Silmäys taakse ja katse eteenpäin

Sunnuntaina oli tosiaan myöskin Ravintolapäivä, mutta viikonloppuun mahtui niin paljon ohjelmaa, että oli järkevää taas vähän pilkkoa näitä postauksia.

Eikä muuten satanut, vaikka aurinko ei koko aikaa paistellutkaan. Oli siis aivan kelpo päivä kiertää nautiskelemassa ulkoilmaravintoloissa. Pelago vei ruokamatkailijaa ympäri keskustan, ja useammassakin paikassa tuli syötyä ainakin vähän. Loppumatka kotiin meni ähkyn siivittämänä :)

Osan paikoista olin valinnut etukäteen, ja osan jätin fiiliksen varaan. Yksi paikoista vaikutti kuitenkin olevan ylitse muiden, ainakin, mikäli tulkintoja tekee asiakasmäärän osalta. Tampellan alueellakin tuli nimittäin poikettua katsastamassa Meatlovers United BBQ, mutta jonoa oli kymmeniä metrejä, joten jouduin sen jättämään välistä. Onneksi mieluisia vaihtoehtoja oli kosolti.











Kävin mm. UNICEF:in Reilu Ravintolassa Hämeenpuistossa nauttimassa kasvisruokaa, linssi- ja tomaattipataa riisillä. Tallipihalla taas oli koko viikonlopun ajan ollut Suomi-Venäjä-Seuran järjestämät Pietarilaiset Markkinat, ja sen yhteydessä myös sunnuntaina Katukeittiö Pikku Pietari, josta hain annoksen suussa sulavan maukkaita pelmeneitä.

Myös Juhannuskylän Jooneksessa, jossa tuli käytyä vuosi sitten, oli pitkä jono kadulla, joten jatkoin matkaani. Tällä kertaa Jooneksessa tarjoilu tapahtui kadun puolella suoraan ikkunasta, kun edellisellä kertaa myyntipiste oli sisäpihalla. Kehräsaaressa pojat olivat perustaneet Cafe Hydrogenin, ja tuoneet palan perinteistä Lappeenrantaa Tampereen ytimeen. Tarjolla oli nimittäin kaupungin kuuluisinta pikaruokaa, Vety ja Atomi lihapiirakkaa, jotka olivat allekirjoittaneelle uusi kokemus. Itse otin tietenkin Vetyn, eli lihapiirakan kinkulla ja keitetyllä kananmunalla, kaikkine mausteineen. Maitolasilla totta kai.









Matkan varrella kävin katsastamassa Muffinsikahvilaa ja pihakirppistä Polvikadulla, mutta jätin ostokset tekemättä, sillä tarkoitus oli jatkaa matkaani Tavara-aseman MINI-muffareihin, jossa minihameisiin pukeutuneet tytöt myivät minimuffinseja Mini Cooperista käsin. ISWYDT!

Tämän myyntipisteen taustalla oli hiukan poliittistakin taka-ajatusta, nimittäin takana olevan vanhan tavara-aseman purkamisesta kiistellään Tampereella oikein tosissaan, ja muffinsien syönnin yhteydessä oli tilaisuus allekirjoittaa vetoomus tavara-aseman säilyttämiseksi. Kaupunki haluaa purkaa sen tehdäkseen suoran autotien junaradan varteen, mutta osa tamperelaisia vastustaa tätä, allekirjoittanut mukaanlukien. Itse joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosijana olen sitä mieltä, että yksityisautoille ei kuuluisi antaa enempää tilaa keskustoista. Varsinkaan, jos sen vuoksi pitäisi purkaa hienoja vanhoja rakennuksia ja iso osa kaupungin historiaa ja identiteettiä. Kaupunkikultuurille pitää jättää tilaa toimia, ja tuhoamisen asemesta rahoittaa sitä, rakentaa keskusta ihmisten ehdoilla, ei autojen.











Liikaa upeita rakennuksia tästä kaupungista on jo purettukin. Aiheesta voisi kirjoittaa oman postauksenkin, mutta koska mulla ei ole lähdeaineistoa tarpeeksi korkeassa resoluutiossa, tyydyn hyppäämään hetkeksi sivupolulle Ravintolapäivästä, ja laittamaan muutaman esimerkin Tampereelta puretuista taloista. Lähes pääsääntöisesti kaikkien näiden tilalle on rakennettu keskustan rumimpiin kuuluvia taloja. Vai miltä mielestäsi näyttää nykyään tämän talon tilalla oleva McDonaldsin ja AleBarin rakennus? Tai Sokoksen tavaratalo ja sitä vastapäätä oleva KappAhlin elementtikompleksi, jonka tieltä tämä ja tämä rakennus on härskisti purettu. Samoin Kauppa-Hämeen talo joutui jyrän alle jo 60-luvulla, ja sen Hämeenkadun puoleinen julkisivu näytti tältä. Nyt tilalla on Apple-liikettä ja Halosen tavaratalo.

Hämeenpuiston ja Kauppakadun kulmasta on saanut aikanaan lähteä näin kaunis rakennus, ja Yo-talon vierestä John Blomin Tukku- ja Vähittäiskauppahuone. Amuri on menettänyt mahdollisuuden olla elävä ja vetovoimainen turistialue sen jälkeen kun nämä rakennukset on hävitetty. Koskikeskuksen tieltä tuhottiin Verkatehdas, jonka rakennuksia olisi kauppakeskusta suunnitellessa voitu hyödyntää Finlaysonin tai Turun Hansakorttelin tapaan ja jopa enimmäkseen säästetyn Finlaysonin tehdasalueen keskeltä on purettu upea holvikaari. Näin ollen tästä surullisesta historiasta johtuen, koska vanhojen rakennusten purkamisen on joskus loputtava, ja päättäjien herättävä säilyttämään se vähä mitä säästettävissä on, olen toki itse allekirjoittanut adressin jo aikaa sitten.





Koskipuistossa istuuduin alas Café Malamin teltalle, sen verran hyvältä tuo sitruuna-marenkipiirakka näytti, ja sitä se myös oli. Ei ihme, että tämän jälkeen joutui vähän sulattelemaan, mutta kyllä nämä Ravintolapäivät silti kivasti tätä kaupunkielämää piristävät!

Tällä viikolla kaupungissa tapahtuisi jälleen kaikenlaista mielenkiintoista. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että joudun kokonaan skippaamaan Tampereen Zombie Walkin ensimmäistä kertaa, sillä en ole ehtinyt lainkaan valmistella sitä etukäteen, saati ostaa sitä varten tarvikkeita. Huomisesta eteenpäin on jälleen eri puolilla kaupunkia Aki Kaurismäen ulkoilmanäytöksiä. Vuosi sitten kävin Pyynikin näkötornilla katsomassa 'Arielin', ja nyt tarjolla olisi vieläpä 'I Hired A Contract Killer', jota en edes ole vielä nähnyt. Sitä kun ei ole noilla juuri ostamillani dvd-bokseillakaan. Lisäksi perjantaina alkuillasta olisi Klubilla jo edellämainitun Tavara-aseman säilyttämiseksi tukikonsertti, sekä loppuillasta Doriksessa vasta hiljattain Skipped Heartbeats -blogin kautta löytämäni suomalaisen NEØVin keikka. Lauantaina Klubilla tanssitaan puolestaan syksyn ensimmäisiä Hang The DJ!-karkeloita. Saa nähdä ehtiikö joka paikkaan :)

Myös Design On Tampereen Designviikko pyörähtää perjantaina käyntiin ja siihen liittyen sunnuntaina on taasen seuraava Designtori, tällä kertaa ulkoilmassa Sorin aukiolla. Kaikki kiinnostaa!