Moronnääs

Mieletöntä, mikä jännitysnäytelmä jääkiekossa koettiin eilen. Leijonat pelasi todella loistavan pelin ja eteni Ruotsia vastaan välierään. Ainoa harmi näissä peleissä on otteluaika, joka ei sovi virastotyöaikaan lainkaan. Perjantainkin peli alkaa jo kahdelta, joten näkemättä jää ainakin itseltäni. Mutta sitten kivoihin uutisiin!

Sain vihiä jo etukäteen, että mut oli valittu Aamulehdessä Moron paikallisblogeja käsittelevään osioon, ja tänään siitä on lyhyt juttukin painetussa lehdessä. Aika mahtavaa! Viimeksihän kävin Moron kanssa testaamassa Tampereen rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevan Foodstationin lokakuussa.

Tarkoituksena Moron toimituksella on ollut nostaa näkyviin pirkanmaalaisesta näkökulmasta kirjoitettuja blogeja. Minun lisäkseni esittelyssä on kolmen Kissojen Suojelu Kisu ry:hyn kuuluvan naisen pitämä Elämää Kisun ensikodissa -blogi, pääasiassa sisustukseen keskittynyt 40+ neljän lapsen äidin Sally's sekä kahden ulkomaalaisen ja yhden suomalaisen näkövinkkelistä kirjoittama Dirty Cars and Million Cows.

Nämä blogit löytyvät Moron etusivulta, Reteitä blogeja -laatikosta, josta päivityksiä voi kätevästi seurata. Tietenkin voit edelleen seurata tätä myös Bloglovin'in, Blogilistan ja nyt myös uutena Facebookin kautta!

Vaikka oma blogi on aika musiikkipainotteinen, niin kirjoittelen kuitenkin myös paljon kaikesta mitä Tampereella tapahtuu ja mikä itseäni kiinnostaa. Saatan kertoa keikoista, elokuvista, usein vaihtoehtoisista sellaisista, arvioida uusia ja vanhoja ravintoloita, sekä käsitellä omaan tapaani tamperelaisille tuttuja paikkoja, välillä fiilistellen myöskin 80-lukua. Se paikallinen näkökulma täällä kuitenkin aina on vahvasti esillä.

Eilen käytiin tosiaan katsomassa uusin Kummeli -elokuva, eikä kyllä tarvinnut pettyä. Juonessa ei ollut päätä eikä häntää, mutta sillä ei ollut väliäkään. Tarinat itsessään olivat ominaan viihdyttäviä, ja leffassa oli takuuvarmaa hölmöilyä ja loistavia roolihahmoja, suosittelen! Olis pitäny laskea, että kuinka monta eri roolia ydinryhmä tuossa näytteli, mutta kyllä niitä varmasti toistakymmentä oli. Tietysti käytiin ennen leffaa myös Hookissa siivillä.

Haista V!

Tänään on sitten vihdoin uuden Kummeli V -elokuvan ensi-ilta, ja ollaan menossa se heti katsomaan. Mutta sitä ennen jännitetään Leijonien puolivälierää Sotshissa. Trailerit ainakin lupaavat tästä leffasta takuuvarmaa Kummelia, ja onpa yhteen elokuvaan kyllä saatu näyttelemään koko suomalaisen komediahistorian laaja kirjo.

Kummelin oman jengin lisäksi leffassa nähdään mm. monta Putouksesta tuttua näyttelijää, Hissu Hietalahti, Ville Myllyrinne, Aake Kalliala, Markku Toikka, Heikki Kinnunen, Tuija Ernamo ja Tom Lindholm sekä paljon muita. Elokuva palaa juurille Kummeli Stories tyyppiseen ratkaisuun, sillä siinä on neljä eri tarinaa, jotka nivoutuvat toisiinsa. Kummelin vahvuutenahan ovat aina olleet lyhyet sketsit ja hahmot. Niinpä odotan lähinnä niitä eniten myös tältä, sillä eiväthän nämä kuitenkaan elokuvina pärjää Kultakuumetta lukuunottamatta.

Mutta en minä ainakaan tätä halunnut nähdäkään laadukkaan elokuvakokemuksen vuoksi, vaan juurikin hauskoja miehiä tekemässä älyvapaata huumoria. Ei kaikkien elokuvien tarvitse olla huikeita ja laadukkaita, vaikka suomalaisittan ihan teknisesti pätevään lopputulokseen tuossa suhteessa onkin tällä kertaa päästy. Tämä menee osana sinne suomalaisen komediaperinteen jatkoksi, ja eihän multa turhaan löydy kaikkia tähän asti dvd:llä julkaistuja Kummeleita kotoa. Nimimerkillä Kummeli-fani vuodesta 1993 :)

Tuikkuja ja tunnelmia

Ihan oikeutettu syksy se nyt on. Monta päivää siltä on nyt tuntunut, kesä ja jotakin sellaista on päättynyt että se saa mielen hiukan haikeaksi. Ruska on onneksi pian täällä ja herättelee mun aistit pian taas.



Se miten syksy ja talvi muhun vaikuttaa erityisesti, on että viihdyn paljon enemmän vain kotioloissa. Huomaan muutoksen jo nyt itsekseni vaikka olenkin vielä hengaillut lähes päivittäin jossakin. Viilenevät illat saavat kaipaamaan kodin lämpöä.

Maanantai-iltana sytyttelin vuoden toisen puolikkaan ensimmäiset tuikut ja kynttilät ja nautin vain illan hämärästä saunoen. Saunankin lämmitin ensimmäistä kertaa, uskokaa tai älkää, sitten jääkiekon MM-kisojen. Yleensä ihmiset saunovat kesällä mutta itsellä kuumina päivinä saunominen on ollut laskeva trendi jo vuosien ajan.



Eilen kuitenkin tuli kotoa lähdettyä liikenteeseen, ensin syömään ja sitten istumaan ja pelailemaan. Ensiksi mietittiin mennä Sokoksen kahvilaan mutta kun alakerran delistä saa salaatin edullisemmin kuin kakkupalan yläkerrasta, päädyttiin mieluusti terveellisempään vaihtoehtoon :)

Rakastan noita salaatin mukana tulevia sämpylöitä, oikeastaan käyn monesti siellä salaatilla ihan vain saadakseni tuota sämpylää ja nyt niiden alkuperäkin selvisi. Kyseessä on sastamalalaisen Pyymäen leipomon kaurasämpylä. Sämpylöitä tulee myös aina pieniä eriä Herkun irtomyyntitiskiin, mutta enpä taida olla ainoa joka niistä tykkää sillä eilenkin myytiin ei-oota. Kannattaa mennä alkupäivästä jos pääsee.



Trivialia piti kuitenkin päästä jälleen pelailemaan vaikka vasta sunnuntaina otettiin edellinen matsi. Revanssista ei kuitenkaan ollut kilpakumppanille hyötyä sillä voitin taas! ;)

Syksystä huolimatta tänäänkin on tarkoitus lähteä kaupungille tapaamaan kaveria. Ei olla nähty lainkaan Tammerfestien jälkeen ja siispä onkin paljon asioita puitavana. Ja koska hän vielä on ollut kirjakaupassa töissä, tulin juuri ostaneeksi hänen kauttansa jo pitkään haaveilemani Mats-Eric Nilssonin viimeisimmän kirjan Vaara vaanii kattilassa, joka multa puuttui.

Kesä on täällä!

Suunnitelmat menivät tosiaan kertaheitolla uusiksi kun Suomi selvitti tiensä välieriin. Olin todellakin varma että Leijonat onnistuvat viemään voiton Venäjältä, mutta tälläpä kertaa joukkue olikin löytänyt joukkuepelin mikä ei aina ole itsestään selvää kun Venäjän yksilösuorittajista on kysymys. No, nyt kävi näin ja kohta alkaa pronssiottelu.



Pelistä johtuen en ehtinytkään kuin käydä vain yhdessä Ravintolapäivän pisteessä, eli Chef Santerin grillillä jossa oli tarjolla kaikenlaista makkaraa ja vegaanista paellaa.



Itse otin Piatto Di Makkaran, tosin vaihtaen Tapolan mustan (josta en pidä) toiseen juustomakkaraan. Varsin kelvollinen annos ja ennen kaikkea täyttävä. Hyvä että jaksoin kaiken syödä, mutta samalla se oli myös aamiainen sillä en ollut kotona syönyt kuin muutaman palan suklaata ja mukin kahvia.



Sieltä lähdin koti Jack The Roosteria jonne oltiin päätetty mennä peliä katsomaan. Takahuoneessa oli iso screeni ja ainoa miinus tuli oikeastaan siitä että Roosterissa ei maksukanavia näkynyt ja pelin selosti Mika Saukkonen. Surkeasta häviöstä mieli ei ollut matalalla kun kädessä oli karpaloänkerö (karpalolonkero ja appelsiinimehu) ja muutenkin edulliset kantisbisset. Ensi perjantaina olisikin tarkoitus mennä Roosterin synttäreille jonne sain kutsun.



Peli päättyi Venäjän ylivoimaiseen 6-2 voittoon ja tämän hetken maailman parhain jääkiekkoilija Yevgeni Malkin teki pelissä hattutempun. Kentälle viskottiin hurja määrä lippalakkeja, lätsiä ja stetsoneita joka pitkitti pelin jatkumista hetken.



Koska ilma oli todella lämmin ja kesäinen, pelin päätyttyä haettiin lisää juotavaa ja suunnattiin Näsinpuistoon "piknikille". Harmi että tilanne tuli ex-tempore eikä mulla ollut mukana uusia kaiuttimia :) Onneksi vielä ehtii hyvin!

Boys are back in town

Tarkoitus oli mennä korkkaamaan terassikausi mutta oli niin pirun kylmä että ei sitä vaan pystynyt. Kyllä me Roosterissa kuitenkin piipahdettiin, sisätiloissa tosin.

Grooveen piti mennä seuraavaksi, mutta me oltiin niin aikaisessa että eihän se ollut edes auki. Onneksi Ylä-Ale oli :)



Lähdettiin kuitenkin syömään välissä, ja kun Zarilloon menee, pitää ehdottomasti ottaa tequilat. Tästä voisi tulla ihan kunnon traditio :)



Kaveri tilasi Macho Burgerin ja itse otin BBQ Burgerin. Zarillon ruokaa ei kyllä voi mitenkään moittia, erityisesti kun se on niin edullinen mesta, burgeritiistai tai ei. Ruoka oli todella hyvää ja varmasti tulin täyteen kun en taas meinannut ensin jaksaa edes ruokaani syödä. Tästä on tullu kiusallinen tapa.



Tässä välissä mentiin uudelleen kolkuttelemaan Grooveen, ja olihan se auki, mutta kun ei siellä ollut asiakkaita niin vähän tylsäksi meinasi käydä. Onneksi kalja oli edullista.

Tyhjä baari kävi kuitenkin hyvin nopeasti tylsäksi joten lähdettiin tarkoituksena mennä Minibaariin vetäisemään Holy Diverit. Päivän isoin pettymys kohtasi meidät kuitenkin sillä niiden myynti on lopetettu. Jumaliste, niiden takiahan tuolla tuli käytyä.





Ei sitä sitten tullut sinne edes jäätyä vaan mentiin seinän taakse Europaan pelaamaan Yatzyä. Europa oli ainoa paikka Ylä-Alen lisäksi jossa edes oli yhdeksän jälkeen paljon ihmisiä. Mua harmittaa että illan aloittaminen on siirtynyt niin myöhään että alkuillasta, jopa perjantaina, kaupunki on lähes tyhjä.



Lopulta päätettiin aikaisessa vaiheessa lähteä kämpille takaisin laulamaan Singstaria, jo ennen yhtätoista. Siinä matkalla kuitenkin käytiin vielä lähipubissa vetämässä bisset ja shakkia. En ollut pelannut shakkia varmaan lähes 15 vuoteen ja heti voitin :) Ehkä osittain kaverin vinkkien ansiosta, mutta vasta pelin ratkaisua nopeuttaaksemme.



Kaiken kaikkiaan oli jees ilta, pidempäänkin olis voinut jatkaa mutta tulipa ainakin nukuttua paremmin kuin normaali baari-iltana.

Olen tässä aivan juuri lähdössä kohti keskustaa ja Ravintolapäivää. Ja tietenkin kannustamaan Leijonat voittoon Venäjästä!

Suomi finaaliin!

Olipa jäätävä Suomi-USA puolivälierä. Hikoilin, tärisin ja kävelin ympäri kämppää, noin jännittävää Leijonien peliä en muista. Kun koko ajan ollaan yhden maalin päässä, ei edes viime vuoden finaali tee vertoja sille koska silloin maaliero oli huikea.

Lupasin että saatte kuittailla mulle koska en luottanut Leijoniin hetkellisesti. Nyt siihen todella on syytä, ja häpeän itseäni. Mutta lauantaina vastaan tulee Venäjä ja siinä ratkaistaan finaalipaikka. Uskon silti vielä todella vahvasti tämän päiväisen perusteella Suomen menoon loppupeleihin saakka. Venäjän peli on silkkaa taitokiekkoa, mutta siitäkin huolimatta erilaiset pelityylit voivat tilanteen ratkaista ja sen jälkeen vastassa lienee Ruotsi, aivan kuten vuonna 1995 ja 2011.

Ainoa mitä tästä nyt seurasi, on että en voi nauttia Ravintolapäivästä täysin suunnitelmien mukaan sillä peli alkaa jo 14.30 jolloin olen joko kotona tai baarissa katsomassa sitä.

 

Tänään on päällä ollut Carlingsin t-paita, Pull & Bearin farkut ja uusi, Designtorilta ostamani Melodican pipo.

EDIT: Veikkaukset ovat menneet kyllä täysin pieleen tänä vuonna. Ensin olin lähes varma että finaali pelataan Kanadan ja Venäjän välillä, ja sitten Suomi-Ruotsi. Ruotsi meni kuitenkin tippumaan joten Suomi-Tsekki on seuraava finaalipariehdokkaani.

Herkkuperseilyä

Eilen tuli ensi-iltaan Diktaattori, ja liput piti tietenkin hankkia heti kun vielä vapaapäivä oli edessä. Alkuillasta siis suuntasin kohti Finlaysonia.



Käytiin ennen elokuvaa syömässä Tivolissa ja olipa taas kerran taivaallinen makuelämys. Itse otin Suutari Hedbergin häränpaistileivän ja seuralaiseni söi Parturi Orstenin valkosipulisen kanaleivän. Erityisesti oma leipäni oli lähes tajunnan räjäyttävä kokemus. Olen käynyt Tivolissa pari kertaa aiemminkin ja taas jouduin harmittelemaan Tampereen laajaa hyvää ravintolatarjontaa siitä että en ole useammin käynyt. No, asia on helposti kuitenkin korjattavissa.



Kupu täynnä suunnattiin karkkikaupan kautta teatteriin. En aio spoilata elokuvaa, mutta jos olette edes hieman pitäneet Ali G:stä, Boratista tai Brunosta, uskon kyllä että tämäkin uppoaa. Ehdottomasti kannattaa mennä katsomaan, itse sain nauraa lähes koko elokuvan läpi.

Diktaattori kertoo pienen kuvitteellisen pohjoisafrikkalaisen valtion, Wadiyan hallitsijasta. Inspiraationa ovat varmuudella toimineet niin Saddam, Gaddafi, Bin Laden kuin Ben Alikin. Elokuvassa jälleen kerran kaikki saavat osansa, niin amerikkalaiset kuin terroristitkin. Diktaattori on silkkaa huumorin ilotulitusta ja älykkäitä kohtia siitä on turha liikaa hakea mutta yksi sellainen kuullaan kuitenkin elokuvan loppupuolella kun Aladeen pitää julistuksen diktatuurista. Kaiken kaikkiaan aivan huippu elokuva.

Ai niin, ja älkää nousko salista kun lopputekstit alkavat :)



Tänään hain Stokkalta hieman herkkuja aamiaiseksi. Manchegoa olin jo silmäillyt edellisellä kerralla Herkussa asioidessani mutta nyt sitä tarttui matkaan, samoin taivaallista kolmen jyvän leipää, lähes parasta appelsiinimehua, God Morgonin Floridaa, rypäleitä ja ensimmäistä kertaa testiin Fazerin mansikka-vaniljalevy. Jälkimmäinen oli lievä pettymys, mutta muuten aamiaisesta ei enää paljon paremmaksi voi pistää. Viimeksi olen yhtä herkullista aamiaista syönyt laivalla helmikuussa.

Sitten katselin upean Slovakia-Kanada puolivälieräottelun ja suurena yllätyksenä Slovakia tiputti Kanadan kotimatkalle. Aivan huikea peli ja viimeisen minuutit meni täristen sohvan takana :) Tami Tamminen oli luvannut syödä lippapalkin mikäli Slovakia etenee välieriin, sen haluan nähdä. Vähän areenan alakerrasta Hesburgerin majoneesia kyytipojaksi ja hörps.

Nyt asennoituminen alkuillan Suomi-peliin sillä vastassa on jo kerran Leijonat murskannut USA. Parasta mahdollista lopputulosta toivoen.

Niin, ja älkääpä unohtako lauantaina Ravintolapäivää! Tampereellakin on mitä loistavin tarjonta tällä kertaa, huikea määrä pop-up ravintoloita. Tsekkaa ravintolat täältä. Itse aion ainakin katstastaa vanhan tuttuni Chef Santerin pisteen Tuomiokirkonkadulta. Kaikkea vain ei jaksa, vaikka lukuisia mielenkiintoisia kohteita olisikin tarjolla. Tarkoitus olisi kuitenkin piipahtaa ainakin TapasTuonelassa ja jossakin mukavassa jälkiruokapaikassa, todennäköisesti Muffiinikahvila Eloisassa tai MuffinssiTaivaassa jossa samalla pääsen uudelleen katsomaan upeaa taidetta.

Länsirintamalta ei mitään uutta

Lätkää on tullu katottua ja mässäiltyä.



Suomi otti kyllä huolella turpiin USA:lta sunnuntaina, vieläkin tekee kipeää, eikä voitto Kazakstanista sitä paljoa parantanut. Pelitaidot kun on olleet kuitenkin viimeisissä hukassa. Kuittailkaa sitten jos Suomi selvittää puolivälierät USA:a vastaan.

Sauna on päällä ja Sveitsillä on tosin vielä pieni mahdollisuus nostaa Slovakia Suomen puolivälierävastukseksi. Odotan mielenkiinnolla, joskin kovin skeptisesti. Muuten olen tosiaan vaan käynyt töissä ja ollut kotona.

Mutta olipa tänään todella paskin työpäivä miesmuistiin, sponsored by Elisa. Elisan pitäisi tarjota elämyksiä ja ne olivat tänään todellakin kaukana. Normaalityöhöni ei kuulu asiakaspalvelua puhelimitse mutta tänään tuurasimme firman puhelinasiakaspalvelua koulutuksen ajan. No ei siinä vielä mitään, mutta Elisan linjat ja sovellus jota käytämme, olivat jälleen ties kuinka monetta sataa kertaa paskana ja tuuraus tapahtui kännyköillä ilman muuta mahdollisuutta ottaa breikkiä kuin ottamalla virrat puhelimesta. Puhelin soi kuitenkin jatkuvalla syötöllä. Kotiin päästyäni kalja auki ja Slovakia-Ranska peliä. Helpotti :)

Tässä kooste eilisen ja tämän päivän asuista. Eilen päällä Forever 21 paita ja Crockerin farkut, tänään Shiroi Nekon paita ja H&M:n farkut.







Huomenna työpäivä, sitten yksi vapaapäivä ja tarkoitus olisi mennä syömään ja sitten leffaan. Ensi-illassa on Sascha Baron Cohenin 'Diktaattori' joka on ns. must-see, sillä aiemmatkin elokuvat olleet varsin kelvokasta viihdettä.

Kulttuurilauantai

Eilinen ilta ei ollut aivan niitä tavallisimpia lauantaita, meikäläinen kun sai kerta-annoksena sellaisen määrään kulttuuria että oksat pois.

Mun mielestä Museoiden Yö on ideana loistava, vaikka itse asiassa kun tuosta keskusteltiin niin vielä mahtavampaa olis, että ne todella olisivat auki koko yön! Nythän näyttelyt sulkeutuvat puolilta öin.



Aloitin kierrokseni Café Europasta jonne oli jonkinmoinen ikävä päässyt muodostumaan, sillä en ollut pitkään aikaan ehtinyt siellä käymään. Latte Mocha on yleisin valintani Europassa, niin nytkin. En siellä kauaa ehtinyt istua, koska museot odottivat. Pitää mennä sinne ajan kanssa lähiaikoina.



Valokuviahan tuli runsaasti, ja olisi voinut tulla vieläkin paljon enemmän, mutta osassa paikoista ei saanut kuvata ja toisaalta en halunnut olla kaiken aikaa kamera kädessäkään.

Museokierrokseni aloitin Hämeenpuistosta Lenin-museosta jossa olin kerran aiemminkin käynyt. En ole niin paljon naapurimaamme historiaan perehtynyt että olisin jaksanut kaikkea käydä läpi, muutenkin kierrokseni kulki kuin juna, jotta olisin kaikki haluamani paikat ehtinyt kiertää. Kuitenkin vanhat valokuvat ovat se mikä tässä museossa kiinnostaa, ja sitä kautta pääsin hieman lähemmäksi Leninin elämää. Jos olisin elänyt Suomen sisällissodan aikoina, olisin kyllä kuulunut punaisiin.



Seuraava etappi olikin Muumilaakso. En ole siellä käynyt lähes kahteenkymmeneen vuoteen ja sikäli oli ihan hauska kiertää näyttely. Muumimuseossa kuvaaminen oli ehdottomasti kielletty, ja niinpä en viitsinyt hienoista pienoismalleista kuvia ottaa. Muumilaakson paras puoli kun ovat Tuulikki Pietilän, Pentti Eistolan ja Tove Janssonin rakentamat pienosmallit kirjojen pohjilta.





Muumilaaksosta lähdin kiipeämään Näsilinnaa kohti. Se on avattu vasta yleisölle tänä vuonna vuosien jälkeen ja itse en ollut koskaan käynyt sisällä. Näitä vanhoja kauniita rakennuksia kun Tampereella ei ole kourallista enempää jäljellä, on sääli että tämäkin rakennus on rappeutumassa. Toivotaan että Pro Näsilinna-liike saa jotakin aikaan.

En kuitenkaan päässyt kiertämään koko rakennusta sisältä, sillä yläkertaan pääsy onnistui ainoastaan opastetulla kierroksella. Ensimmäinen kierros oli täynnä ja toista en viitsinyt jäädä odottamaan. Olin itse asiassa yllättynyt siitä miten täynnä paikka oli. Kuvia löytyy kuitenkin tuttuni Sakari Karipuron Flickr-sivustolta.





Keskustaan käppäillessäni poikkesin Taidekeskus Mältinrannassa jossa oli Tampereen Ammattikorkeakoulun valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputyönäyttely.

Erityisesti katseeni vangitsivat alahallissa Matti Sampelan työt. Olen aina pitänyt graffiteista ja poptaiteesta, ja ihastuin näihin välittömästi. Ylähallissa oli myös upeita töitä esillä, mutta nämä veivät voiton 100-0. Lisää kyseisestä näyttelystä ERO:n sivuilla.







Mältinrannasta kävelin Finlaysonille lempimuseoihini Werstaalle ja Rupriikkiin. Molemmissa olen käynyt useasti, Werstaalla enemmän, mutta siellä onkin jonkin verran vaihtuvia näyttelyitä. 

Pysyväisnäyttelyistä ehdottomasti mielenkiintoisin on Tekstiiliteollisuusmuseo joka valottaa erityisesti Tampereen historiaa tekstiiliteollisuuden kautta. Vaikka ei olisi vaatteista ja kankaista kiinnostunut, tarinat niiden takana ovat niitä kiinnostavimpia. Alla olevassa vanhassa Tampellan mainoksessa kerrotaan että miehesi ihastuu Teihin uudelleen kun katat aterian Tampella-pöytäliinalle :)

Yllä myös pienoismalli entisajan Pispalasta. Vaihtuvana näyttelynä oli näyttely luonnonsuojelusta joka oli mielenkiintoinen, tosin lähinnä siinä pureuduttiin luonnonsuojelun historiaan Suomessa. Lähihistoria kiinnostaa mua aina, ja kyllähän itsekin vihreitä arvoja kannatan vaikka en mikään aktivisti olekaan.



Rupriikin yhteydessä olevassa TR1 Taidehallissa oli myöskin näytteillä TAMK:in opiskelijoiden lopputöitä. Lähinnä valokuvia ja installaatioita.

Rupriikin näyttelythän eivät vaihdu, mutta katsaus tekniikan ja median historiaan on todella mielenkiintoinen. Game Cabinetissa olisi voinut pelata vanhalla kolikkoautomaatilla klassikkopelejä, tai sitten tutustua tietokonepelaamisen historiaan. Yllä olevassa kuvassa on monta itsellekin tuttua laitetta, onpa tuo Amiga 500 vielä kaapissa toimintakuntoisena.





Finlaysonin jälkeen pidin pienen tauon ja kävin parilla Bar K:ssa vilkaisemassa Euroviisujen esikatselua ja jatkoin sen jälkeen matkaa kohti Museobussin pysäkkiä.

Matka taittui 50-luvun lopun linja-autolla kiertäen ensin Lenin-, Emil Aaltosen- ja Tampereen taidemuseon, jonka jälkeen jatkettiin päätepysäkille Vapriikkiin. Matka vanhassa bussissa oli vähintäänkin mielenkiintoinen.





Vapriikki oli sekä minun, että bussin päätepysäkki, sillä siellä oli vielä monta näyttelyä, mm. Luonnontieteellinen museo-näyttely jota en ollu vielä nähnyt. Edellisestä Vapriikki-visiitistäni kun taitaa olla yli 1,5 vuotta, ja tietenkin Designtori.

Kiersin näyttelyt, jääkiekkomuseon, kenkämuseon ja leikkikalumuseon nopeasti läpi ja siirryin katselemaan Designtorin tarjontaa.



Designtorilla valtaosa tuotteista on kuitenkin naisille tarkoitettuja, vaatteita, koruja, laukkuja jne. joten saldo jää usein vähäiseksi. Paikkana vanha teollisuushalli oli kuitenkin aivan mahtava, ja väljempi kuin vaikkapa Tullikamarin Pakkahuone joka on aina täytee ammuttu.

En kuitenkaan löytänyt tällä kertaa oikeastaan mitään, mutta kyllä matkaan tarttui Melodican hipsteripipo. Kortti on Lenin-museosta.

Reilun viiden tunnin päästä alkaa Suomen peli USA:ta vastaan. Sitä ennen safkaa ja chillailua, näistä on sunnuntai tehty.

Hiljasta on

Oon hiukan tylsä näin MM-kisojen aikaan kun en juuri liiku kotoa mihinkään ja katon vaan lätkää, joten paljoa ei oo kerrottavaakaan :) Alkaa olla jo ikävä Café Europaa kun sinnekään ei ole pitkään aikaan ehtinyt. Onneksi lauantaina ei tule Suomen pelejä ja pääsee kaupungille.

Kyllähän mä muidenkin maiden pelejä seurailen aina välillä mutta lauantaina on vaan todella paljon hyviä syitä lähtee kaupunkiin. Museoiden Yö nimittäin on silloin ja sen yhteydessä vielä Vapriikissa Designtori! Tarkoitus olisi ainakin käydä Lenin-museossa, TR1:ssä, Werstaalla ja Vapriikissa.



Yritin viime sunnuntaina toteuttaa tätä aamiaisideaa täytetystä croissantista käyttämällä pakastecroissantteja, mutta se ei silloin oikein onnistunut joten nappasin maanantai-iltana Stockan herkusta tämän valmiin croissantin ja täytin sen Philadelphia-tuorejuustolla, kalkkunaleikkeellä ja kurkulla.

Eilen tulikin sitten Suomi-Sveitsi peli ja vaikka se olikin hirveää Sveitsin hallintaa alkuun, Suomi alkoi vakuuttaa pelin edetessä. Kisastudio oli taas pystyssä, saunottiin ja kaljoiteltiin.



Mertaranta on mulle puolet pelistä, ja vaikka nyt kisojen aikaan Mertsiä on kritisoitu (lähinnä työpaikalla) siitä että jutut menee välillä vähän överiksi, niin mulle se on tuttu juttu eikä mun mielestä selostuksissa oo yhtään mitään normaalista poikkeavaa. Antsan takiahan mä tän Canal+ Totalin otinkin.

Tänään alkuillasta katselin todella huonon elokuvan, Piraijan. No, tulipa katsottua mutta ei sitä kenellekään voi suositella :D



Tänään ei oo tullu liikuttua työpäivän jälkeen mihinkään. Hiukan sivusilmällä katsellut jotain yhdentekeviä pelejä ja kohta alkaa Kanada-Sveitsi. Päällä on Pull & Bearin farkut ja JC:n tanktoppi.



Työmatkalla päälle löytyi UFF:ista löytämäni Riverin farkkupaita, Topmanin espadrillot ja Forever 21:n nahkatakki.

Ensi viikolla aukeaa myös jo pitkään odottamani Eurooppalainen ruokatori. Tämähän oli menestys viime vuonna, ja kävin kummallakin kerralla, ensin Keskustorilla ja sitten Hämeenpuistossa. Hämeenpuiston ystävät ovat tehneet hienoa työtä järjestelemällä yhdessä Tampereen hienoimmista kaupunkipuistoalueista erilaisia aktiviteettejä jo vuosia.

Kiekkotunnelmia

Eilen ei ollu Suomen peliä, mutta istuin enemmän on-off katsomassa sekä Sveitsi-Kazakstan ja Latvia-Venäjä pelejä. Lähinnä sen vuoksi että näkisi miten tulevat vastustajat pelaavat. Sveitsihän kohdataan jo seuraavana, ylihuomenna tiistaina.

Sen sijaan illalla toistettiin samaa kaavaa kuin edellisenä iltana, kisakatsomo kaverin kanssa USA-Kanada ja Ruotsi-Tsekki peliin. Tein kisaevääksi pitsaa ja pistin saunan taas päälle.



USA-Kanada peli oli huikea jännitysnäytelmä, ja ei pelkästään sen vuoksi että sen selosti Mertaranta. Peli oli täydellistä USA:n hallintaa, mutta Kanada löi häkkiin jokaisesta tilanteesta. Se ei tosin riittänyt vaan USA rankaisi jatkoajalla ylivoimamaalin ja voitti näin Kanadan ensi kerran 11 vuoteen. Kanadahan taas on vastassa ensi perjantaina, joten kylmää kyytiä näillä näkymin on luvassa.



Äsken juuri päättyi Suomen peli Slovakiaa vastaan ja vaikka tämäkin peli voitettiin yhden ensimmäisessä erässä tehdyn maalin avulla, kyllä pelin pitää vielä tästäkin parantua perjantaihin mennessä. En usko että Sveitsi tiistaina kuitenkaan on mikään liian paha vastus mutta voitto Kanadasta tuntuu siitäkin huolimatta epätodennäköiseltä että USA onnistuikin.

En muistanut kertoa että perjantaina postissa tuli dvd-tilaus CDON:ista ja itselleni tilasin tuon 70-80 luvun taitteen Konna ja Koukku-trilogian. Olen leffat nähnyt useampaan kertaan, ja ensi kerran penskana kyllä huumori puri todella kovaa. Tässä elokuvasarjassa Burt Reynolds on Konna, ja pistää kunnolla kampoihin pikkukaupungin sheriffille ja hänen pojalleen, apulaissheriffille.

Suomi-Valko-Venäjä 1-0

Näin se meni, niinkun pitikin.

Jotain kritiikkiä kuulin Suomen pelistä, mutta mun mielestä peli oli todella loistavaa. Ainoa ongelma oli V-Venäjän loistava maalivahti ja puolustus. Kovalille kertyi 37 torjuntaa kun suomen Kari 'Kärppä' Lehtoselle vain 21. Kyllä sekin jotakin kertoo.



Alkuillasta soitin tilauksen Hookiin ja tilasin kunnon setit siipiä meille kisaevääksi. Oluet olivat kylmässä jo omasta takaa.



Ja ai että miten hyviä ne olivatkaan. Nuo nuoremmat vain jaksavat mättää, itsellä jäi suurinpiirtein puolet syömättä :) Itselläni oli vielä valkosipulidippi mukana. Parempaa valkosipulidippiä kuin Hookissa, en tiedä olevankaan.



Fostersia oli kolpakossa, ja ensimmäiset kolpakot pakkasessa. En erityisemmin tykkää Fostersista hanassa, ja sitä tuntuu nykyään lähes jokaisessa ruokapaikassa olevan, mutta tölkistä se maistuu huomattavasti paremmalle. Tiedä mistä sitten johtuu.





Suomi siis voitti pelin 1-0, ja tässä Suomi oli juuri tehnyt maalin. Kannattajat tuulettavat armottomasti. Hieno peli kokonaisuudessaan. Tilaisuuksia oli paljon, mutta kilpi oli liian vahva. Valko-Venäjän maalivahti on kuitenkin yksi kisojen parhaista.



Olut maistui, kyllä se on iso osa kisoja. Ja vaikka tämän päivän pelin sai ilmaiskanavallakin kuulla Mertarannan selostamana, niin tieto että näkee kaikki muutkin pelit Mertsin selostamana, vain tuo hienoa fiilistä koko kisoja kohtaan. Mun mielestäni Mertsi on puolet jääkiekon MM-kisoista.



Toisella erätauolla lähdettiin saunaan. Kuumuus vaatii tietysti tasapainoa, pelkkä olut ei riitä, ja ulkoilma teki terää. Matsin jälkeen jatkettiin. Kaiken kaikkiaan mahtava ilta, ainoastaan yksi asia elämässäni olisi voinut olla paremmin, mutta sen tietävät vain ne jotka tietävät :)

Huomenna jatkuvat kisat, Suomi tosin pelaa vasta sunnuntaina. Sitä odotellessa!