. Skipped Heartbeats -blogissa asia kiteytettiin jo niin hyvin, itselläni kun on hyvin samanlainen historia bändin kanssa, josta kerroinkin viime kesänä, että en koe tarpeelliseksi kerrata omaa tilannettani. Tosin huippuhetkiin tältäkin bändiltä täytyy lukea Kosketuksessa keikka Akun Tehtaalla vuonna 2009.
Vaikka PMMP ei enää samalla tavalla edellisen levyn ja keikan jälkeen olekaan räjäyttänyt pottia kuin takavuosina, pistän kyllä tuon tulevan YleXPop ilmaiskeikan Keskustorilla harkintaan. Hyviä muistoja kannattaa kuitenkin vaalia, eikä väkisin yrittää korvata niitä uusilla. Tarkoituksena oli koota vielä Spotify-lista mun suosikkikappaleista, mutta sitä aloitettuani huomasin, että sille tulisi kuitenkin vähintään 80% koko bändin tuotannosta, joten linkkaankin suosiolla vain bändiprofiilin. Kuuntele kaikki! :D
Tähän loppuun kuitenkin vielä pitkä liuta livekuvia arkistoistani, joitakin suosikkibiisejäni mm. tuolta edellämainitulta Kosketuksessa -keikalta, sekä videoita.
Vaikka PMMP ei enää samalla tavalla edellisen levyn ja keikan jälkeen olekaan räjäyttänyt pottia kuin takavuosina, pistän kyllä tuon tulevan YleXPop ilmaiskeikan Keskustorilla harkintaan. Hyviä muistoja kannattaa kuitenkin vaalia, eikä väkisin yrittää korvata niitä uusilla. Tarkoituksena oli koota vielä Spotify-lista mun suosikkikappaleista, mutta sitä aloitettuani huomasin, että sille tulisi kuitenkin vähintään 80% koko bändin tuotannosta, joten linkkaankin suosiolla vain bändiprofiilin. Kuuntele kaikki! :D
Tähän loppuun kuitenkin vielä pitkä liuta livekuvia arkistoistani, joitakin suosikkibiisejäni mm. tuolta edellämainitulta Kosketuksessa -keikalta, sekä videoita.
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Sinisempi maanantai
Tuli taas vilkaistua Voice of Finlandin perjantainen jakso vasta viikonloppuna, ja vaikka nämä kaksintaistelut eivät oikeastaan ole tänä vuonna kauheen paljon onnistuneet muhun vetoamaan, niin Hanna-Maaria Tuomelan ja Laura Savion dueton alku veti kyllä hiljaiseksi kylmiä väreitä myöten. Todella kaunis tulkinta, kuten myös Pekka Lehtolan ja Kirsi Lehtisaaren yllättävän erilainen ja hieno versio Eppu Normaalin klassikosta.
Näihin loistavaakin loistavampiin mashuppeihin törmäsin pari viikkoa sitten yhtälön yhtälönä blogisurfatessa. Ensin jäljille johdatti Skipped Heartbeats-blogi, jonka kautta eksyin syvemmälle tämän The Reborn Identityn Vimeo-tilille. Siellä taas kuunnellessani toinen toistaan parempia miksauksia löysin nämä omat suosikkini, mm. tämän LeeDM101:n miksaaman kappaleen New Order-klassikosta.
Loistavaa sinistä maanantaita, vaikka oikea ajankohta menikin jo! Ensimmäisiä kevään merkkejäkin on nähty vaikka lauantain lumimyräkkä ja tämän aamun -20 astetta mittarissa muuta yrittivätkin kertoa.
Näihin loistavaakin loistavampiin mashuppeihin törmäsin pari viikkoa sitten yhtälön yhtälönä blogisurfatessa. Ensin jäljille johdatti Skipped Heartbeats-blogi, jonka kautta eksyin syvemmälle tämän The Reborn Identityn Vimeo-tilille. Siellä taas kuunnellessani toinen toistaan parempia miksauksia löysin nämä omat suosikkini, mm. tämän LeeDM101:n miksaaman kappaleen New Order-klassikosta.
Loistavaa sinistä maanantaita, vaikka oikea ajankohta menikin jo! Ensimmäisiä kevään merkkejäkin on nähty vaikka lauantain lumimyräkkä ja tämän aamun -20 astetta mittarissa muuta yrittivätkin kertoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)