Valopäänä festaroimassa

Kylläpä eilisilta rokkas!

Loppuunmyyty Yo-talo repesi, kun Kakka-Hätä 77 nousi lauteille. Kauko Röyhkän takia suurin osa ilmeisesti oli paikalle tullut, mutta itse en ehtinyt kuulla kuin neljä viimeistä biisiä, suosikkini 'Lauran' kuitenkin kuulin. Onneksi olin saanut pressipassin, sillä muuten olisi jäänyt huikea keikka näkemättä. Ilman sitä en nimittäin olisi sisälle päässytkään kun Kakka-Hädän pojat piiskasivat tunnelman kattoon. Kamerakin säästyi kuin ihmeen kaupalla olutkylvystä, mutta lähellä se oli! Aivan mieletön keikka. Ja jos hiukan kritisoin Pää Kiin keikkaa viime Flowssa, niin tällä kertaa turhat yleisölle vittuilut oli jätetty pois ja bändi teki mitä pitikin, roiski punkrokkia menemään!











Death Hawksia en ehtinyt jäädä katsomaan, sillä lähdin heti Kakka-Hädän keikan jälkeen Klubin suuntaan, jossa Mansen oma Rico Tubbs oli jo aloittanut soittamaan. Ja vaikka en edes liiemmin dubstepistä tykkää, taisi olla adrenaliinit vielä edellisestä keikasta sen verran huipussaan, että nyt toimi sekin! Sen lopun mitä ehdin tuostakin keikasta kuulla, Riku soitti todella väkevän setin. Ehdin jopa tanssiakin lyhyen hetken.

Ja sitten se illan kruunu. Huoratron ei jättänyt ketään kylmäksi. Vaikka jälleen kerran Pakkahuoneelle olisi mahtunut enemmänkin väkeä, mielestäni Akun parhaat keikat ovat aina hieman pienemmissä tiloissa, niin koko se paikalla ollut yleisö oli kyllä mukana. Räävittömän tärykalvojen puhkonnan siivittämänä mies ohjasi ylhäisestä yksinäisyydestään yleisöä kuin marionettinukkeja käsillään, ja antoi musiikin tehdä tehtävänsä. Meininki oli taas taattua. Enhän mä Huoratronia kotona juurikaan kuuntele, ei se ole sellaista musiikkia, jonka laittaa soimaan kun haluaa rentoutua, mutta live-elämys on joka kerta kyllä täysin kokemisen arvoista.







Lopuksi jäin kuuntelemaan vielä hetkeksi Jori Hulkkosen deejiisettiä, mutta takki oli Huoratronin keikan jälkeen aika tyhjä. Tuntui itsekin siltä, kuin olisi jo kaikkensa antanut, joten suuntasin jälleen Galatan kautta kämpille. Kiitos Valoa Festivalin poppoolle kemuista ja passeista!

Eilen päivällä käytiin tietysti myös katsomassa, kun Tampere Roller Derbyn A- ja B-joukkueet voittivat molemmissa peleissään Harbor Girls Hamburgin. Suurkiitos Nelliinalle kutsusta, oli mukava tutustua lajiin, ja etenkin A-joukkueen pelissä oli vähän enemmän meininkiäkin. Kiinnostaisi kyllä lähteä kesäaikaan katsomaan Kesäklassikkoa Helsinkiin, kun Kallio Rolling Rainbow ja Helsinki Roller Derby ottavat perinteisesti mittaa toisistaan. Ulkona kun voi samalla vaikka pussikaljoitella :)

Vilkaisu Valoa Festivalin tarjontaan

Valoa Festival tosiaan alkaa perjantaina, ja keikkapaikat olen jo ehtinyt oikeastaan päättää ennenkuin reilu viikko sitten sain iloisia uutisia. Vasta tuolloin kuitenkin varmistui osanottoni molempiin festaripäiviin.

Vaikka en mikään suuri suomiräpin fani olekaan, olisi tietysti ollut makea käydä katsastamassa ne parhaat, eli Solonen & Kosola perjantai-iltana Pakkahuoneella. Viime vuonna ilmestynyt 'Kolmetoista kertaa kovempi ku kukaan' kuitenkin on yksi suomiräpin ylivoimaisesti parhaita albumeita koskaan! Mutta koska festareiden ykkösnimi Sin Cos Tan, soittaa samaan aikaan Yo-talolla, on valinta mun osaltani selvä.

Ja kun nyt jälkimmäistä katsomaan menee, niin ajattelin Iisankin käydä katsastamassa. Reginan laulajan ensimmäinen soololevy ilmestyi vasta perjantaina, myös Spotifyyn, joten itsekin sen kuuntelin kertaalleen läpi. Jossain määrin voisin sanoa, että kyllä se Reginan päihittää. Sitä ennen taas kiinnostaa The New Tigers Artturissa, saapa nähdä, mahtuuko sinne. Uusinta viime vuonna julkaistua 'The Badgeria' ei Spotifystä löydy, mutta omaa nimeä kantava debyyttilevy kyllä.

Antero Lindgren olisi lauantaina Artturissa, ja vaikka se kiinnostaa kovasti, päivän aikataulut taitavat mennä sen verran päällekkäin muilta osin, että en ehdi vielä festivaaleille tuohon aikaan. Päivällä on tietysti Tampere Roller Derbyn koitos, mutta ennen iltaa on muutakin ohjelmaa.

Sen sijaan festareiden lauantai taitaa mennä konemusiikkiin keskittyen Klubilla ja Pakkahuoneella. En ole tätä vielä päättänyt varmaksi, sillä toisaalta alkuilta siellä ei hirveästi kiinnosta Colaa & Jimmua ja Lennoa lukuunottamatta, mutta koska ensimmäisen keikka-aika siirtyi aiemmaksi, en varmaankaan siiheksi edes sinne ehdi ja Yo-talolla taas olisi todella kova kattaus.

Lavalle siellä nousevat Kauko Röyhkä, Kakka-hätä 77 ja mm. viime vuoden henkilökohtaiseen levyjen TOP 10:n yltänyt Death Hawks. Voi kuitenkin tosiaan olla, että aikataulut eivät anna myöten, koska alkuilta kuitenkin menee Tammelan suunnassa ja viimeistään Pakkahuoneelle pitää ehtiä Huoratronia ja Jori Hulkkosta kuuntelemaan (ja tanssimaan). Huoratron ei petä koskaan, mutta koska olen nähnyt Akun jo sen verran monta kertaa, eniten odotan nimenomaan Jorin dj-settiä. Tietysti vanha tuttu, Tampereen oma Rico Tubbs on myöskin ilmeinen valinta, mikäli Yo-talolle ei tule mentyä.

Raporttia tulee ensi viikonlopun jälkeen. Sitä ennen tässä muutamia poimintoja festareille tulevilta artisteilta.

Valoa tunnelin päässä

Nimittäin Valoa Festival on tulossa. Festarit alkavat ensi viikon perjantaina, ja ne jakautuvat taas ympäri Tampereen keskustaa, keskittyen kuitenkin Yo-talon ja Tullikamarin alueille. Ohjelmaa on luvassa Artturissa, Yo-talolla, Telakalla, Klubilla ja Pakkahuoneella.

Eilen kävi kyllä varsin huvittava tapaus. Tiedustelin festivaalien järjestäjiltä kuvausakkredointia tapahtumaan, ja samalla selvisi, että olin voittanut jo viime kesänä festaripassin tapahtumaan! Kävin tuolloin katselemassa yhden suosikkibändini, Big Waver Ridersin keikkaa Laikun lavalla Valoa Pop Upissa, ja napsaisin Instagram-kilpailuun kuvan. Sillä kuvalla osui arpaonni kohdalle, mutta en koskaan huomannut tarkistaa voittoani kuvasta :D No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Arpajaisissa voittanut kuva oli tämä.



Olen tietysti tästä voitosta innoissani. Olin muutenkin pohdiskellut festareille osallistumista, vaikka ensi alkuun harmitti se, että perjantaina ei minulle ollut muuta isosti kiinnostavaa bändiä tiedossa kuin Sin Cos Tan, joka olikin samalla koko tapahtuman ehdoton ykkössuosikkini. Kun en toisaalta olisi halunnut lauantaitakaan missata, ja silti välttämättä ostaa kahden päivän passia, tämä oli nappiosuma mulle. Ja kun nyt kerran mennään, niin kyllähän sitä voisi perjantaina The New Tigersia ja Iisaakin käydä katsastamassa.

Lauantaina päivällä kutsuu puolestaan roller derby! Sain Nellinalta kutsun lähteä katsomaan elämäni ensimmäistä roller derbymatsia Tampere Areenalle, kun Tampere Roller Derby saa vieraakseen Harbor Girls Hamburgin Saksasta. Aika makea juttu päästä katsomaan tuollaista! Illalla suuntaan takuuvarmasti Klubille ja Pakkahuoneelle Jori Hulkkosen, Cola & Jimmun, Rico Tubbsin ja Huoratronin perässä.