Nimittäin ilman, että joku olisi mulle vinkannut, en olisi edes osannut odottaa Placebon julkaisevan uutta levyä. Ehkä joskus viime vuoden puolella sellaista pohdiskelin, silloin kun bändin piti esiintyä Suomessa ja kuunneltiin ahkerasti töissäkin 'B3 EP':tä. Mutta sittemmin olin unohtanut jo koko asian.
Olikin suuri yllätys, kun luin, että tältä mun yhdeltä suurimmista suosikkirockbändeistä oli ilmestynyt levy jo viime viikon maanantaina. Olen siis peräti viikon myöhässä, mutta aloin välittömästi ottamaan menetettyä aikaa kiinni. Kuuntelin lätyn illalla useamman kerran putkeen, kuten mulla tapana on hyvien uusien levyjen kanssa. Ja hyvähän tämä on, loistava, todella mahtava! Ehkä tyylillisesti entistä suoraviivaisempi ja rokkaavampi, osittain tässä on ehkä havaittavissa paluuta alkupään tuotantoon. Oli miten oli, Brian Molkon ääni on jotain ainutlaatuista ja värisyttävää.
En löydä levyltä yhtään heikkoa kohtaa, mutta ensikuunteluiden perusteella parhaimpiin lukeutuvat 'Scene Of The Crime', 'Hold On To Me', 'A Million Little Pieces', 'Exit Wounds', 'Begin The End' ja huikea lopetusraita 'Bosco'. Tältä pohjalta on helppo nimetä 'Loud Like Love' yhdeksi vuoden parhaista levyistä.
