Maailmanlopun meininki!

Eipä tullut maailmanloppua sittenkään, vaikka tänä päivänä eräs muu pitkään mua jo vaivannut juttu tulikin matkansa päähän. Joululomakin alkoi, ja pääsee vihdoin lepuuttamaan aivoja. Todennäköisesti pikkuhiljaa mustakin tulee onnellisempi ihminen kun kerran saatiin uusi mahdollisuus jatkaa tätä maailmanlopun meininkiä ;)

He-le-mi musavideo muuten!



Elämä viime aikoina on ollut niin raskasta, että oli ihan tosi kiva kun pääsin kavereiden kanssa pitämään vähän hauskaa keskellä työviikkoakin. Keskiviikkona tosiaan lauleskeltiin kaverin kanssa Singstaria, ja tein hyviä tonnikalalämppäreitä, parhaita ehkä ikinä! Eilen taas lähdin toisen ystäväni kanssa Europaan syömään ja pelailemaan, tietenkin lempipelejäni Yatzya ja Trivial Pursuitia. Uutena vuotena pääsee sitten vetämään Singstaria vähän isommalla porukalla! Aion tänäkin vuonna vetää tequilakännit!





Arvoin pitkään antipastolautasen ja lämpimän prosciutto-mozzarella leivän välillä, mutta päädyin lopulta jälkimmäiseen, ja onneksi näin. En ollut ennen maistanut tuota makuyhdistelmää Europan leivistä, ja hemmetin hyvää oli. Mun suosikkeja kyllä silti on kana-vuohenjuusto ja mozzarella-pesto. Muutenkin oon ajatellut jouluna taas herkutella juustoilla ihan kotona, joten ajattelin malttaa vielä vähän aikaa.





My pussy tastes like Pepsi Cola...

Tulin vasta töistä, enkä oo vielä päässy ihan täysin lomamoodiin. Tarkoitus on lähteä vielä kaupungille hakemaan joulun viinit ja jonkin verran muutakin ruokapuolta kaupasta, kauppahalliin meen sitten vasta sunnuntaina. Ja huomisaamuna musta tulee kissan hoitosetä \o/

Rentoa joulun odotusta kaikille!

Tuikkuja ja tunnelmia

Ihan oikeutettu syksy se nyt on. Monta päivää siltä on nyt tuntunut, kesä ja jotakin sellaista on päättynyt että se saa mielen hiukan haikeaksi. Ruska on onneksi pian täällä ja herättelee mun aistit pian taas.



Se miten syksy ja talvi muhun vaikuttaa erityisesti, on että viihdyn paljon enemmän vain kotioloissa. Huomaan muutoksen jo nyt itsekseni vaikka olenkin vielä hengaillut lähes päivittäin jossakin. Viilenevät illat saavat kaipaamaan kodin lämpöä.

Maanantai-iltana sytyttelin vuoden toisen puolikkaan ensimmäiset tuikut ja kynttilät ja nautin vain illan hämärästä saunoen. Saunankin lämmitin ensimmäistä kertaa, uskokaa tai älkää, sitten jääkiekon MM-kisojen. Yleensä ihmiset saunovat kesällä mutta itsellä kuumina päivinä saunominen on ollut laskeva trendi jo vuosien ajan.



Eilen kuitenkin tuli kotoa lähdettyä liikenteeseen, ensin syömään ja sitten istumaan ja pelailemaan. Ensiksi mietittiin mennä Sokoksen kahvilaan mutta kun alakerran delistä saa salaatin edullisemmin kuin kakkupalan yläkerrasta, päädyttiin mieluusti terveellisempään vaihtoehtoon :)

Rakastan noita salaatin mukana tulevia sämpylöitä, oikeastaan käyn monesti siellä salaatilla ihan vain saadakseni tuota sämpylää ja nyt niiden alkuperäkin selvisi. Kyseessä on sastamalalaisen Pyymäen leipomon kaurasämpylä. Sämpylöitä tulee myös aina pieniä eriä Herkun irtomyyntitiskiin, mutta enpä taida olla ainoa joka niistä tykkää sillä eilenkin myytiin ei-oota. Kannattaa mennä alkupäivästä jos pääsee.



Trivialia piti kuitenkin päästä jälleen pelailemaan vaikka vasta sunnuntaina otettiin edellinen matsi. Revanssista ei kuitenkaan ollut kilpakumppanille hyötyä sillä voitin taas! ;)

Syksystä huolimatta tänäänkin on tarkoitus lähteä kaupungille tapaamaan kaveria. Ei olla nähty lainkaan Tammerfestien jälkeen ja siispä onkin paljon asioita puitavana. Ja koska hän vielä on ollut kirjakaupassa töissä, tulin juuri ostaneeksi hänen kauttansa jo pitkään haaveilemani Mats-Eric Nilssonin viimeisimmän kirjan Vaara vaanii kattilassa, joka multa puuttui.

Syyskuu

Tämä on syyskuun ensimmäinen postaus. Syksy todellakin vaikuttaa tulleen vaikka tänään taivas repesikin ihanaan auringonpaisteeseen päivällä ja aurinko lämmitti mukavasti. Reilun viikon päästä on tiedossa yks aika siisti juttu mutta palaan siihen aiheeseen kun se on ajankohtaista.

Perjantaina kuitenkaan näin lämpimästä ilmasta ei ollut tietoakaan kun lähdin hyvästelemään Aspinniemen kesäsiirtolan tarkoituksenani katsella mm. aiemmin mainittu 'Requiem for Detroit'-dokkari.



Mulla oli päällä tossut, pipo, huivi, farkut, t-paita, farkkupaita, ohut neulepaita ja armytakki ja silti Näsijärveltä tuuli todella kylmästi ja ilkeästi. Rannassa oli todella viluista olla ja siinä oikeastaan toivoi että tarjolla olisi ollut vilttejä joihin olisi voinut kääriytyä.

Vajaan tunnin Future Shortseja katseltuani ehdin jo pohdiskella että miten tulen kestämään useamman tunnin ulkona istumista, kun vielä flunssakin on lievästi koko ajan päällä. Tuntui viisaammalta päätökseltä vain ottaa ja lähteä kävelemään.



Onneksi tuo Requiem for Detroit tuli sitten lauantai-iltana katsottua netistä, sillä se oli kerrassaan mielenkiintoinen pätkä. Aika pysäyttävää nähdä suuren kaupungin olevan siinä kunnossa kuin Detroit on, sillä media antaa aina Amerikasta niin puhtoisen ja kaunistellun kuvan maana jossa ei ole minkäänlaisia ongelmia.

Latasin viikonloppua varten bussikorttiakin ja eilen oli tarkoitus lähteä kiertelemään Tampereen lähiöitä mutta lähtö venyi sen verran pitkäksi että lopulta päädyttiinkin vain käymään kaupoilla sekä idässä että lännessä. Oli paljon mukavampi vetäytyä sisälle lämpimään tekemään tortilloita ja tulipa se ensimmäinen pullo Casillero Del Diabloakin korkattua pitkästä aikaa. Itsellä kesä on selkeästi valkkariaikaa ja vaikka sitä tulee talvellakin jonkin verran juotua, punaviini toimii selvästi kylmällä paremmin.



Aamusta oli vielä koleaa mutta sitten aurinko näyttäytyi puolen päivän aikaan ja Moron Peräkonttikirppistä ja Ojakadun Designtoria sai kierrellä lämpimässä ja kuulaassa syyssäässä.

Keskustorilla oli kaikenlaista myytävää mutta itse en oikein krääsästä välitä. Sen sijaan silmät kiinnittyvät aina yleensä musiikkiin ja joskus koruihin.



Tällä kertaa mukaan tarttui melkein pääasiassa vain ensimmäisiä, mutta pari todella timmiä löytöä. Max Mixit ovat pääasiassa 80-luvulla deejiille valmistettuja kokoelmalevyjä joilta löytyy sekä ääniefektejä omien miksausten kanssa käytettäväksi, että biisit erikseen sekä deejiin tekemä valmis megamiksaus kaikista yhdessä. Lisäksi mukaan tarttui pari ihan tavallista kokoelmalevyä 80- ja 90-lukujen taitteesta takuuvarmaa hittikamaa! Soi muuten juuri nyt :)



Kirppikseltä ja Designtorilta tarttui myös mukaan pari ostettua sekä pari ilmaista korttia jääkaapin oveen. Mulla on siinä jääkaappimagneettien lisäksi ollut aiemmin mm. Pulp Fiction ja Charlie Chaplin-kortit tavallisten matkamuistojen lisäksi. Erityisesti ihastuin tuohon robottikorttiin!



Muuten ei kyllä nyt Designtorilta tarttunut mukaan mitään. Coston lakkia en vieläkään raaskinut ostaa ja Melodicalla oli myynnissä niin vähän mielenkiintoisia paitoja tällä kertaa. Pitää kyllä kehua tuota Ojakadun Designtoria siitä että siellä on ehdottomasti kivempi tapa kierrellä ja katsella kuin vaikkapa nyt Pakkahuoneella. Toivottavasti DesignOnTampereesta joku lukee palautteeni :)

Muutama tunti vierähti kuin siivillä kaupungilla kierrellessä. Kierroksen jälkeen käytiin syömässä Tay-Do:ssa ja lopuksi Europassa pelailemassa Kimbleä ja Trivial Pursuitia. Kirppiksen jälkeen oli jo tullut mutusteltua korvapuusti, ja Europassa Latte Mochan kanssa meni vielä suklaa-kirsikkamuffinsi. Herkkuperse kuittaa, vielä tekisi mieli jäätelöä :D



Pitää kyllä taas vuolaasti kehua Tay-Do:ta. Paikan päälläkin syötynä annosten hinnat olivat erikoislistalta vain vajaan kahdeksan euroa ja maku aivan omaa luokkaansa. Vasta pääsin kehumaan pikkukiinalaista pitkän ajan jälkeen, mutta kyllä Tay-Do silti pätkii kaikki Tampereen itämaiset ravintolat. Paikka ei ehkä ole mitä viihtyisin, mutta kun ruoka on näin hyvää, ei sillä ole oikeastaan mitään väliä.

Viikonloppu meni kyllä hujauksessa, ja taas odottaa arki. Ilta menee kyllä mukavasti kuunnellen "uusia" kirppislöytöjä. Taidan sytyttää syksyn ensimmäiset tuikutkin tänään palamaan, saunoakin voisi...

Gin & Game

Mulla taitaa olla joku maaginen veto tonne Australian ja Uuden-Seelannin suuntaan tällä hetkellä mitä musiikkiin tulee :)

Tämän artistin osalta taitaa nyt selitys olla, että bongasin Gin Wigmoren kun kuuntelin YouTubesta muitakin aiemmin esittelemiäni artisteja. Todennäköisesti ehdotukset suosivat tuolloin alueen artisteja, mutta miten vain, jälleen aika mahtava löytö! Indietähän tämä ei ole, mut ihastuttavan rosoista poppia rokkisävyillä.



Ei varmaan yllätä ketään, että Ginin äänestä tuli ensimmäisenä mulle mieleen Amy Winehouse (R.I.P.). Jossakin videokommentissa Giniä olikin osuvasti verrattu Amyyn ja Duffyyn. Mutta kun Duffy on niin kiltin oloista kodinhengetärpoppia, ehkä Giniä voi pitää jonkinlaisena Duffyn raisumpana siskopuolena :)



Harmi että tuota toista levyä ei Spotifystä löydy, ensimmäinen kyllä sekä yksi EP, mutta onneksi on YouTube :) Ja kyllähän levyn saisi tilattua mutta en oikeastaan harrasta cd-levyjä enää. Vinyylit ovatkin sitten asia erikseen.



Tykkään myös näistä artistin tyyliin hyvin sovitetuista vanhantyylisistä musiikkivideoista jotka tuovat  vanhat elokuvat ja burleskin mieleen, eivät tietysti vähiten filmilainausten vuoksi. Valitsin tähän postaukseen nimenomaan kaikki suosikkibiisini. Mitä rosoisempaa sen parempaa.





Eilen oli tosiaan niin hieno päivä, että en millään malttanut jäädä kotiin, vaikka sisällä loppuillan vietinkin. Lähdinpä siis kaupungille pelailemaan Trivialia. Europaan on tullut hiljattain uusi Master Edition joka on siitä ollut mukava peli, että kysymykset ovat todella tuoreita. Mukavaa vaihtelua vanhoihin ja kuluneisiin versioihin.



Siinä pelin lomassa alkoi tekemään mieli manchegoa. Se ei paljon vaatinut, pelissä oli kysymys että mistä maasta manchego on peräisin? :) Meikäpoika marssi saman tien tiskiin ja tilasi antipastolautasen, ilman lihaa. Oliiveja, valkosipulia, hillottua päärynää, Europan ihanaa parilaleipää, manchegoa ja brie-juustoa.

Olen kerran aiemmin syönyt isomman version tuosta lautasesta, ja silloin serranokinkut ja salamit eivät oikein meinanneet mennä alas joten sain sovittua special-made-just-for-me annoksen. Aikaa oli, koska asiakkaita oli aivan todella vähän. En ole koskaan nähnyt Europaa noin tyhjänä lauantaina.



Ruoka oli maistuvaa, mutta vaikka tuo uusi Trivial viihdyttävä on, en ole onnistunut siinä vielä kertaakaan voittamaan! Vaatinee siis enemmän harjoitusta ;)

Päivän asuna oli Dressmanin farkkupaita, Pull & Bearin farkut ja Topmanin espadrillot. Tilasin muuten perjantaina Topmanista uusia vaatteitakin. Ilme on mökö (en tiedä miksi :) ).

Vielä viisi päivää töitä ja sitten kaksi viikkoa lomaa, Homo!-oopperaa, festarointia ja chillailua.

PS- mikä ihmeen G-kirjain se tuossa otsikon fontissa on olevinaan?

Kahvilla ja silleen

Oltiin kaveriporukalla taas vähän pubivisailemassa. Viime viikolla oli vähän eri meininki, kun oli kiire PMMP:n keikalle, mutta nyt ehti kisailla loppuun saakka. Voittoa ei silti tullut.

Kahvilla on viihtyisä kahvila ja kaljakuppila Tammelantorin laidalla lapsuuteni maisemissa. Kahvi ja ruoka siellä ei ole kehuttavaa, mutta olut ja siideri on edullista ja paikka muutenkin viehättävän boheemi.

Kävin siellä reilu pari vuotta sitten aika usein, kun paikka oli uusi, mutta sitten erinäisistä syistä johtuen siellä päin tuli liikuttua vähemmän. Paikan levyraati on jo ehtinyt klassikon asemaan vaikka sitä ei kai enää järjestetä.

Siihen aikaan olin myös elämäni tunnossa, oma itseni ja tunne oli samanlainen kuin nyt, vapautunut ja rento. Nimenomaan elin itselleni ja sain tehdä mitä itse halusin, ilman kenenkään painostusta.

Ajattelin ottaa nyt sinkkuna itseäni niskasta kiinni ja alkaa taas käymään siellä enemmän kuin pitkään aikaan. Muutenkin pubivisat ovat vetäneet mukaansa, vaikka tulokset ovatkin olleet heikompia kuin yleensä lempipeliäni Trivial Pursuitia pelatessa.

Päivän asuna oli TreTornin tossut, H&M:n farkut, Jack & Jonesin t-paita, Fidan DIY-farkkuliivi ja UFF:in merimieslakki.

Yksi tärkeä osa tällä hetkellä elämääni kaikista vastoinkäymisistä huolimatta on se, että saan jälleen todellakin olla oma itseni, pukeutua oman maun mukaan, tehdä kaikki asiat juuri kuten itse haluan ja se, mitä muut ajattelevat, ei mua kiinnosta.

Jos oma tyyli, omat ajatukset ja mielenkiinnon kohteet aiheuttavat negatiivisia tuntemuksia kumppanissa, ei se kovin kannustavaa ole.

Viva la Freedom!