Hulluna italialaiseen

Hullut Päivät oli ja meni. Taaskaan ei tullut käytyä kuin ruokaosastolla, mutta siitä onkin jo muodostunut mulle jonkinlainen perinne. Jälleen kerran kävin torstai-iltana hakemassa hieman täydennystä jääkaappiin, erityisesti juustoja tuli ostettua montaa sorttia.

Mukaan tarttui parmesania, manchegoa, Maasdammeria, halloumia ja mozzarellaa sekä iso valikoima erilaisia pastatarvikkeita. Olenkin viime päivinä syönyt jo parina päivänä pastaa, viimeksi tänään. Perjantaita varten tein vain pikaisen pastan valmispastakastikkeesta, parmesanista ja jauhelihasta töihin evääksi, tänään keitin valmiita pinaatti ja ricotta-täytteisiä tortellinoja, ja ne lisäsin kerman ja parmesanin sekaan pannulle. Päälle vielä vähän parmesanraastetta ja basilikaa, hyvää tuli.









Perjantaina ennen Voice of Finlandia tuli myöskin tehtyä salamipitsaa hiukan paremmista raaka-aineista. Tein pohjan päälle kastikkeen tyypilliseen tapaan tomaattipyreestä, oliiviöljystä, valkosipulimurskasta ja vedestä. Joskus olen maustanut näitä tomaattisooseja enemmänkin, mutta tällä kertaa halusin mahdollisimman simppeleitä makuja. Päälle laitoin tässä vaiheessa vain Maasdammeria ja paistettuani pitsaa muutaman minuutin, lisäsin päälle Lidlistä aiemmin ostamaani aitoa italialaista ilmakuivattua salamia. Vähän ennen pitsan ollessa kypsä, lisäsin vielä mozzarellat päälle ja otettuani valmiin tuotoksen uunista, laitoin mukaan vielä vähän basilikaa.

Melko italialaisella linjalla on siis menty, ja taitaapa tulla siellä suunnalla makuseikkailtua vielä ensi viikollakin. Ja jotta ei ihan pelkästään ruokaan keskityttäisi, laitetaan tähän loppuun vielä pari kovaa italialaista kasaristygeä :)

Joonaksen keittiössä

Nyt täytyy sanoa, että huh huh. Urakka on onneksi takana päin, mutta eilen käytin lähes yhdeksän tuntia ruuanlaittoon. Tämähän on melkein kuin olisi jouluruokia valmistanut :)

Olin päättänyt jo Chef Santerin Rakkaat juurekset -kirjan julkistustapahtumassa Ravintola C:ssä, että näitä siellä syömiäni suosikkiruokiani minun pitää kokeilla tehdä itsekin. Viikot ehtivät vain kulua, kunnes sain aikaiseksi toteuttaa tämän projektin. Katso muuten lopusta vielä palsternakkamoussen ohje videona (huom! lopussa kissa). Sitä en tosin itse tällä kertaa tehnyt, mutta sepä se vasta maistuva jälkiruoka onkin!

Vielä tuotakin pidempään, edellisistä Hulluista Päivistä lähtien, olin suunnitellut myöskin tekeväni risottoa, sieltä kun tuli ostettua parmesania ja arborio -riisiä.

Kokkauspäivä alkoi kanaliemen keittelemisellä heti herättyäni. Laitoin kokonaisen pakastebroilerin ensin kiehumaan, ja lisäsin lopulta joukkoon reilun satsin kaikenlaisia mausteita ja kasviksia. Lopputuloksena sain yli kaksi litraa kanalientä, josta kolmannes jäi vielä pakastettavaksikin. Oikeastaan kokkailu oli saanut alkunsa jo lauantai-iltana, jolloin tein Taikaleivän pohjan ja jätin sen kohoamaan kaikessa rauhassa. Olin löytänyt reseptin jo kuukausia sitten Tapahtui kerran vahingossa -blogista, ja nyt päätin sen toteuttaa Chef Santerin kardemummalla maustetun lanttukeiton kanelikerman kera kanssa syötäväksi.



Taikaleipä kohosi omia aikojaan liki vuorokauden, kanaliemeä keittelin kolmisen tuntia ja sen valmistuttua aloin risoton valmistukseen. Sipuleja kuullotin ensin pannulla oliiviöljyssä, jonka jälkeen lisäsin sekaan riisin. Niiden muututtua läpikuultaviksi, lisäsin valkoviinin ja lopulta kanaliemen pienissä osissa. Risoton alkaessa vetäytyä sopivaksi, ja riisin pehmettyä raastoin joukkoon parmesanin ja lisäsin pienenä kuutiona osan aiemmin kanaliemen keittämisestä jääneet broilerin rasvaisemmista paloista. Tein sitä neljä annosta, jotta ruokaa jäisi vielä tiistaillekin. Parhaat broilerin rintapalat pakastin myöhempää käyttöä varten.

Risottoon tuli:

4dl arborio -riisiä
1 sipuli
6 dl kanalientä
2 dl valkoviiniä
4 rkl oliiviöljyä
1 tl mustapippuria rouhittuna
1 rkl ruokasuolaa
2 dl parmesaaniraastetta
...ja ehkä arviolta 2-3 dl kypsää broilerin lihaa

Sitten alkoi Taikaleivän valmistus. Käsittämättömän helppoa se kyllä on! Resepti löytyy tuolta toisesta blogista, mutta kerrattakoon, että lämmitin valurautapataani ensin 225 asteessa uunissa puolisen tuntia, ja jauhotettuani taikinan, heitin sen sinne kypsymään kannen alle. Ensin puoli tuntia kannen kanssa, ja loput 15 minuuttia ilman. Lopputulos oli täysin luvatun mukainen, vaikka uuniin mennessään se oli vielä sellainen möykky, että epäusko alkoikin vähän hiipiä taustalle. Turha huoli oli, maku oli täydellinen! Sopii kyllä loistavasti lanttukeiton oheen.





Mutta vielä oli paljon tehtävää jäljellä. Keiton lisäksi piti valmistella hummus ja laffa-leivät. Jälkimmäisistä en löytänyt mitään suomenkielistä reseptiä, mutta tälläinen ulkomainen ruokablogi pelasti mun päiväni. Olin tosiaan rakastunut laffaan syötyäni sitä ensimmäisen kerran viime kesänä Budapestissä Hummus Barissa peräti kahtena päivänä. Mutta enpä kuvitellut, että sen valmistaminen olisi noin helppoa, ja että lopputulos ei paljoa kalpenisi kesän kokemukselleni.

Taikinasta muotoiltiin suurin piirtein paistinpannun kokoisia, ja 1-2 sentin paksuisia lättyjä ja paistettiin pannulla runsaassa öljyssä reilun minuutin verran molemmilta puolilta. Lopputulos oli itse asiassa niin loistava, että enpä enää taida koskaan ostaa esimerkiksi naanleipää kaupasta tämän jälkeen. Maku kun laffalla ja naanilla on melkein yksi yhteen, ja ainakin tämä hakkaa mennen tullen kaupan esipaistetut hötöt.

Tässä vielä laffaleipään käyttämäni määrät:

8,5 dl vehnäjauhoja
8 g kuivahiivaa
4 dl vettä
1 rkl sokeria
1 rkl suolaa
2 rkl oliiviöljyä

Tarkoitus oli tehdä sekä tavallista hummusta, että punajuurihummusta Chef Santerin juureskirjan mukaan. Reseptiikka ei eroa toisistaan mitenkään muuten, kuin että hummuksen sekaan soseutetaan valmiiksi keitettyä punajuurta. Itse asiassa pidän tuosta punajuurihummuksesta jopa vielä enemmän, kuin tavallisesta. Lisäksi tein laffan ja hummuksen kanssa syötäväksi dukkahia paahtamalla ja rouhimalla cashewpähkinöitä, mantelia, pinjan- ja korianterinsiemeniä, sekä juustokuminaa. Mukaan lisäsin vielä paahdettua sipulia, sokeria ja suolaa.

Laffaleipää paistaessa olin keitellyt jo lanttukeittoakin, ja lopulta sain senkin valmiiksi. Kuutioin lantun ja sipulin pieniksi paloiksi, ja kuullotin niitä keskilämmöllä kattilassa voin kanssa. Kun voi oli imeytynyt sopivasti, lisäsin päälle viinin ja kiehautin. Tärkeää maun kannalta on, että sipulit tai lantut eivät ruskistu.

Tässä vaiheessa lisäsin kanaliemen, ehkä arviolta pari desiä vettä ja mausteet ja keittelin lantut kypsiksi. Lopuksi soseutin keiton sauvasekoittimella ja lisäsin toisen desin vispikermaa joukkoon.

Lanttukeitto Chef Santerin tapaan:

200 g lanttua
2 kpl sipulia
reilu nokare voita
2 dl kuivaa valkoviiniä (tai korkilline omenaviinietikkaa)
3 dl kana- tai kasvislientä
vettä
3 valkosipulinkynttä
1/2 tl hienonnettua kardemummaa
veitsenkärjellinen cayennepippuria
suolaa ja mustapippuria
kermaa

Kanelikerma:

1 dl vispikermaa
1/3 tl jauhettua kanelia

Tälläisen rupeaman jälkeen on kyllä takki vähän tyhjä, mutta ruokaa tuli suorilta kolmeksi päiväksi, ja aineita jäi vielä pakastimeen pidemmäksikin aikaa. Ja kyllähän näissä maku palkitsee vaivasta. Itse asiassa ostin vielä hernekeittotarpeetkin samalla kertaa lauantaina ensimmäistä kertaa vuosiin, ja sitäkin olisi tarkoitus kokkailla pitkän kaavan mukaan tällä viikolla. Kanalientä on onneksi nyt valmiiksi pakastimessa.

Pastaaks tässä

Hulluilta päiviltä tarttui taannoin kaikenlaisia italialaisen keittiön raaka-aineita kaappiin. Enimmäkseen valmiita Stockmann Delicatess pastakastikkeita, pestoa, juustoja, basilikaa... niin ja tietysti laadukkaita Garofalon pastoja. Barillaa ei taannoisen kohun jälkeen tueta.

Viime aikoina on siis tullut kokkailtua erilaisia pastaruokia, ja oikeastaan pelkästään kasvispastaa. Mitä nyt kerran hätäisesti kasasin jauhelihasta, manchegosta ja Romana-Rucola-tomaattikastikkeesta nopean työevään seuraavaksi päiväksi. Siinä ei kyllä ollut mitään kuvauksellista :)

Sen sijaan nämä pari pastaa ovat olleet lihattomia, ja varsin mainiota viikonloppuruokaa. Pasta kun on parhaimmillaan heti tuoreeltaan syötynä, ja viikolla teen seuraavan päivän eväät aina edellisenä iltana. Tällöin on aika oleellista pitää kastike ja pasta erillään, tai muuten pasta imee kaiken nesteen itseensä.





Ensimmäiseen pastaan laitoin tomaattia, kuullotettua sipulia ja valmista Mascarpone-tomaattikastiketta. Ihan lopuksi sekoitin mukaan vielä buffala-mozzarellaa ja raastoin parmesania pinnalle.

Toiseen pastaan paistoin valkosipulivoissa ensin tuoreita kirsikkatomaatteja, raastoin sekaan goudaa, paahdettuja pinjansiemeniä ja lisäsin mukaan aurinkokuivattuja tomaatteja. Näiden paistuttua laitoin myös muutaman ruokalusikallisen pestoa ja ruokakermaa, ja annoin kastikkeen tekeytyä. Myös tähän kastikkeeseen lisäsin lopuksi buffala-mozzarellaa, mutta kahden juuston jälkeen jätin parmesanin pois.

Monella ruokahifistelijällä varmasti nousee karvat pystyyn, kun kerron käyttäväni toisinaan jotakin valmistakin tavaraa. On totta, että varmasti hartaasti itse keittämällä saa parempaa tomaattikastiketta, mutta silloin kun haluaa nopeasti valmista ja vielä hyvääkin, ovat tälläiset valmiskastikkeet käteviä. Eivätkä ne tarvitse kuin vain vähän tuunausta, ja tuloksena on onnistunut ateria. Kaikki valmiskastikkeet eivät todellakaan ole hyviä, mutta näille Stockmannin tuotteille voin antaa synninpäästön :)

Mitä aiheeseen ruoka tulee, tänään tapahtuu jotain siistiä. Siitä sitten myöhemmin lisää.

Juustoissa löytyy vol. 2

Kisun biisi on hirveä, vaikka humoristinen renkutus, mutta pääsi se silti otsikoksi. Osa kaksi, koska olin näemmä jo kertaalleen nimennyt juustopostauksen samalla tavalla :)

Hullujen Päivien ostokset on mun osalta tältä erää tehty. Kävin kahtena päivänä Herkussa hakemassa tarjouksia moneen lähtöön aina lihoista ja makkaroista pastojen kautta tuoreyrtteihin. Ruokaideoita eri maista ja maanosista suorastaan pulpahteli tavaraa koriin lapatessa, ja pääsenkin toteuttamaan itseäni keittiörintamalla lähiaikoina oikein tosissaan.

Erityisen kuumottavaa on jääkaapista juuri nyt löytyvät parmesan, manchegot ja buffala-mozzarellat. Lisäksi tuli ostettua vielä goudaa ja sitä tavallista halpis lehmänmaitomozzarellaa useamman pallon verran. Voi siis sanoa, että otsikko on täysin aiheellinen.

Tietysti muutakin tuli ostettua, ja keskiviikkona tein illalla täytettyjä paprikoita, joihin pääsin heti mozzarellaa käyttämään. Eilen puolestaan oli saksalaistyyppinen annos currywurstia, hapankaalia ja perunamuusia, tänään herkutellaan kookoksisella korianterikanalla ja huomenna pastalla. Muutkin risottotarpeet odottavat parmesanin lisäksi. Ruuanlaitto ei ole pitkään aikaan ollut näin hauskaa!

Ps- Terkkuja Natalle! :)

Vanhaa ja uutta

On taas kuva-arvoituksen aika, syysloma nimittäin lähestyy. Kesällä arvuuttelin Tallinnaa ja Budapestiä, mutta minne Joonas matkustaa nyt? :)

Valuutatkin kävin jo vaihtamassa hyvissä ajoin alkuviikosta. Rakennuskannasta, kielestä ja uskonnollisista symboleista voi ehkä jotakin päätellä. Maa on jonkin verran tuttu entuudestaan, mutta kyseinen kaupunki on itselle aivan ennen kokematon. Kyseessä on tietysti jälleen omaan makuun myös varsin edullinen kohde. Ihan kuvien mukaista ilmaa tuskin on tähän vuodenaikaan luvassa, mutta tuskin on ihan yhtä kylmääkään kuin Suomessa.

Kuvat on löydetty eri puolilta nettiä Googlen kuvahaulla, joten jos löydät oman kuvasi, ilmoita minulle ja lisään kuvaajan nimen tänne. Tarkoitus ei ole omia kenenkään kuvia.

Tänään alkaa Hullut Päivätkin taas, mutta päätin sijoittaa turhiin kodin hankintoihin menevät rahat matkakassaan. Herkussa on tietysti pakko käydä, sen verran hyviä tarjouksia siellä taas on!

Nautiskelua ja nettishoppailua

'Hard Ticket To Hawaii' olikin aivan käsittämättömän hyvä elokuva! Ainakin action-pätkistä se meni varmasti parhaimmaksi koskaan näkemistäni. Odotukset kerrankin ylittyivät, vaikka näinkin merkittävästä klassikosta oli kysymys. Eniten yllätyin siitä, miten kaikki elokuvamaailman kliseet oli saatu ahdettua samaan pakettiin. Tietenkin 80-luvun ollessa kyseessä, musiikki, vaatteet ja kaikki epäolennainen muuttui tossa olennaiseksi :) Tämä täytyy katsoa vielä monta kertaa uudestaan, ja alkaa muutenkin metsästämään lisää Andy Sidariksen elokuvia. Täydellinen lauantai-illan huumoripläjäys!



Tein viime viikolla myös pienen "kesävaatetilauksen" Asoksen alennusmyynneistä. Tai no, ihan kaikkea ei voi kesävaatteeksi luokitella. Siinä vähän teaseria, mitä tuli ostettua. Itse asiassa pitäisi näiden lisäksi tehdä vielä yksi täydentävä tilauskin, mutta siitä myöhemmin lisää. Kuvat Asoksen sivuilta.

CDON:ista lähti myös aiemmin matkaan Stieg Larssonin Millennium dvd-boksi ja se tuli vihdoin viime viikolla. Katsoin nämä n. 1,5 vuotta sitten kaikki putkeen, ja tykkäsin todella paljon. Nyt kun kaikki kolme leffaa sai hyvään hintaan, päätin tarttua ja tilata ne itselleni. Kaiken lisäksi huomasin vasta kotona, että kyseessä on kaikista vieläpä extended editionit. Tarkoitus olis myös katsoa kaikki leffat pian, ensimmäinen osa, 'Miehet jotka vihaavat naisia' katseltiin jo eilen, ja ihan loistavahan se edelleen oli.





Hulluilla päivillä kävin tosiaan ainoastaan torstaina Herkussa, ja eilen loihdin näistä Italian ja Ranskan antimista ruokaa. Aamiaiseksi pakastecroissanteja ja mozzarella-basilika-tomaatti-lämppäreitä, päivälliseksi tomaatti-rucola-salaattia jolle revin Mozzarella di Bufalaa, paahdoin valkosipulivoissa pannulla paahtoleipää ja tein itse pestokastikkeen. Jälkkäriksi oli Gelato di Maranellon tiramisujäätelöä.

Uudet Conssit!

Oltiin eilen mun yhden parhaista ystävistäni kanssa kaupungilla, mutta käsistähän se lähti. Shoppailtua tuli sekä ikkunoista, että ihan konkreettisestikin. Varsinaisesti piti kyllä ensin mennä vaan syömään, ja kyllä me Napolissa käytiinkin. Mä otin tietenkin Garibaldin, en mä enää oikein muita välitä edes syödä :)

Mä olin tossa aiemmin viime kuussa napannut Grouponilta lahjakortin Nollakolmeen, ja vaikka oon kymmeniä kertoja kävellyt tuon liikkeen ohi, en ollut vielä kertaakaan aiemmin astunut sisään. Kyseessä on siis miesten trendivaatteisiin keskittynyt liike Aleksanterinkadulla, aika lailla Café Europan ja Napolin välissä. Ja todella helmi mesta onkin kyseessä, erityisesti tykkäsin paikan sisustuksesta ja vaatteiden esillepanosta. Eniten esillä oli Conversen, Leviksen, Leen ja Minimumin kuteita, mutta monia muitakin merkkejä rekeiltä löytyy. Nollakolmen valikoimassa on keskitytty erityisesti laadukkaisiin vaatteisiin.

Kuten otsikosta saattaa voida päätellä, päädyin käyttämään lahjakorttini uusiin Converseihin. Olin jo vähän aikaa miettinyt hankkia vaihteeksi lyhytvartiset tossut, sellaisia mulla ei ole nimittäin ollut pariinkymmeneen vuoteen. Mä oon nyt juuri innostunut viininpunaisesta, ja niitäkin kokeilin, mutta koska omaa kokoa ei ollut varastossa, päädyin kuitenkin toiseksi parhaaseen sävyyn, eli laivastonsiniseen.

Mä kun oon tässä shoppaillu vähän enemmän viime aikoina, Tukholman lisäks netissäkin, niin Koskikeskuksessa kiertelin lähinnä kaverin seurana. Käytiin vielä jälkkärillä Daddy's Dinerin kakkubaarissa, mutta vaikka suklainen juustokakku jonka otin, olikin herkullista, niin oli se jo vähän liikaa. Tuli meinaan sellainen ähky että ei mitään rajaa, joskus pitäis osata lopettaa ajoissa :) Hullut Päivätkin alkavat tänään, mutta kuvastosta ei kyllä löytynyt itselle tällä kertaa yhtään mitään, perinteisesti käynkin todennäköisesti vain Herkussa.

Torstaiturinaa

Success! Olihan niitä viinilaseja vielä jäljellä Hullareilla.

Mä olen haaveillut monta vuotta noista Essencen punaviinilaseista, joita nyt ostin yhden pakkauksen. Saman sarjan valkoviinilaseja mulla jo onkin enkä niitä ostanut siksi tällä kertaa. Herkusta mukaan tarttui tietenkin myös monenlaista, mm. Buffala-mozzarellaa, goudaa, erinäisiä lihatuotteita ja kasviksia.



Samoin valkoista Teema-astiastoa olen kerännyt vaihe vaiheelta vuosien varrella. Vanha sininen Teema kun kävi jo aikaa sitten tylsäksi. Vihdoin mukaan tarttui myös nämä kaksi pientä neliskanttista tarjoiluvatia joita olen katsellut pidemmän aikaa.



Iltapalaksi tietysti tein bruschettoja juuri kaupasta kärräämistäni raaka-aineista; mozzarellaa, tomaattia, basilikaa ja goudaa joiden päälle paahdoin pinjansiemeniä.

Idea iltapalaan tuli paitsi raaka-aineiden saatavuudesta, myös siitä että katsoin vihdoin tämän kiinnostavan dokumentin italodiscon historiasta. Niinpä ruokakin oli italialaista, viini tosin Argentiinasta :)



Itselle kun disco on yksi kovimmista omaa lapsuuttani (lue: 80-lukua) määrittäneistä musiikillisista jutuista, oli tämä todella viihteellistä katsottavaa.

Muiden kuin disco- tai konemusiikin diggareiden kannattaa alkaa seuraamaan maanantaina YLE Teemalta alkanutta yksitoistaosaista Metal Evolution: Raskaan rockin tarina -dokumenttisarjaa jonka ensimmäisen osan uusinta tulee huomenna klo 23.45. Ensimmäinen osa ainakin vaikutti kiinnostavalta ja onpa sarja ainakin osamääränsä perusteella varmasti kattava läpileikkaus metallimusiikista.



Mutta se historiasta :) Nykypäivänäkin jotkut jutut vaan iskee täysillä. Tää ruotsalaisen Icona Popin biisi sai tanssijalan vipattaan huolella tänään ja eipä tässä taida oikein muuta vaihtoehtoa olla kuin lähteä tosiaan Klubille viikonloppuna sitä harjoittamaan.

Sitä ennen kuitekin huomenna aukeaa mielenkiintoinen pari kuukautta kestävä Jukka Niemisen Polaroid-valokuvanäyttely Teerenpelissä. Avajaistapahtumassa esiintyy myös loistava tamperelainen Polartones, joten tulee varmaankin jo pistäydyttyä imemässä päivittäinen annos kulttuuria siellä :)

Jukka Ässä - Mitäs tässä

Jukka Ässä julkaisee debyyttialbuminsa 'Mitäs tässä' perjantaina ja kiertää koko viikon Tampereen pubeissa soittamassa levynsä läpi vaihtuvilla kokoonpanoilla.

Eilen oli vuorossa Oluthuone Pekko jossa kävin itse katsomassa Jukan itsensä ja bändin kitaristin Villen vetoa duo-versiona.



Tällä viikolla on mahdollista nähdä Jukka Ässä vielä seuraavissa paikoissa. Kaikki varsin viihtyisiä kuppiloita tavalla tai toisella!

Tänään 10.10. Jukka Ässä -duo
Gastropub Soho (Otavalankatu 10)
showtime: 21.00

Huomenna 11.10. Jukka Ässä -duo
Ravintola Kahvilla (Aaltosenkatu 31-33)
showtime: 21.00

Perjantaina 12.10. Jukka Ässä -duo/trio
101 Beers (Pirkankatu 1)
+ Levykauppa Äx klo 17!

Lauantaina 13.10. Jukka Ässä (koko bändin keikka!)
O'Connells (Rautatienkatu 24)
showtime: 21.00

Sunnuntaina 14.10. Jukka Ässä (saas nähdä millä kokoonpanolla)
Ravintola 931 (Kehräsaari)



Asiakkaita olisi voinut olla keikalla enemmänkin, mutta tiistai-ilta keskustan ulkopuolen kuppilassa kun ei kunnollista lähiömeininkiä ole, ei muutenkaan välttämättä ole se kaikkein suosituin ilta millekään baarille.

Varsinainen levynjulkkarikeikka siis on lauantaina koko bändin kanssa O'Connellsissa jossa kävin viimeksi maaliskuussa Jukkia katsomassakin joten tässähän ihan ympyrä sulkeutuu ja mieli herkistyy :)



Ainakin "Kenneliin" meno on kyllä vakaassa harkinnassa, vaikka biisit tuli jo kuultua. Lauantaina olisi myös seuraava Hang The DJ! Klubilla jonne tietenkin bändissä soittavat deejiit Jukka ja Anttikin koittavat Jukka Ässä-keikkansa jälkeen kiirehtiä.

Tänään pitäisi käväistä Hulluilla Päivillä. Tarkoitus oli tosiaan lähteä astiaostoksille, mutta näytti Iittalan Essencet loppuneen jo verkkokaupastakin heti aamusta joten niitä tuskin on iltapäivällä enää tavaratalossakaan jäljellä. Ruokaa silti tarvitsee aina :)

Puusteja ja puuskuttelua

Viikonloppu on ihan hurahtanut siivillä vaikka ilmat olivat mitä olivat. Yleensä kun on kotona, aika matelee, mutta ei tällä kertaa. Ulkona tosiaan satoi sitä lyhyttä aikaa lauantaiaamusta lukuunottamatta kun podin kotona kankkusta, että liikaa ei kuvauskelejä ollutkaan.



Istuttiin ensin perjantaina alkuillasta Ylä-Alessa kaverin kanssa josta mentiin katsastamaan Miamiin ja Hulluun Poroon menoa. Oli Kanta-asiakasilta ja tulihan noita ilmaisia juomia nautittua kiitettävästi. Vaikka kaverin työaamun ansiosta lähdettiin ihan ihmisten aikoihin kotiin niin lauantaina oli olo sen mukainen että iv-bileissä oli taas oltu. Onneksi Tay-do pelasti taas iltapäivästä loistavalla noutoruuallaan.

Vihdoinkin vuokrattiin myös 'Pitkä Kuuma Kesä', leffa jota en ollut koskaan nähnyt kokonaan ja joka meidän oli jo pitänyt yli vuosi katsella. Oli kyllä hauska leffa, mutta ei näin vanhaa pätkää oikein kehtaa enää hehkutellakaan :)



Sunnuntaista tulikin aika perinteinen kotiruokapäivä, maha on vieläkin täynnä kaikesta mätöstä. Ruuaksi Vesijärven kuhaa ja perunamuusia, Rosamundaa kun on taas alkanut saada kaupasta pikkuhiljaa kesän jälkeen. Kyllä maistui, kala kun oli vielä todellista lähiruokaa eikä mitään kalatiskin tuontitavaraa.

Pullat pystyyn taikina nousee
beibi nyt leivotaan.
Olen kaupungin tavoitelluin ukkomies
heitän hiivat tosta vaan.

Munaa tarttee pullien päälle
laittaa kun ne paistetaan.
Mahtava tuoksu uunista nousee
se ilmassa haistetaan.

-Popeda / Matkalla Alabamaan

Olen enemmän kokkausihmisiä ja leivonnat ovat tätä syksyä lukuunottamatta jääneet yleensä vähäisemmälle, mitä nyt pitsapohjia on korkeintaan tullut tehtyä. Mutta nyt kokeilin myös leipoa pullaa ensi kertaa elämässäni (hyvässä opastuksessa), pitäähän sitä jotain kokea vielä kolminelosenakin :)

Ihan nättejähän niistä sitten tuli, ainakin osasta... Ensikertalaisen tekeleiksi :)



Tässä kun maha on räjähtämässä ja pakastin tulossa täyteen korvapuusteista, ei ihan heti tee kuitenkaan mieli tehdä niitä uudestaan. Röyh.

Nyt voisi siirtyä sohvalle tsiigailemaan Hullujen Päivien kuvastoa (hei nehän alkaa ens viikolla!) ja jatkamaan antoisaa leffaviikonloppua. Vuorossa taas animea, Hayao Miyazakin 'Hauru no ugoku shiro' jonka olen nähnyt "vain" kaksi kertaa :)

Viikonloppua kohti

Hulluilla päivillä tuli toissailtana käytyä, mutta lähinnä vain ruokaostoksilla. Omasta mielestäni suurin osa Hullareiden tarjoukset on aika huonoja, ei merkittävän halpoja, mutta ruokapuolen tarjoukset kyllä ovat aivan omaa luokkaansa. Mistään muusta kaupasta ei saa niin edullisesti samaan aikaan ruokaa.

Olen huomenna kutsunut pitkästä aikaa vanhemmat syömään, ja samalla kertaa tulee myös serkkuni naapurista perheineen. Tarkoitus on tehdä kreikkalaista salaattia ja kermaista kanapataa. Huomenna aamulla pitää vielä lähteä Kauppahalliin hakemaan jälkiruuat ja käyttämään Makutuotteen Citydeal lahjakortti joka umpeutuu kuun loppuun.



Kunhan töistä pääsen, on kotipäivä, joten en jaksanut tällä kertaa heittää aamustakaan päälle kuin farkut ja t-paidan. Työmatkalla kun tulee kuuma jo näillä keleillä jos t-paidan ja nahkatakin väliin laittaa enemmän vaatetta. Siivoilen kämpän vieraskuntoon ja sen jälkeen heittäydyn sohvalle Laitilan Oiva Skumppa kädessä, jota sai Hulluilta Päiviltä edullisesti ja alan katsoa Voice of Finlandin finaalia! 

Harmillisesti kiirettä piisaa niin paljon että en ehdi Laukontorin Kalamarkkinoille kuin aikaisintaan sunnuntaina, jos silloinkaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!