Taivaan uimarit

Kirjoitin ensimmäisen kerran brittiläisestä Elephantista tämän vuoden tammikuussa, jolloin olin aivan vasta tutustunut bändiin ensimmäisen kerran. Tuolloin ihastelin kuulaan kauniita ja elokuvamaisia sävellyksiä, mutta tässä kevätkiireissä unohtui tyystin seurata tulossa olevaa albumia. 'Sky Swimming' julkaistiinkin jo huhtikuun puolella, mutta itselleni se päätyi kuunteluun vasta viime viikolla.

Mukana levyllä on tietysti kaikki nuo jo aiemmin fiilistelemäni kappaleet, mutta myös paljon eri tyylisiäkin kappaleita. Levyn ensimmäinen raita 'Assembly', joka onkin poikkeuksellisen reipaspoljentoinen tanssiraita, kuulostaakin bändi aiempiin biiseihin tottuneelta erikoiselta. Tuosta biisistä tulee hieman mieleen parin vuoden takainen löytöni Chairlift, vertaus siihen on tosin pelkästään positiivinen.

Sen lisäksi ainoastaan jo edellisessä postauksessani postaamani 'Elusive Youth' edustaa nopeampaa tempoa. Parhaimmillaan Elephant on kuitenkin juuri niissä rauhallisemmissa kappaleissa, joista hyvänä esimerkkinä heti alkupään 'Allured', joka miellytti omaa korvaani enemmän, ja sopii edellisen 'Skyscraperin' perään sopuisammin. 'Ants', 'Torn Tonques' ja 'Come To Me' pääsevät kaikki indiepopin parhaiden joukkoon kertaheitolla.

'Shipwrecked' tuo mieleen jonkin verran jälleen Lana Del Reyn, 50-luvun ja kesäunelmat. Yksi levyn parhaita kappaleita sekin. Kesäinen tunnelma on läpi levyn hyvin fiilisteltävissä.

Kokonaisuus on ensimmäistä raitaa lukuunottamatta hallussa, ja pääosa levyn kappaleista on sitä tuttua ja hidastempoisempaa settiä, jota jo tammikuussa fiilistelin. Niinpä tuntuukin oudolta, että 'Assembly' on päätetty levylle laittaa, se kun on aivan turhaa täytettä, vaikka biisinä hyvä onkin. Samalla kertaa se tekee kokonaisuudesta hieman irrallisen ja rakenteellisesti harkitsemattoman, muun levy ollessa niin hyvin balanssissa.

Levy on täynnä toinen toistaan loistavampia ja heleämpiä kappaleita, täydellistä musiikkia kesähaaveiluun.

Relevanttia Elephanttia

Lontoolaisten Amelia Rivasin ja Christian Pinchbeckin Elephant on yksi mun tuoreimmista viimeaikaisista musiikkilöydöistäni. En ollut lähestulkoon uskoa korviani, kun kuulin koko 'Shapeshifterin' sinkun ja 'Elusive Youthin' ensimmäistä kertaa. Taas kerran jotain näin huikeaa musiikkia, upeaa!

'Skyscraper' taas tuo jollain tavalla mieleen Julee Cruisen Twin Peaksin soundtrackillä, ainakin jotakin samalla tavalla vahvasti elokuvamaista siinä on. Luin jostakin arviosta, että duon musiikkia verrattiin mm. Lana Del Reyhin, mutta itse en kyllä yhtäläisyyksiä juurikaan löydä.

Näiden parin musiikkivideon lisäksi bändillä on muutamia muitakin huiman hyviä biisejä. Niitä löytyy lisää esimerkiksi Spotifystä ('Skyscraper' / 'Shapeshifter' / 'Elusive Youth' ).

Ilmeisesti kyseessä on ennemmin yhdessä ollut pariskunta, nyt kaiketi vain musiikkia tekevät ex-kumppanit. Hyvä että saivat välinsä kuntoon ja kanavoivat yhteiset intressinsä musiikkiin! Sellaista tutinaa vähän on, että Elephant vielä tänä vuonna saa debyyttilevynsä julkaistuksi. Odotan (mielenki)innolla!