Kylläpä eilisilta rokkas!
Loppuunmyyty
Yo-talo repesi, kun
Kakka-Hätä 77 nousi lauteille.
Kauko Röyhkän takia suurin osa ilmeisesti oli paikalle tullut, mutta itse en ehtinyt kuulla kuin neljä viimeistä biisiä, suosikkini
'Lauran' kuitenkin kuulin. Onneksi olin saanut pressipassin, sillä muuten olisi jäänyt huikea keikka näkemättä. Ilman sitä en nimittäin olisi sisälle päässytkään kun Kakka-Hädän pojat piiskasivat tunnelman kattoon. Kamerakin säästyi kuin ihmeen kaupalla olutkylvystä, mutta lähellä se oli! Aivan mieletön keikka. Ja jos hiukan
kritisoin Pää Kiin keikkaa viime Flowssa, niin tällä kertaa turhat yleisölle vittuilut oli jätetty pois ja bändi teki mitä pitikin, roiski punkrokkia menemään!
Death Hawksia en ehtinyt jäädä katsomaan, sillä lähdin heti Kakka-Hädän keikan jälkeen
Klubin suuntaan, jossa Mansen oma
Rico Tubbs oli jo aloittanut soittamaan. Ja vaikka en edes liiemmin dubstepistä tykkää, taisi olla adrenaliinit vielä edellisestä keikasta sen verran huipussaan, että nyt toimi sekin! Sen lopun mitä ehdin tuostakin keikasta kuulla, Riku soitti todella väkevän setin. Ehdin jopa tanssiakin lyhyen hetken.
Ja sitten se illan kruunu.
Huoratron ei jättänyt ketään kylmäksi. Vaikka jälleen kerran
Pakkahuoneelle olisi mahtunut enemmänkin väkeä, mielestäni Akun parhaat keikat ovat aina hieman pienemmissä tiloissa, niin koko se paikalla ollut yleisö oli kyllä mukana. Räävittömän tärykalvojen puhkonnan siivittämänä mies ohjasi ylhäisestä yksinäisyydestään yleisöä kuin marionettinukkeja käsillään, ja antoi musiikin tehdä tehtävänsä. Meininki oli taas taattua. Enhän mä Huoratronia kotona juurikaan kuuntele, ei se ole sellaista musiikkia, jonka laittaa soimaan kun haluaa rentoutua, mutta live-elämys on joka kerta kyllä täysin kokemisen arvoista.
Lopuksi jäin kuuntelemaan vielä hetkeksi
Jori Hulkkosen deejiisettiä, mutta takki oli Huoratronin keikan jälkeen aika tyhjä. Tuntui itsekin siltä, kuin olisi jo kaikkensa antanut, joten suuntasin jälleen Galatan kautta kämpille. Kiitos Valoa Festivalin poppoolle kemuista ja passeista!
Eilen päivällä käytiin tietysti myös katsomassa, kun
Tampere Roller Derbyn A- ja B-joukkueet voittivat molemmissa peleissään
Harbor Girls Hamburgin. Suurkiitos
Nelliinalle kutsusta, oli mukava tutustua lajiin, ja etenkin A-joukkueen pelissä oli vähän enemmän meininkiäkin. Kiinnostaisi kyllä lähteä kesäaikaan katsomaan Kesäklassikkoa Helsinkiin, kun
Kallio Rolling Rainbow ja
Helsinki Roller Derby ottavat perinteisesti mittaa toisistaan. Ulkona kun voi samalla vaikka pussikaljoitella :)