Ravintolapäivä ja Museoiden yö lauantaina

Ravintolapäivä tulee taas. Kun katseli tarjontaa, vaikuttaa siltä, että nyt lauantaina Tampereella rikotaan Ravintolapäivän ennätys, mitä ravintoloiden määrään tulee. Yli 70 yhden päivän herkkukeidasta on ilmoittanut osallistumisestaan, ja koko Suomessa yhteensä lähes tuhat. Konsepti on ottanut tuulta alleen ensimmäisen kerran myös maailmalla oikein toden teolla, sillä jo n. puolet kaikista Ravintolapäivän pop-up ravintoloista on eri puolilta maailmaa! Nyt on todellakin vara mistä valita, katso kaikki Tampereen ravintolat TÄÄLTÄ!

Itselle aiheuttaa ongelmia pystyä valitsemaan ne muutamat paikat, joissa jaksaa syödä. Länsimaisen ihmisen ahdinko on paha paikka. Olen silti yrittänyt tehdä pientä karsintaa, ja ainakin Sotkankadun Vegegrillille pitää sotkea, samoin Seitanin yö, Takaterassin kahvila, Käärylekeidas ja 21 Samuraita kiinnostavat.

Myös Pispalanharjulla olisi pari kiehtovaa paikkaa, jotka olisivat kelvanneet jo maisemiensakin vuoksi, mutta karsintaa on pakko tehdä, sillä kaikkeen ei vain pysty venymään. Lisäksi jo viime Ravintolapäivänä raakakakkuja tarjonnut Pikku Paratiisi on jälleen mukana. Voin vilpittömästi suositella sitä muille, vaikka en itse jaksaisikaan mennä syömään. Ilmatkin näyttävät ainakin ennusteessa sen verran hyviltä, että Pelago tullee otettua käyttöön.







Illalla taas Tampereen valtaa Museoiden yö seitsemännen kerran. Jos et ole aiemmin näihin osallistunut, tai kaikissa osallistuvissa museoissa käynyt, niin suosittelen lämpimästi ottamaan osaa. Illalla museossa on mukava käydä kiertelemässä paikallista tarjontaa, vielä kun museobussikin kuljettaa kätevästi paikasta toiseen. Tapahtuma alkaa kello 18 ja jatkuu puolille öin.

Tosin itseltä taitaa tämä jäädä tällä kertaa väliin, sillä olen melkein kaikissa tapahtuman museoissa käynyt nämä näyttelyt käynyt jo katsomassa vähintään kertaalleen. Harkitsen tätä silti kyllä edelleen.

Ravintolapäivän kuvat on otettu virallisesta pressikansiosta, eivätkä liity suoraan tämänkertaiseen tapahtumaan.

Silmäys taakse ja katse eteenpäin

Sunnuntaina oli tosiaan myöskin Ravintolapäivä, mutta viikonloppuun mahtui niin paljon ohjelmaa, että oli järkevää taas vähän pilkkoa näitä postauksia.

Eikä muuten satanut, vaikka aurinko ei koko aikaa paistellutkaan. Oli siis aivan kelpo päivä kiertää nautiskelemassa ulkoilmaravintoloissa. Pelago vei ruokamatkailijaa ympäri keskustan, ja useammassakin paikassa tuli syötyä ainakin vähän. Loppumatka kotiin meni ähkyn siivittämänä :)

Osan paikoista olin valinnut etukäteen, ja osan jätin fiiliksen varaan. Yksi paikoista vaikutti kuitenkin olevan ylitse muiden, ainakin, mikäli tulkintoja tekee asiakasmäärän osalta. Tampellan alueellakin tuli nimittäin poikettua katsastamassa Meatlovers United BBQ, mutta jonoa oli kymmeniä metrejä, joten jouduin sen jättämään välistä. Onneksi mieluisia vaihtoehtoja oli kosolti.











Kävin mm. UNICEF:in Reilu Ravintolassa Hämeenpuistossa nauttimassa kasvisruokaa, linssi- ja tomaattipataa riisillä. Tallipihalla taas oli koko viikonlopun ajan ollut Suomi-Venäjä-Seuran järjestämät Pietarilaiset Markkinat, ja sen yhteydessä myös sunnuntaina Katukeittiö Pikku Pietari, josta hain annoksen suussa sulavan maukkaita pelmeneitä.

Myös Juhannuskylän Jooneksessa, jossa tuli käytyä vuosi sitten, oli pitkä jono kadulla, joten jatkoin matkaani. Tällä kertaa Jooneksessa tarjoilu tapahtui kadun puolella suoraan ikkunasta, kun edellisellä kertaa myyntipiste oli sisäpihalla. Kehräsaaressa pojat olivat perustaneet Cafe Hydrogenin, ja tuoneet palan perinteistä Lappeenrantaa Tampereen ytimeen. Tarjolla oli nimittäin kaupungin kuuluisinta pikaruokaa, Vety ja Atomi lihapiirakkaa, jotka olivat allekirjoittaneelle uusi kokemus. Itse otin tietenkin Vetyn, eli lihapiirakan kinkulla ja keitetyllä kananmunalla, kaikkine mausteineen. Maitolasilla totta kai.









Matkan varrella kävin katsastamassa Muffinsikahvilaa ja pihakirppistä Polvikadulla, mutta jätin ostokset tekemättä, sillä tarkoitus oli jatkaa matkaani Tavara-aseman MINI-muffareihin, jossa minihameisiin pukeutuneet tytöt myivät minimuffinseja Mini Cooperista käsin. ISWYDT!

Tämän myyntipisteen taustalla oli hiukan poliittistakin taka-ajatusta, nimittäin takana olevan vanhan tavara-aseman purkamisesta kiistellään Tampereella oikein tosissaan, ja muffinsien syönnin yhteydessä oli tilaisuus allekirjoittaa vetoomus tavara-aseman säilyttämiseksi. Kaupunki haluaa purkaa sen tehdäkseen suoran autotien junaradan varteen, mutta osa tamperelaisia vastustaa tätä, allekirjoittanut mukaanlukien. Itse joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosijana olen sitä mieltä, että yksityisautoille ei kuuluisi antaa enempää tilaa keskustoista. Varsinkaan, jos sen vuoksi pitäisi purkaa hienoja vanhoja rakennuksia ja iso osa kaupungin historiaa ja identiteettiä. Kaupunkikultuurille pitää jättää tilaa toimia, ja tuhoamisen asemesta rahoittaa sitä, rakentaa keskusta ihmisten ehdoilla, ei autojen.











Liikaa upeita rakennuksia tästä kaupungista on jo purettukin. Aiheesta voisi kirjoittaa oman postauksenkin, mutta koska mulla ei ole lähdeaineistoa tarpeeksi korkeassa resoluutiossa, tyydyn hyppäämään hetkeksi sivupolulle Ravintolapäivästä, ja laittamaan muutaman esimerkin Tampereelta puretuista taloista. Lähes pääsääntöisesti kaikkien näiden tilalle on rakennettu keskustan rumimpiin kuuluvia taloja. Vai miltä mielestäsi näyttää nykyään tämän talon tilalla oleva McDonaldsin ja AleBarin rakennus? Tai Sokoksen tavaratalo ja sitä vastapäätä oleva KappAhlin elementtikompleksi, jonka tieltä tämä ja tämä rakennus on härskisti purettu. Samoin Kauppa-Hämeen talo joutui jyrän alle jo 60-luvulla, ja sen Hämeenkadun puoleinen julkisivu näytti tältä. Nyt tilalla on Apple-liikettä ja Halosen tavaratalo.

Hämeenpuiston ja Kauppakadun kulmasta on saanut aikanaan lähteä näin kaunis rakennus, ja Yo-talon vierestä John Blomin Tukku- ja Vähittäiskauppahuone. Amuri on menettänyt mahdollisuuden olla elävä ja vetovoimainen turistialue sen jälkeen kun nämä rakennukset on hävitetty. Koskikeskuksen tieltä tuhottiin Verkatehdas, jonka rakennuksia olisi kauppakeskusta suunnitellessa voitu hyödyntää Finlaysonin tai Turun Hansakorttelin tapaan ja jopa enimmäkseen säästetyn Finlaysonin tehdasalueen keskeltä on purettu upea holvikaari. Näin ollen tästä surullisesta historiasta johtuen, koska vanhojen rakennusten purkamisen on joskus loputtava, ja päättäjien herättävä säilyttämään se vähä mitä säästettävissä on, olen toki itse allekirjoittanut adressin jo aikaa sitten.





Koskipuistossa istuuduin alas Café Malamin teltalle, sen verran hyvältä tuo sitruuna-marenkipiirakka näytti, ja sitä se myös oli. Ei ihme, että tämän jälkeen joutui vähän sulattelemaan, mutta kyllä nämä Ravintolapäivät silti kivasti tätä kaupunkielämää piristävät!

Tällä viikolla kaupungissa tapahtuisi jälleen kaikenlaista mielenkiintoista. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että joudun kokonaan skippaamaan Tampereen Zombie Walkin ensimmäistä kertaa, sillä en ole ehtinyt lainkaan valmistella sitä etukäteen, saati ostaa sitä varten tarvikkeita. Huomisesta eteenpäin on jälleen eri puolilla kaupunkia Aki Kaurismäen ulkoilmanäytöksiä. Vuosi sitten kävin Pyynikin näkötornilla katsomassa 'Arielin', ja nyt tarjolla olisi vieläpä 'I Hired A Contract Killer', jota en edes ole vielä nähnyt. Sitä kun ei ole noilla juuri ostamillani dvd-bokseillakaan. Lisäksi perjantaina alkuillasta olisi Klubilla jo edellämainitun Tavara-aseman säilyttämiseksi tukikonsertti, sekä loppuillasta Doriksessa vasta hiljattain Skipped Heartbeats -blogin kautta löytämäni suomalaisen NEØVin keikka. Lauantaina Klubilla tanssitaan puolestaan syksyn ensimmäisiä Hang The DJ!-karkeloita. Saa nähdä ehtiikö joka paikkaan :)

Myös Design On Tampereen Designviikko pyörähtää perjantaina käyntiin ja siihen liittyen sunnuntaina on taasen seuraava Designtori, tällä kertaa ulkoilmassa Sorin aukiolla. Kaikki kiinnostaa!

Kesän soundtrack on pihvi

Kesän tuhdeimmat biitit ja kovimmat riimit tarjoilee suhteellisen kova yllätysnimi Solonen & Kosola. Äijien tuotanto on aiemmin jäänyt multa lähes täysin varjoon, vaikka itsekin olen ensimmäistä 'Spessujopo' hittiä täälläkin jakanut jopa pariin otteeseen. Heiltä ilmestyi reilu kuukausi takaperin yhteinen debyytti 'Kolmetoista kertaa kovempi ku kukaan', ja vaikka nimestä hiphopin battlehenkeen kuuluen paistaa omakehu, ei se ole tuulesta temmattua. Rumbakin sanailee, että kyseessä on Suomen lyömättömin freestyle-kaksikko. No, siltä todellakin vaikuttaa, vaikka en juurikaan voi itseäni modernin suomihiphopin kuuntelijaksi leimatakaan. Enimmäkseen positiivista ja leppoisaa kesämusiikkia.

Levyn flow on aivan omaa luokkaansa kotimaisella räppikentällä, lyyristä juhlaa josta paistaa rennon tekemisen meininki, ja saundipuolella todennäköisesti kukaan suomalainen ei ole vielä yltänyt yhtä koviin taustoihin. Biiteissä kuuluu vahvasti vanhankoulun jenkkigroovet, ei pelkästään hiphop, vaan myös soul ja funk. Tuotanto kumartaa vahvasti idoleille, vaikka Solonen & Kosola voivat todellakin kulkea pää pystyssä tämän mestariteoksen jälkeen. Suoria yhtymäkohtia löytyy aina niin Dr. Dre:stä Beastie Boysin kautta Cypress Hilliin kuin The Pharcydeenkin. Ässää jumalauta!

Itseasiassa olin myös nähnyt nää levyltä poimitut musiikkivideotkin, ja vaikka niissä taso on lähes sama kuin muissakin, löytyy levyltä kosolti vielä paljon parempia täsmäiskuja hiphopin ytimeen. Lähestulkoon jokainen biisi on timmi, mutta erityisesti sieltä täytyy nostaa esiin levyn nimikkoraidan lisäksi 'Onko ketään kotona', timmisti funkkaava 'Niin paljon mun mielessäin', rento kotibilemehustelu 'Kaikki mun houmiit' ja melko klassinen hiphopjyrä 'Se on Kosola'. 'Vapaat tyylit pt 3' on levyn parhaana raitana silkkaa riimien ilotulitusta ja levyn päättää sielukas rakkauden tunnustus 'Jos tää jää tähän'.

Näin vahvasti mulle ei yksikään suomalainen hiphop-levy ole iskenyt sitten Asan ensimmäisten levyjen tai Foetida mixtapen. Noi viralliset YouTube-videot on kyllä laadukkaita mutta epäviralliset aika tuhnusen kuulosia, mutta levy löytyy toki Spotifystä parhaalla laadulla. Tämä soi tänä kesänä vielä paljon!





Bongasin myöskin jälleen hyviä diilejä Kätkö Vintagen Facebookissa, ja koska kauppa on auki vain kuuteen, piti vielä eilen rynnistää kiireesti töiden jälkeen sinne alennusmyynteihin. Ja kyllähän mä jotain kuitenkin löysinkin, nimittäin tuollaisen hienon oranssinruskean ruutukauluspaidan, vain kympillä! Mä en itse asiassa ole nykyisin enää shoppaillut niin paljoa vaatteita kuin aiemmin, ja siitäkin vähästä aika ison osan olenkin Kätköön keskittänyt. Kun sieltä vieläpä näin paljon kaikkea hyvää löytyy, niin miksi edes ostaa kaikkea uutena? Tekstiilien laatu on kuitenkin varmasti parempaa kuin nykyään.

Pelagokin sai juhannukseksi tavaratelineensä takaisin kiinni, käytännöllisyyden vuoksi, sillä kun oli kätevä kuskata juomia kylmälaukussa. Väliaikaisratkaisuhan tässä on kyseessä, mutta ei se nyt enää niin rumalta näytäkään, kuin alkuun. Ehkä se saa vielä hetken olla tuossa kiinni... Sellainen wanhanajan puinen kaljakori olis aika jees ratkaisu pyörän koriksi.

Juhannustunnelmissa

Juhannus on alkamassa. Vielä kun tän työpäivän loputkin tunnit suorittaa alta pois, saa ottaa jo esimakua viikon päästä alkavaan kesälomaan pitkän viikonlopun kautta.

Päivän fiilistä verotti ainoastaan synkän pilvinen aamu, ja tieto James Gandolfinin poismenosta. Lepää rauhassa "Tony". True Romance on yksi mun kaikkien aikojen suosikkielokuvista, ja Tony Sopranon rooli käsinkosketeltavan hienoa. Harvoin uppoudun mihinkään televisiosarjaan niin paljoa, että se tuntuu yhtä todenmukaiselta, kuin The Sopranos mulle oli. Ainahan kuolema on tietenkin surullinen, mutta erityisen murheellista on, että ilman isää jäi mm. vasta viime syksynä syntynyt tytär.

Mutta suru-uutisia tulee ja menee. Toivottavasti sadepilvetkin väistyisivät illaksi, positiivisena puolena kun tässä päivässä on kuitenkin se, että Eva & Manu heittävät Valtteri Festivalilla ilmaiskeikan. Sinne siis olisi tarkoitus suunnata, ja aloittaa tämä juhannuksen vietto kunnolla. Alunperin oli ajatuksena lähteä mökille, mutta koska ei saatu kyytejä järjestymään sinne tarpeeksi ajoissa, ne suunnitelmat kariutuivat ja tästäkin tuli yksi kaupunkijuhannus muiden jatkoksi. Mutta eipä haittaa, täälläkin on onneksi vaihtoehtoja runsaasti jo edellä mainitusta Valtterista Pispalan Juhannuksen kautta tietenkin saunomiseen, ja Pelago kulkee. Eilen hain juomat ja kuusi pakettia makkaraa :) Mukavaa jussia kaikille!





R.I.P. James Gandolfini

Viikon kuvat

Tällä viikolla on tullut kaverihengailtua kaupungilla lähes joka päivä, Pelago on toiminut luottovälineenä ja kulkenut hienosti. Parina päivänä tuli istuskeltua Europassa, ja tulipa O'Connellsissakin taas käytyä syömässä maailman parhaita ranskalaisia. Se on jännä, että vaikka oon kymmenissä tai sadoissa paikoissa syönyt elämäni aikana ranskalaiset perunat, niin paikallinen pubi tekee silti ne parhaimmat!

Eilen käytiin myös pitkästä aikaa Nanda Devissä. Otin jo toista kertaa peräjälkeen kasvisruokaa, joka on siellä aivan käsittämättömän hyvää. Tietenkin tykkään muutenkin intialaisesta ruuasta, mutta näiden kertojen jälkeen liharuuan syöminen intialaisessa ravintolassa tuntuu vain turhalta, maut kun tulevat muutenkin mausteista. Lisäksi kasvisruoka on edullisempaakin, ja annokset silti erittäin täyttäviä. Eilenkin pois lähtiessä joutui taas pitelemään mahasta, eikä syynä ollut pelkästään hauska seura :)

Viimeistään se taivaallinen naan-leipä taisi olla viimeinen niitti! Nandassa olen nyt kokeillut maustettuja vihanneksia ja cashewpähkinää kermaisessa yrttikastikkeessa sekä maustettuja vihanneksia kookoskermakastikkeessa, molemmista vahva suositus.

Se on saapunut!

...nimittäin Makian ja Pelagon yhteistyössä suunnittelema munamankeli, jonka voitin taannoin kilpailusta. Jätkät toivat pyörän eilen työpaikalle, ja tuskin maltoin loppupäivän odottaa pääsyä satulaan!

Se on livenä mahdollisesti vieläkin mageempi kuin kuvissa, kulkee aivan ässästi vaikka ei ole vaihteita, ja oon vieläkin aika täpinöissä. Ihan ykköspyöräksi se ei vielä pääse, koska siihen pitäisi vielä hakea tarpeeksi pätevä lukko, ja mahdollisesti vielä turvasirukin.

Tänään joutuu siis vielä tyytymään vanhoihin tsykkeleihin (old sport), jos lähden illasta tsekkaamaan PMMP:tä YleXPoppiin. Iltapäivän tarjonta ei nappaa, korkeintaan Haloo Helsinkiä voisin mennä katsomaan. Kun sitten pääsen poljeskelemaan uudella kamullani kunnolla, en kuitenkaan aio kohdella sitä niin huonosti kuin tässä Pelagon ja Makian mainospätkässä :)

Se on muuten kesäkuu nyt! Mukavaa viikonloppua, ja onnittelut kaikille valmistuneille!

Himppasen Makia Pelagon munamankeli!

No huh huh! Tulihan sitten niin päräyttäviä uutisia eilen, että en tiennyt, miten päin olisin. Olin koko päivän ihan sekaisin! Itse asiassa olin saanut viestin Facebookin postilaatikkoon jo viime viikonloppuna, mutta koska uudet viestit menevät aina "Muihin viesteihin", en ollut sitä huomannut, ennen kuin nyt.

Kiitos White Trash Diseasen Natan, osallistuin taannoin Overboard.fi skeittitavarakaupan yhdessä Pelagon, Makian ja Vallilan järjestämään Facebook-kilpailuun jossa pääpalkintona oli tollanen suht uniikki Makia x Pelago retropyörä! Mä en ikinä voita kilpailuista mitään, enkä varsinkaan oo koskaan voittanut mitään tässä mittaluokassa. Mutta tuon mä olen nyt sitten voittanut! Käsittämättömän Makiaa.

Jos ton tavaratelineen vielä saa tosta helposti pois, niin sehän lähtee. Tollanen pyörä tietysti houkuttelee myös pitkäkyntisiä, mutta hoidan tohon kunnon lukkosysteemit. Onneksi kyseessä on myöskin noin harvinainen menopeli, joita ei todennäkösesti ainakaan mun kotikaupungissa kovin montaa tuu vastaan.







Oon kuolannu Pelagon polkupyörien perään jo useamman vuoden ajan, ja pari vuotta sitten jopa vakavasti harkinnut sellaisen ostamistakin. On ne vaan niin siistejä, mutta hinta on kuitenkin aina saanut harkitsemaan uudestaan, ja sellainen on jäänyt kuitenkin lopulta hankkimatta. Pyörän toimitusajasta mulla ei ole tarkempaa tietoa, mutta kesä tulee ja kohta pääsen rullailemaan Tampesterin katuja hemmetin komealla tsygällä. Eipä olis voitto voinu oikeampaan osoitteeseen tulla, tämmöiselle pyörämiehelle meinaan :) Ihan törkeen siisti juttu! Kuvat on otettu Overboardin Facebook-sivuilta.

Tappara hävis Ässille keskiviikkoiltana, mutta tähän loppuun pari ässää pyöräilyaiheista musiikkivideota, jälkimmäisessä kun vieläpä päästellään Helsingin katuja juurikin mm. Pelagon mankeleilla!