Näytetään tekstit, joissa on tunniste Twin Peaks. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Twin Peaks. Näytä kaikki tekstit

tiistai 11. maaliskuuta 2014

I Never Learn

Näin siinä voi käydä, kun pihtailee postauksiaan liian kauan :) Kirjoitin tämän jo viikko sitten, mutta koska filkkarit olivat itselläni viime viikon painopisteenä, ehti Ida julkaista oman postauksensa prikulleen samoista biiseistä jo sunnuntaina. No, mitäpä tuosta, tässä tulee siitäkin huolimatta minun versioni aiheesta.

Lykke Li julkaisee kolmannen albuminsa toukokuussa. En ole aivan varma vielä tuon ensimmäisen sinkun 'Love Me Like I'm Not Made Of Stone' osalta, että mitä olisin siitä mieltä. Riippuen tietysti levyn kokonaissaundista, ja luulenkin että kyseessä on vain tietoinen valinta julkaista maistiaisena ensin tälläinen riisutumpi kappale.

Hän tosin sanoi NME:n haastattelussa, että haluaisi tulla vakavammin otetuksi singer/songwriterina poptähden asemesta, joten ehkä hän haluaa tällä levyllä esitellä perinteisempää kitara ja nainen komboa. En kuitenkaan usko itse, että aivan niin suurta linjamuutosta on tulossa, sillä ensimmäisenä levyltä jo viikko sitten julkaistu lyhyt klippi nimiraita 'I Never Learn' kappaleesta taas on tuttua hemmetin kaunista ja isoa Lykke Li-saundia.

Muutenkin artistina, hänen suosionsa on rakentunut sellaisten jopa indiehiteiksi muodostuneiden kappaleiden kuten ensilevyn 'I'm Good, I'm Gone', 'Tonight', 'Little Bit' ja 'Breaking It Up' sekä artistin suuren maailman tietoisuuteen nostaneen loistavan kakkoslevy 'Wounded Rhymesin' suurien raitojen kuten 'I Follow Rivers', 'Get Some', 'Sadness Is A Blessing' ja 'I Made You Move' varaan. Ainakin nimenomaan nuo aiempien levyjen moniulotteiset ja suuren saundin kappaleet ovat olleet eniten omaan makuuni.

Kuriositeettina mukana on viime vuonna vähintäänkin mielenkiintoisen levyn 'The Big Dreamin' julkaisseen David Lynchin 'I'm Waiting Here', jonka lauluosuuksista Lykke Li vastaa. Mulle itselleni tulee monista tuon levyn biiseistä todella vahvat Twin Peaks vibat, ja tämä on niiden biisien kärjessä. Eihän se tietysti sattumaa ole.






tiistai 21. tammikuuta 2014

Relevanttia Elephanttia

Lontoolaisten Amelia Rivasin ja Christian Pinchbeckin Elephant on yksi mun tuoreimmista viimeaikaisista musiikkilöydöistäni. En ollut lähestulkoon uskoa korviani, kun kuulin koko 'Shapeshifterin' sinkun ja 'Elusive Youthin' ensimmäistä kertaa. Taas kerran jotain näin huikeaa musiikkia, upeaa!

'Skyscraper' taas tuo jollain tavalla mieleen Julee Cruisen Twin Peaksin soundtrackillä, ainakin jotakin samalla tavalla vahvasti elokuvamaista siinä on. Luin jostakin arviosta, että duon musiikkia verrattiin mm. Lana Del Reyhin, mutta itse en kyllä yhtäläisyyksiä juurikaan löydä.

Näiden parin musiikkivideon lisäksi bändillä on muutamia muitakin huiman hyviä biisejä. Niitä löytyy lisää esimerkiksi Spotifystä ('Skyscraper' / 'Shapeshifter' / 'Elusive Youth' ).

Ilmeisesti kyseessä on ennemmin yhdessä ollut pariskunta, nyt kaiketi vain musiikkia tekevät ex-kumppanit. Hyvä että saivat välinsä kuntoon ja kanavoivat yhteiset intressinsä musiikkiin! Sellaista tutinaa vähän on, että Elephant vielä tänä vuonna saa debyyttilevynsä julkaistuksi. Odotan (mielenki)innolla!




torstai 9. toukokuuta 2013

Tsiläks ja eiku levyttään

Helatorstai on lähtenyt koko lailla chillisti liikkeelle. Heräsin kyllä ensin aikasin, mutta sain sitten nukuttua melkein puolille päiville. Sen jälkeen vain kokkaillut ja kattellu Twin Peaksiä jonka pariin viikko sitten tuli taas palattua. Vapaapäivät keskellä viikkoa on todellakin jees ;)

Piti kokeilla Lainakengissä -blogin innoittamana tuollaisia Hälsans Kökin soijaburgerpihvejä ja väsäsin jo toistamiseen kunnon burgerit. On itse asiassa aika hämmentävää, miten hyvän makuisia nuo pihvit ovat. Suutuntumakin on kutakuinkin lihamainen, tai ainakin einesjauhelihapihvimäinen.



Paistoin ja karamellisoin myös hiukan sipulia, ja laitoin väliin maustekurkun, kirsikkatomaatin, cheddarin, babypinaatin, ketsupin, sinapin, majoneesin ja Poppamiehen Jalosavu- ja Savuchili-kastikkeiden kanssa. Tuli todella maukasta. Kotona tulee jostain syystä tehtyä kaikkein eniten kasvisburgereita, vaikka käytänkin niihin yleensä valmiita pihvejä.

Harmi vain että tänään ei oo yhtä kaunis päivä kuin tuossa koko alkuviikon oli. Vapaapäivänä olis mielellään lähtenyt kävelylenkille tai keskustaan, mutta koko aamuyön ja aamun satoi, ja ennuste on luvannut epävakaista loppupäivällekin. Sitä aurinkoahan mä nyt kuitenkin lähinnä olisin kaivannut, mutta mikäs tässä kotona ollessa. Ja eilen ehdin illasta hetken istua parvekkeella facebookkaamassa ja kahvittelemassa melkein parinkymmenen asteen lämmössä. Kesä <3



Kertoilin aikanaan musiikkiblogini puolella syitä, jotka johtivat omalta kohdalta musiikin tekemisen lopettamiseen yli 20 aktiivisen vuoden jälkeen. Ja edelleenkään en ole täysin sen pariin palannut, vaikka jouluna jo asensin tiettyjä ohjelmia koneelleni.

Tiistaina kuitenkin tapahtui jotain uskomattoman hienoa. Kytkin jo pari vuotta irrallaan olleen backup-kovalevyn kiinni koneeseen, ja löysin sieltä paljon, joskaan en kaikkia, niitä kadonneita biisejä vuosien varrelta. Ilmeisesti olin jossakin vaiheessa ehtinyt kuitenkin kopioimaan materiaalia talteen tälle nyt jo unohdetulle kovalevylle, ja aivan kaikki biisit eivät ehtineet kadota bittiavaruuteen Vuoden 2010 Suuressa Kovalevytuhossa :) Koska joukossa on runsaasti myös sellaista materiaalia, joka ei koskaan ole ehtinyt kenenkään muun korviin, mm. kaverini kanssa sävellettyä Nervous+Anxious tavaraa, oli löytö arvokas. Toivottavasti noille löytyisi lähitulevaisuudessa sopiva jakelukanava.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Hyytykää rakkaat menojalkani

On tullut taas oltua menossa muutama viikonloppu, Tampereella ja muualla. Vaikka se onkin mukavaa, niin välillä on ihan kiva vaan chillata. Sitä onkin sitten luvassa ainakin ensi viikonloppuna, mutta menneenä parina iltana ei tullut liiemmin levättyä :)

Perjantaina oltiin tosiaan katsomassa Sami Hedbergin show Tivolissa. Paikka oli juuri niin kaamea, kuin Sedulasta voi kuvitella. En ollut koskaan käynyt siellä, enkä itse asiassa kuin kääntymässä, missään Sedulassa aiemmin. Tähän sen kai voi sitten jättääkin.

Itse esitys oli hillittömän hauska, nauraa sai lähes katkeamatta ja mulla oli vielä lauantainakin poskipäät kipeät siitä nauramisesta. Ikää tuli ainakin pari vuotta lisää kertaheitolla, ehdottomasti suosittelen tsekkaamaan kun Sami on kaupungissasi! Harmillisesti kamera unohtui laukkuun ja narikkaan, joten materiaalia en täältä saanut talteen.

Lauantai meni lepäillessä ja Twin Peaksin parissa. Eka tuotantokausi alkaa olla puolessa välissä, koska suhteellisen leppoisaan tahtiin ehditään sitä katsella. Tein päivällä meille ruokaa ja katseltiin Twin Peaksin lomassa myös elokuva, Pianisti. Itse olin sen nähnyt vuosia sitten, mutta Hanna ei ja halusin muutenkin katsoa sen uudelleen sillä pidin elokuvasta vaikka se onkin raadollinen. Lähinnä se juuri realistisuutensa vuoksi ei ole sellainen elokuva jonka milloin tahansa haluaa katsella. En ole kovin montaa Polanskin elokuvaa nähnyt, mutta kaikki ne jotka olen, ovat olleet hyviä. Uusin, Carnage kiinnostaa myöskin. Elokuvissa se ei harmillisesti enää pyöri, joten pitää odotella että sen näkee DVD:llä.



Illalla kokoonnuttiin sitten porukalla ja mentiin Ruby & Fellasiin ajatuksena syödä ja katsoa Voice of Finlandista tutun Mikko Sipolan trubaduurikeikka. Mikko esiintyi tosiaan toisessa lähetyksessä todella vakuuttavasti ja sai mut innostumaan myös, mahtava ääni. Mikäs sen hauskempaa että lähes samanaikaisesti bongasimme ihan sattumalta että mies esiintyisi tänä kyseisenä lauantaina Tampereella jopa kahden keikan verran. Ja kovan vedon vetikin.







Rubyssä oli menossa burgerviikot, ja valitsimme erikoislistalta porsaanfileburgerin jossa oli pariloitua porsaan ulkofileetä, miedon tulista cheddarjuustokastiketta, paneroituja sipulirenkaita ja punasipulia sekä itse otin Wannabe-burgerin jossa oli naudanlihapihvin päällä siipikastiketta ja aurajuustoa. Oma burgerini oli lähes täydellinen. Muutenkin pidän siitä että täällä sämpylä ei ole sitä perus seesamisämpylähuttua.

Olen erikoistunut Tampereen burgeritarjontaan, joten jos haluat vinkkejä missä kannattaa burgerinsa syödä, kannattaa kysyä suoraan tai seurata tätä blogia jatkossakin :) Aika usein, kun menen ulos syömään, valitsen siivet tai burgerin.



Olen syönyt Rubyssä useamman kerran, lammasburgeri ei tosin vakuuttanut, mutta erityisesti paikan Fish & Chipsit ovat parasta mitä olen syönyt. Niitä on tullut muutaman kerran käytyä vetämässä. Palan painikkeeksi otin pullollisen skotlantilaista Caledonian 80-olutta johon juurikin tuolla alun perin olen ensi kertaa tutustunut. Aivan loistava bitteri ja erityisesti ruokajuoma, jossa ei kitkeryyttä ole liikaa ainakaan minun makuuni.



This is a local bar for local people!

Rubystä suunnattiin kiireesti lähes yhtä matkaa Mikon kanssa Roosteriin, oltiin siellä jopa ennemmin vaikka lähdettiin samaan aikaan. Liikennesäännöt on tehty rikottaviksi ;)

Paikka oli täyteen ammuttu, ja jouduttiinkin hetken aikaa värjöttelemään ulkona koska sisälle ei päästetty lisää jengiä. Siinä välissä Mikko ehtikin saada meidät kiinni ja pelkäsinkin että ehdittäisiinkö ajoissa sisälle, sen verran kauan kuitenkin ehdittiin seisoskella jonossa. Loppujen lopuksi kaikki hyvin ja keikka alkoi saman tien kun saatiin takit narikkaan ja ensimmäiset juomat käsiin.



Täällä Mikon taustatukena oli oma housebändi, joka vetää aina Roosterissa eri artistien kanssa ja täytyy sanoa että jos Rubyn trubaduurikeikka lämmitti mieltä, tämä veto oli aidosti rock! Helvetin hyvä keikka oli tämäkin ja toivon Mikolle vilpittömästi menestystä Voice of Finlandin myötä, siitäkin huolimatta että ohjelmassa taso on todella kova ja tästäkin hienosta kokemuksesta huolimatta on vaikea vielä sanoa kenen tie jatkuu tähtiin saakka.





Eturivissä ollessa kaiuttimet olivat aivan liian lähellä ja niinpä Roosterin videovedot särkevät ilkeästi, mutta sen verran hienoja biisejä ovat että halusin nekin YouTubeen ladata, koittakaa nauttia kaikesta huolimatta :)

Baarista käveltiin kivenheitto kämpille ja menin melkein saman tien nukkumaan. Tänä aamuna olin hetken aikaa hereillä puoli kymmenen aikaan mutta nukahdin lopulta uudelleen ja kun nousin, huomasin olevani yksin sängyssä ja kellon 14:24. Tuli siis nukuttua melkein kellon ympäri, tälläistä mulle ei olekaan koskaan aiemmin tapahtunut, siis terveenä. Joskus kipeänä sitä saattaa nukkua paljonkin, mutta että puoli kolmeen. Korkeintaan ehkä kerran joskus teini-ikäisenä jos silloinkaan...

Mahtava viikonloppu siis kaiken kaikkiaan ja tulevina viikkoina voi blogissa ollakin vähän hiljaisempaa sillä pitkästä aikaa kalenteri näyttää lähes tyhjää, ja mitään ei siis ole suunnitteilla. Kunnon levon jälkeen on kiva lähteä taas istumaan toimistoon viikoksi.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Noutoruokaa ja yön mustaa kahvia

Tällä kertaa viikonlopusta on riittänyt moneen. Tuntuu että on saanut jotain aikaankin, vaikka ei tullut lähdettyä Bigpoppiin kuten pohdiskelin perjantaina etukäteen.



Haettiin tosiaan Hookista reilu annos siipiä mukaan perjantai-iltana ja vietettiin iltaa kaverin luona vauvan ja koiran kanssa. Järjettömän hyvältähän ne jälleen maistuivat, ei siitä mihinkään pääse. Viikonloppuisin kyllä kannattaa varautua soittamaan tilaus hyvissä ajoin, sillä ravintola on täyteen pakattu alkuillasta. N. 40 minuuttia joutui ruokaa odottamaan tilaushetkestä.

Loppujen lopuksi leffan katsominenkin typistyi sillä mitään mielenkiintoista uutuutta ei vuokraamoon ollut tullut. Päädyttiinkin siis katsomaan Voice of Finlandia joka todella kuuluu tällä hetkellä jokaisen perjantain rituaaliin. Sulokin kerjäsi pöydän vieressä koko ajan, olisi varmasti siivet maistuneet kovasti. Mutta eihän tuollaista tulista ruokaa voi koiralle antaa.



Vauva nukahti heti kun autoon päästiin, kaveri nimittäin kävi viemässä mut vielä myöhemmin illalla Hannan luokse. Tavallaan siis saatiin hoidettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla :)



Lauantaiaamuna vihdoin saatiin aikaiseksi aloittaa seuraava, jo pari kuukautta suunnitteilla ollut projekti, eli itselleni joululahjaksi ostamani Twin Peaks-boksin katselu johon otsikonkin musta kahvi viittaa. Lauantaiaamuna katsottiin pilotti, illalla vielä ensimmäinen jakso, ja tänään toinen osa. Itselleni tämä on kolmas kerta kun sarjaa katson, mutta varsinaisesti vasta toinen kerta kun katson jokaisen jakson. Aikanaan 90-luvun alussa kun sarja tuli, en sitä oikeastaan seurannut säännöllisesti. Muutama vuosi sitten katsoin sitten koko sarjan alusta alkaen kokonaisuudessaan, ja kyllähän se on todella kaikkien arvostelujensa veroinen.



Itseä viehättää sarjassa ennen kaikkea Twin Peaksin erikoiset ihmiset ja heidän kummallisuutensa. Juoni jää oikeastaan toissijaiseksi kun keskittyy seuraamaan asukkaiden edesottamuksia. Twin Peaksiin on saatu yhdistetyä sopivalla tavalla jännitystä, kummallisuutta ja komediaa. En olisi malttanut tänään jättää sarjaa siihen vaiheeseen, mutta sain kyydin kotiin ja täälläkin on tekemistä ollut joten loppujen lopuksi ihan fiksu ratkaisu. Toivottavasti päästään jatkamaan pian, sillä ensi viikonloppukin menee Tukholmassa.



Eilen iltapäivällä piti hoitaa lottoaminen suuren jättipotin vuoksi ja kissoille ruokaa kaupasta, joten lähdettiin käymään ytimessä. Siinä samalla poikettiin ostoksille ja kahville (Hanna kaakaolle) Café Europaan. Se lämmitti mukavasti koska ulkona oli aika pistävä viima taas kerran. Saisi tämä talvi pikku hiljaa alkaa taittumaan, mutta nythän sitä lunta taas vasta on muutaman päivän sisään kunnolla lisää tullutkin. H&M:stä ostin Hannalle nämä pelkistetyn sievät ballerinat ens viikonlopun laivakengiksi :)



Ruoka haettiin pitkästä aikaa taas Tay-do:sta Rongankadulta ja täytyy sanoa että taaskaan ei omassa annoksessani ollut valittamista, ilmeisesti Hannan kanaa ja ananasta-annoksessa ananas loisti poissaolollaan. Itse otin naudanlihaa ja vihanneksia, ja söin siitä vielä tänäänkin päivälliseksi. Jälkiruuaksi sain kuin sainkin laskiaispullia. Illalla tuli vielä melko hyvä elokuva telkkaristakin, Identity, jonka olen joskus aiemmin jo nähnyt, mutta en muistanut siitä enää juurikaan. Edelleen varsin kelvollinen mindtwisteri.





Tämä päivä on mennyt pyykkäyksen, Angry Birdsin ja siivouksen parissa. Onneksi iltaa on vielä reilusti, voi tsiläksoitua muutaman tunnin. Telkkarista tulee illalla vieläpä Anthony Bourdainia, eipä ole pitkään aikaan ollut parempaa viikonloppua.

torstai 8. joulukuuta 2011

J01.0 - akuutti poskiontelotulehdus

Flunssa jatkuu ja kaatoi petiin sittenkin. Töissä olin sen verran tukossa jo toista päivää että katsoin parhaaksi käydä hakemassa lääkkeet vaivaan ja levätä viikonlopun. Nyt olen linnoittautunut neljän seinän sisään rommin, juustonaksujen ja sipsien kanssa, eikä tarkoituksenakaan ole poistua täältä ennen huomista iltaa. Onneksi ihana naapurini toi mulle kaupasta maitoa ja kuohukermaa jotta saan tehtyä rommikaakaota :)

Mutta nyt vain lepoa ja vain lepoa, lääkkeet pirut vain maksoivat lähemmäs 50 euroa, siitäkin huolimatta että osan niistä korvaa työpaikan sairaskassa. Aamulla töihin lähtiessä vielä hymyilytti, nyt olo on apeampi tuolla loskassa Consseilla tarpoessa sukat läpimärkänä. Tekee hyvää tälle taudille.



Pipo: Urban Excess
Huppari: Carlings
Takki: H&M
Kassi: Moi Moi Barcelona
Housut: H&M
Kengät: Converse

Tänään on iPodissa soinut sekä työ- että lääkärireissun ajan suomipunkkia vuosilta 1978-2001. Suomalaisista bändeistä Ratsia ja Lama ovat varmasti lempipunkbändejäni, tietysti Pelle Miljoonaa on tullut ehkä määrällisesti eniten kuunneltua läpi historian. Tältä kokoelmalta kuitenkin poimin muutaman muun tuntemattomamman suosikkibiisini teille tähän tärppinä.









Kiehautin kattilassa maitoa, lurautin neljä senttilitraa Negrita-rommia ja kasasin päälle aidosta kuohukermasta tehtyä kermavaahtoa. Elämä on hetken paremmin.



Pari joululahjaa tulin myöskin hankkineeksi tänään naiselleni. Itselleni tilasin vihdoin vuosia tahtomani Twin Peaks dvd-boksin kun se oli nyt melkein puoleen hintaan. Twin Peaks on ylivoimaisesti yksi kaikkien aikojen parhaista tv-sarjoista.

Mutta antakaa anteeks, meen takaisin sohvalle levyttään.