Designia, vintagea ja herkkuja

Tampereelle on tänä vuonna saapunut Kätkö Vintagen lisäksi toinenkin retrovaatteita- ja tavaraa myyvä putiikki rikastuttamaan kaupungin vintagetarjontaa. Aleksanterinkadulle Kaksiota vastapäätä tämän vuoden heinäkuussa avattu Forget Me Not on oikeastaan paluumuuttaja, sillä joitakin vuosia sitten liike sijaitsi suurin piirtein korttelin verran rautatieasemalle päin, mutta silloin konsepti oli hieman erilainen.

Nyt takaisin palannut kauppa avattiin uudella liikeidealla Tampereen parhaimmille sijainneille siis samaan kortteliin, jonka kivijalassa sijaitsevat jo ennestään monet designiin erikoistuneet liikkeet, kuten mm. SuperMukava, Vintage Garden ja Design Boulevard.

Vaatteiden, kenkien ja laukkujen lisäksi valikoimasta löytyy esimerkiksi vanhoja astioita, purnukoita, postikortteja ja kirjoja. Mutta vaikka osa on secondhandia, on myytävänä paljon uustuotantoa ja Designtoriltakin tuttujen pienyritysten koruja, pussukoita, sekä sarjakuvia ja eri bändien omakustannemusiikkia niin kasetteina kuin vinyyleinä. Retro kun nimittäin on tässä upeassa liikkeessä mieliinpainuvasti näkyvillä joka puolella. Kun Forget Me Notin, tai samassa liiketilassa sijaitsevan Oopsy Daisy -indiekahvilan oven avaa, tuntuu kuin hyppäisi 30-40 vuotta ajassa taaksepäin. Värit ovat vahvasti 70-lukua - ruskeaa, vihreää, oranssia, keltaista ja punaista on joka puolella. Omistajien omien sanojen mukaan heille mieleen ovat erityisesti 60-70-luvun huiput, lapsuusmuistoja herättävät printit, materiaalit ja nostalginen esineistö. Ja nostalgiahan se itsellekin iski vahvasti, sillä bongasin mm. samanlaisen seinäkellon, sekä lautasia, joita meillä on kotona ollut omassa lapsuudessani.

















Ja todellakin, kaupan puolella on näitä monenlaisia ihania tavaroita, vaikkapa tähän vuodenaikaan sopivasti pukinkonttiin. Itsekin tein hieman lahjahankintoja, mutta tuo kahvilapa se vasta symppis onkin! Kovin suuri se ei ole, mutta niin suloinen soppi, että täällä aika vierähtäisi herkkuja syödessä, ja juomia nauttiessa.

Kaikki Oopsy Daisyn leivonnaiset tehdään itse, ja hieman kotikutoinen fiilis niistä tuleekin, aivan kuten koko paikasta. Oikeastaan tuntuu, että olisi jonkun olohuoneessa kahvittelemassa. Valtaosa kahvilatuotteista on, jos nyt eivät aivan kaikki vegaanisia, niin ainakin kasvisruokavalioon sopivia. Itse nautiskelin todella hyvää soijamaitoon tehtyä kaakaota soijakermavaahdolla, ja saksanpähkinä-blondiekakkua, niin herkullista!

Suoraan sanottuna ihastuin tähän paikkaan niin kovin, että varsinkin kahvilla tai kaakaolla täytyy alkaa käymään useamminkin. Ja itseasiassa olenkin jo käynyt kahdesti, sillä poikkesin vielä kahvilan puolella uudelleen ennen Tornihotelliin menoakin. Sijainti on kuitenkin aivan loistava juuri Tampereen Sohossa, josta melkein kaikki muukin kiehtova täällä löytyy, eikä tälläistä konseptia toisaalta täältä vielä entuudestaan ole ollut. Kiitos Forget Me Notin pitäjille, olette tehneet omalta osaltanne tärkeää työtä, ja elävöittäneet kaupungin vaihtoehtoskeneä.

Tulevana viikonloppuna on muuten myös sitten seuraava Designtorikin Klubilla ja Pakkahuoneella. Perinteisesti tähän vuodenaikaan tapahtuma on kaksipäiväinen. Itse en ikävä kyllä sinne pääse, sillä olen tuolloin Tallinnassa.

Designtori kuvina

Tällä kertaa kävi niin, että ainoaksi saldoksi eilen Sorin aukiolla järjestetystä Designtorista jäi vain läjä kuvia. Harmi kyllä Uhana Designin pipot eivät sopineet mun isoon päähäni, ja jouduin jättämään sen hankinnan.

Sen sijaan hyvänä muistutuksena itsellenikin oli taas nähdä Kätkö Vintagen Henkkaa, sillä mullehan kävi kesälomalla vähän ohraisesti, kun olin juuri luvannut jo Suvi-Vintagessa käydä vielä loman aikana visiteeraamassa liikkeessä, mutta olinkin liian kiireinen ja unohdin koko asian. Nyt ei saa enää olla syitä menemättä.

Aiemminkin varmasti menen, mutta Tampereen kissakahvila, eli Purnauskishan aukeaa siis aivan Kätkön naapurihuoneistoon, käyntikin sinne tulee tapahtumaan saman ulko-oven kautta. Aivan varma olen ainakin siitä, että pian on entistäkin enemmän syitä matkata Tammelaan, ja kissakahvilareissun yhteydessä on aina helppo käydä katsastamassa samalla Henkan tuoreimmat löydöt.

Mitä Designtoriin tulee, niin katselin myös jälleen kaiholla noita RCM:n takkeja, mutta koska ostin juuri uuden syystakin itselleni, ei sellaisen hankinta ole enää ajankohtainen. Ja vaikka lompakko ei köyhtynyt täällä, ihan kiitettävästi sain kuitenkin käytettyä rahaa Särkänniemeen, jonne suuntasin torilta. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Nyt, näihin kuviin, näihin tunnelmiin Designtorilta.

Tampereen Designviikko

Tänään alkaa Tampereella jälleen Designviikko, joka kestää aina ensi perjantaihin saakka. Viikkoa juhlitaan erinäisin pienin tapahtumin, joissa mukana olevilla yrityksillä näkyvä rooli.

Itselle tietysti se kaikkein kiinnostavin osa tätä viikkoa on nyt tulevana sunnuntaina jälleen ulkosalla Sorin aukiolla järjestettävä Designtori. Mikäli ilmat vain suosivat ulkoilua, pitänee käydä ehdottomasti katsastamassa Uhana Designin syysmallistoa. Itseä kiinnostavat erityisesti nuo syyspipot, joita saa useassa värissä, mutta valikoimassa on myös ainakin uudenlaisia printticollegeja ja toppeja naisille. Pipon hankinnassa oleellista mulle on tietysti se, miten se istuu mun päähäni. Ja toisaalta kolmatta punaista en taida viitsiä sentään ostaa :)

Lisäksi molempina viikonlopun päivinä tapahtuu Särkänniemessä jotain todella mielenkiintoista. Näsinneula Goes Street Food rantautuu betonisesta norsunluutornistaan alas huvipuistoon, jossa Neulan huippukokit tarjoilevat laadukasta katuruokaa ravintolan tyylin mukaisesti lähituotteista, ja vielä erittäin edulliseen hintaan. Lisää tietoja Särkänniemen virallisesta omasta blogista!

Molemmat tuotekuvat on otettu Uhana Designin Instagramista. Mainos Särkänniemen blogista.

Ihana Uhana

Vaikka kelit ei olleet eilen mitenkään mairittelevat, räntää ja vettä vihmoi taivaalta ja ilma tuntui kolealta, melkein syksyiseltä, lähdin silti käymään Pakkahuoneella ja Klubilla Designtorilla.

Keväästä ei siis paljon ollut merkkejä ilmassa, vaikka toukokuu on jo lähtenyt vauhdilla käyntiin. Onneksi sisällä kuitenkin tarkeni :) Minä suuntasin oikopäätä Uhana Designin myyntipisteelle katsomaan, josko kevät/kesä 2014 mallistossa olisi jotakin uusia kivoja printtejä. Ja olihan niitä!

Eniten kaikista olisin halunnut tuon lastenpaitoihin suunnitellun kipparinallen karkkeineen ja jädeineen, mutta se on vain lapsille, höh. Samaa printtiä saa myös kassina, mutta kun rosvokissa ja rosvokarhu mulla jo on, jätin kassit tällä kertaa ostamatta. Sen sijaan toiseksi paras kaikista oli kyllä tuo metsäpaita, jonka sitten valitsin.

Muuten ei mitään tarttunut matkaan. Kuolasin kyllä Roots Cultural Movementin pisteellä samaa "kalastajantakkia" pitkän aikaa, mikä White Trash Diseasen Natallakin on, mutta en raaskinut sitä edes Designtori-alennuksellakaan hankkia. Siitä piti 170 euron hintalappu vieläkin huolen.

Herkkuja rullalla

En vieläkään ole ehtinyt käydä syömässä Bistro LePotissa, vaikka on pitänyt jo sen yli puoli vuotta. Mutta melkein heti avajaisten jälkeen, toisena toimintapäivänään eilen, ehdin käydä kuitenkin saman keittiömestarin uudessa Bar Burritossa Keskustorilla.

Arto Rastas, joka siis näiden edellämainittujen ohella pyörittää myös Hella & Huonetta, ilmoitti reilu kuukausi takaperin perustavansa meksikolaistyyppisen pikaruokaravintolan Tampereelle, ja siitä lähtien uutisen ympärillä velloi yleinen uteliaisuuden verho. Kunnes, joitakin viikkoja sitten sijainti paljastui, ja entisen Pohjanheimon vaatturinliikkeen tiloista Tampereen paraatipaikalta alkoi baarin Facebook -sivulle tulla remonttipäivityksiä.

Jo tuolloin hihkuin innosta, sillä mitään tälläistä ei Tampereella ole vielä aiemmin ollut. Ruokakonsepti on luku sinänsä, mutta itse innostuin erityisesti juuri sisustuksesta. Olen jaksanut paasata näistä romuhuonekaluin sisustetuista paikoista sitten viime kesän Budapestin reissun, mutta kun mitään edes lähelle vastaavaa ei täällä ole ollut. Helsingissäkin tämän tyyppisiä paikkoja on vain kourallinen. Niinpä odotin avajaisia innolla, enkä todella joutunut pettymään. Kuvat eivät edes tee täysin oikeutta tälle paikalle, niin siisti se on!







Ja mitä ruokaan tulee, söin ehdottomasti parhaan koskaan syömäni burriton. Täytteiden valitseminen tapahtuu samaan tapaan kuin Subwayssä, mutta sisältö on vain paljon maukkaampaa. Homma alkaa ruis-spelttiwrapista, johon kääritään ensin haluttu lämmin pohjatäyte. En tiedä, vaihtuvatko täytteet miten usein, mutta ainakin minun käydessäni vaihtoehtoja löytyi papu-korianterimuhennoksesta täysjyväriisin kautta ohraan. Sen jälkeen valittavana on useita eri liha- tai kanavaihtoehtoja, tai kasvissyöjille vuohenjuusto. Myös kuulemma halutessaan tuota lämmintä pohjaa voi ottaa kahta sorttia, mikäli haluaa täysin vegaanisen tai ei pidä vuohenjuustosta.

Lättyni täytteeksi valitsin papu-korianterimuhennoksen, siihen naudanposkea, coleslawia ja sourcreamia. Näiden lisäksi otin kaikki muut tarjolla olleet lisukkeet, joihin kuului mm. salaattia ja guacamolea. Erityismaininta pitää antaa juuri tuosta muhennoksesta, jossa korianteri maistui ihanasti, sekä naudanposkesta. Mieletön makuelämys. Lopulta burrito kääräistään paperiin, ja tarjoillaan hauskasta korista, jolla saa samalla helposti kulkemaan myös juoman pöytään. Jos jotain kritiikkiä pitäisi antaa, niin täytettä voisi lätyn sisällä olla hieman enemmänkin, alkupään pelkkä taikinaosuus kun on tylsää syötävää, kun täytettä ei ole koko burriton täydeltä. Tosin listalta löytyy myös fantasiaburrito, johon saa valittua enemmän tavaraa mukaan.

Juomavaihtoehtoja baarista tietysti pitääkin löytyä, ja niitä löytyy. Koska Bar Burrito on A-oikeuksin varustettu täysiverinen baari, on tarjolla margaritoja, mojitoja, pina coladaa, muita raikkaita cocktaileja ja tietysti tequilaa! Myös mieto juomavalikoima on varsin kiitettävä näin pieneksi paikaksi, ja etenkin oluita löytyy viittä erilaista.

Niin, ja listalla on tietysti myös jälkiruokia, erikoisuutena hedelmillä ja marjoilla täytetty burrito. HOT TIP! Leimakortti kannattaa pyytää, sillä saa joka 10. burriton ilmaiseksi. Menen itse pian uudelleen!

Ps- huomenna sunnuntaina 4.5 on muuten jälleen Designtori Pakkahuoneella ja Klubilla. Käykääpä jälleen tutustumassa pienyrittäjien ja taiteilijoiden tuotteisiin.

Piparihipsterin uusi paita

Tässä vielä pari in-action kuvaa lauantaina Designtorilta ostamastani Kaksitvån paidasta ja vähän hipsterihassuttelua näin joulun odotuksen kunniaks kans. Eikö ookkin makee lookki? :)

Tykkään tosta paidasta todella paljon, ja onnistui vielä löytyä aika hyvä mallikin. Aiemmat saman lafkan paidat ovat olleet slimmimpää sorttia, ja se malli ei pulskalle oikein istu. Harvoin myöskään annan kenenkään ulkopuolisen puuttua omaan tyyliini, mutta tällä kertaa myyjä tiesi kyllä heti kun näki mut, et mikä mulle sopii. Itse asiassa yleensä jos liikkeessä myyjä tulee kyselemään että tarvitsenko apua, se lähinnä ärsyttää. Mutta tosiaan tällä kertaa oikea malli ja koko tulivat kuin apteekin hyllyltä, se on todellista ammattitaitoa!

Pipa Tigerista neljällä eurolla, pipari uunista :)





Piti tuossa jo pari viikkoa sitten kirjoittaa U2:n uudesta biisistä, mutta video otettiin aika nopeasti pois YouTubesta tekijänoikeussyistä. Nyt se löytyy kuitenkin bändin viralliselta Vevo-kanavalta ja biisinä tykkään sen rouheasta ja orgaanisemmasta saundista todella paljon. Vanha lempibändini 80- ja 90-luvuilta kun on 2000-luvulla yhä harvemmin onnistunut enää tekemään täsmäiskuja biiseillään. Eikä tämäkään perinteiseltä U2:lta kuulosta, mutta uusiutuminen aika ajoin onkin tarpeen, ja siinähän bändi on historiansa aikana onnistunut useasti.

'Ordinary Lovea' kuullaan ensi vuoden alkupuolella Suomen ensi-iltansa saavassa dokumentaarisessa elokuvassa Pitkä tie vapauteen, joka perustuu viime torstaina kuolleen Nelson Mandelan elämänkertaan ja kertoo yhden maailman merkittävimmän miehen tarinan. Se on myös elokuva, joka on pakko nähdä.

Mitä löytyi Designtorilta?

Ajatus jakaa Designtori kahdelle päivälle oli ehdottomasti kävijäystävällisempi vaihtoehto. En tiedä sitten, mitä mieltä näytteilleasettajat ovat siitä, että joutuvat hommiin kahtenä päivänä. Ei luulisi haittaavan.

Aiempina vuosina Pakkahuone on yksinkertaisesti ollut aivan liian täynnä. Jakamalla tapahtuma useammalle päivälle, kävijämäärä oli saatu ilmeisen onnistuneesti tulemaan eri aikoina ostoksille. Tai ainakin eilen siellä seassa mahtui jopa kävelemään välillä :)











Ja mitä tarttui matkaan? Monella myyjällä oli ehdottomasti hyviä tarjouksia. Etenkin jos olet Superyellown ystävä, kannattaa vielä tänään suunnata paikan päälle. Heillä oli parhaimmillaan pipoja jopa viidellä eurolla, ja kalliimmatkin tuotteet olivat alkaen 10-15 euroa. Itse en tuollaisia käytä, joten jätin ne muille. Myös Pisama Designin tuotteet, sekä Erikaworksin ja Palonin korut herättivät mielenkiintoni, mutta tällä kertaa koruille ei ollut tiedossa sopivaa vastaanottajaa. Sieltä löytyy kuitenkin mielestäni tämän Designtorin parhaat joululahjaideat.

Tietysti myös iki-ihana Uhana Design on siellä myymässä mm. Rosvokissa-, ja nyt uutuutena Rosvokarhukasseja! Tuo Uhanan pipo on kyllä sairaan makea myöskin, ehkä jossain vaiheessa raaskin ostaa sen, näin joulun alla ei tosin sovi vain itseä pelkästään ajatella :)

Sen sijaan ostin tietysti kaikki joulukorttini tuolta. Kun tarvitsen kortteja, luottokauppani on Polkka Jam. Heiltä löytyy aivan mahtavia kortteja, jotka todella erottuvat tavallisten joukosta. Lisäksi ostin myös pari Hanna-Riikka Heikkilän suunnittelemaa korttia Kanelikaupan myyntipisteestä. Kaksi Två oli paikan päällä vain eilen, mutta minun onnisti napata matkaan vielä tuo mustavalkoinen kiehtova printtipaita, joka oli viimeinen kokoani ja maksoi vain kympin! Enempää ei tällä kertaa tullut tuolta ostettua, mutta olin kyllä harkitsemassa uutta visiittiä sinne tänään. Saapa nyt vielä nähdä. Voi olla, että ei kuitenkaan tule lähdettyä.