Aranyos macskák!

Tässä kävi nyt sellainen kömmähdys, että edellisestä postauksesta jäi kokonaan uupumaan maininta kissakahvilavisiitistä. Tokihan me kissaihmisinä kävimme nimittäin sieläkin uudelleen, nyt tosin inhimillisesti vain yhden kerran. Ensimmäistä kertaa kävin itse siellä viime kesänä, ja tein siitä silloin oman juttunsakin.

Näin ollen näitä postauksia tuleekin siis yhteensä kolme kappaletta, kun vuoroaan odottaa vielä se yksi itseäni eniten kiehtoneista Budapest-kokemuksista. Tässä kuitenkin vielä muutamia kissakuvia, osa kisuista oli jo vanhoja tuttuja, osa uusia. Suurimmalla osalla oli keskipäivän aikaan nukkuma-aika menossa :)

Suomen ensimmäisessä kissakahvilassa

Viime perjantaina kävin jo ennakkoon osallistumassa Kissakahvila Purnauskisin avajaiskarnevaaleihin Emil Aaltosen puistossa Tammelassa. Itse kahvila avasi ovensa yleisölle kuitenkin vasta lauantaina, jolloin matkasin sinne kaverini kanssa uudelleen. Ja minä olin seitsemännessä taivaassa :)

Olisi sitä kai voinut teoriassa tälläistä odottaa liikaakin, ja pettyä, mutta kun ei. Kahvila oli sisustettu ja rakennettu todella erilaiseen ja boheemiin tyyliin, millaiseen en ole ennen törmännyt, mutta juuri erilaisuus oli kissojen ohella tämän paikan valttikortti. Kuten ennakkoon oli kerrottukin, seinillä oli paljon kissa-aiheista taidetta, ja ainakin osa siitä oli myös ostettavissa. Jollakin tietyllä tavalla minulle tulikin mieleen hiukan kuin taidegalleria kissoilla varustettuna, josta saa tietysti myös kahvia.

Kahvilaan pääsee sisälle viiden euron sisäänpääsymaksua vastaan, ja ainakin näin alkuun, etenkin jos tulee kauempaa, kannattaa tehdä pöytävaraus varmistaakseen pääsynsä. Suosio tuntuu olevan valtaisa, ja kerralla kahvilaan otetaan kuitenkin vain enintään 25 asiakasta. Pääsymaksuun kuuluu kahden tunnin vierailu kahvilassa, joten aikaa on kyllä riittämiin. Tuulikaapissa odotellaan, kunnes henkilökunta tulee päästämään sisälle. Tällä taataan, että kissat eivät pääse karkaamaan avoimesta ovesta kadulle saakka.













Kissoja Purnauskisissa on siis kymmenen kappaletta, ja niillä on tuulikaapin päällä olevan oman piilopaikkansa, jonne pääsee kiipeämään puurunkoa pitkin, lisäksi takahuone. Jos julkisuus käy liian rankaksi, omaakin rauhaa löytyy. Lisäksi ainakin alkuun kahvila on avoinna tiistaista sunnuntaihin vain klo 12-18 välillä, joten kissoille jää myös paljon aikaa olla ihan rauhassa. Itse näin koko kissaseurueesta seitsemän eri kissaa iltapäivän aikana, joista viisi näkyvät alla olevissa kuvissakin - kuningas Micu, viisivarpainen Evo, söpö pieni kilpparivärityksinen Nurri, maitokahvin värinen vaalea Viiru ja unelias Kössi. Hän otti rennosti ja nukkui sikeästi puussa kaikessa rauhassa, välillä asentoa vaihtaen. Kaikkein eläväisin kahvilan vieraista tuntui olevan pörheä Micu, jota on kutsuttu lauman johtajaksi. Ainakin hän tiedosti oman komean habituksensa :)

Mitä ruokatarjontaan sitten tulee, on saatavilla teetä, monenlaisia kahvijuomia, makeita leivonnaisia pikkuleivistä kakkuihin, sekä suolaiselta puolelta salaatteja, toasteja ja tapaksia. Erityisesti teen ja kahvin juojille varmasti mieluisa uutinen on se, että täällä ei santsikuppeja tunneta sen perinteisessä merkityksessä. Kolmen ja puolen euron hinnalla saa molempia juoda niin paljon kuin haluaa, lisää saa pyytämällä. Itse maistoin kahvin lisäksi myös Parmankinkku-toastia sekä puolukka-kinuski-juustokakkua joka vei kielen mennessään.

On tietysti lottovoitto asua samassa kaupungissa kahvilan kanssa, mutta kyllä tänne kannattaa lähteä kauempaakin visiitille. Erityisesti silloin pöytä kannattaa ehdottomasti varata. Itselle tästä muodostuu varmasti jonkinlainen kantapaikka, sillä vaikka viime aikoina olen päässyt paljon paijaamaan kavereiden kissoja, on tämä ihan omanlaisensa ympäristö.

Kahvilalla on muuten myös oma bloginsa, sinne pääsee TÄÄLTÄ, ja kahvilan Facebook -sivut löytyvät TÄÄLTÄ!

Kun Burger King palasi Manseen

Niin se päivä sitten koitti, kun Burger King avasi jälleen Tampereella, 30 vuoden tauon jälkeen. Aikanaan yksi toimipiste sijaitsi Hämeenkadulla Commercen talossa, samassa liiketilassa jossa sittemmin on sijainnut McDonalds. Tamperelainen -lehti julkaisi pari vuotta sitten pienen historiikin Keskustorin ravintolaan liittyen. Tarina ei kerro, miksi Burger King ei 80-luvun alkumetreillä ottanut Suomessa tuulta alleen, sillä myös Helsingin ravintola lakkautettiin myöhemmin seuraavana vuonna samasta syystä, kannattamattomuuden takia.

Ketju kuitenkin palasi takaisin Suomeen viime vuonna, ja itsekin olen käynyt Helsingin ravintolassa tänä vuonna jo kolmesti, joka on poikkeuksellisen paljon multa pikaruokapaikaksi. Nyt Tampereen toimipisteen avattua tuli eilisestä käynnistä neljäs BK -visiitti tälle vuodelle, eikä se välttämättä siihen jää. Maistoin tällä kertaa Chicken Tendercrisp -hampurilaista, sillä aiemmin olin syönyt aina pelkästään Whoppereita ja pariin otteeseen Smokehousen. Yksi Burger Kingin etuja verrattuna kilpailijoihinsa onkin erilaiset kanahampurilaisvaihitoehdot. Kun Mäkkärissä tai Hesessä joutuu tyytymään yhteen, on BK:ssa niitä aiakin kolme tai neljä.

Chicken Tendercrisp oli oikein hyvä, sillä siinä on kokonaista kanafilettä paneroituna, ei siis mitään jauhettua massaa, vaan kokolihaa. Eihän se silti lihapurilaisille vertoja vedä, koska olen aika puristi, mitä hampurilaisiin tulee, ja perinteisemmät burgerit ovat sikäli parhaita. Ensi kerralla onkin pakko saada taas Smokehouse!

Kävin tällä viikolla myös hankkimassa täydennyksiä Halloween -asuuni, asianmukaiset bileet kun on nimittäin lauantaina tiedossa. Tänään kuitenkin lähden Kissakahvila Purnauskisin avajaiskarnevaaleihin ja toivon mukaan pääsen itse kahvilaankin huomenna. Hauskaa Halloweenia! :)

Vapaapäivä Tammelassa

Viikon kuviot muuttuivat yllättäen, ja mulle tulikin enemmän vapaa-aikaa, mitä suunnitelmiin kuului. Tämä tarjosi tietysti mahdollisuuden käydä ulkona lounaalla, mikä ei normaalisti töissä ollessa onnistu lainkaan.

Suuntasin siis tiistaina jalkani kohti Tammelaa, ja malesialaista Ravintola Borneota, jota niin moni tuttavapiirissä oli jo pitkään kehunut, mutta jossa en ollut silti ehtinyt aiemmin käydä. Borneo on pieni paikka, joka sijaitsee aivan Tammelantorin etelälaidalla Ilmarinkadun varressa. Lounasaikaan siellä on tarjolla buffet, muulloin á la carte ja ainakin juuri tuolloin asiakkaita riitti jokaiseen pöytään. Hetki jouduttiin jopa omaa paikkaamme odottelemaan.

Noutopöydässä oli salaattia, kahta erilaista riisiä, kahta eri kanaruokaa, tofu- ja kasvisvaihtoehto, sekä naudan- että porsaanlihakastiketta. Maistoin näistä kaikkia muita, paitsi kasvista, sillä ihastuin erityisesti juuri kanaruokiin ja makeaan porsaanlihaan, hain vielä santsilautasenkin. Vaan olihan todellakin aivan fantastista. En myöskään ollut aiemmin maistanut malesialaista ruokaa, ja kokemukseni rajoittuivatkin Aasian osalta japanilaisen lisäksi intialaiseen, kiinalaiseen, nepalilaiseen ja thaimaalaiseen keittiöön. Ruoka muistutti makumaailmaltaan kaikkein eniten juuri thaimaalaista, sillä erotuksella, että se oli todella paljon maukkaampaa, mitä täällä ravintoloista saamani thai-ruoka. Tänne menen uudelleen heti, kun tilaisuus tarjoutuu. Toivottavasti pian.









Ja kun kerran aivan nurkilla olin, menin lounaan jälkeen vilkaisemaan vieren tulevan Kissakahvila Purnauskisin sijaintia. En tiedä, onko avaaminen viivästynyt, vai oliko tarkoitus, että se aukeaa näin myöhään, mutta viimein marraskuun alussa paikan pitäisi aueta. Parin viikon päästä perjantaina 31.10 järjestetään viereisessä puistossa etukäteen ilmainen Purnauskis Carneval, jonka tarkoitus on houkutella paikalle tulevia asiakkaita, ja esitellä kahvilan toimintaa. Tuolloin puistossa esiintyy myös erilaisia performanssi-, kuten tulitaiteilijoita, luvassa on myös live- ja deejiivetoista musiikkia, mm. Juju. Mukana tapahtumassa on tietysti Kissojen suojelu Kisu ry, joka toimii läheisessä yhteistyössä myös aukeavan kahvilan kanssa.

Tarkemmin ottaen syy käydä katsastamassa nurkkia oli kuitenkin viereisen liiketilan Kätkö Vintage, jossa käyminen oli edelleen venähtänyt tänne saakka. Kävin katsastamassa tietysti, mitä tuoreita löytöjä Henkka oli tehnyt, rupateltiin pitkät tovit Tampereen ruoka- ja kulttuuriskenestä ja tarttuipa sieltä mukaan yksi autenttinen 90-luvun farkkupaita, by Lee Cooper. Kuten mainitsin loppukesän Designtori -postauksen yhteydessä, Purnauskiksen sisäänkäynti tapahtuu jatkossa samasta ulko-ovesta, kuin Kätkönkin, vain tuulikaapista käynti on eri liiketilaan, ja toivonkin, että kissakahvilan asiakkaista osa löytää myös tämän huikean vintageliikkeen. Siitä se ei ainakaan ole kiinni, että näyttääkö paikka houkuttavalta. Sen verran kivasti siellä oli taas vaatteita ja valaisimia esillä ihan ovensuulla, että piti oikein räpsiä muutamat kuvat myös niistä.

Ja tänään sitten alkaa mun osaltani Lost in Music. Raporttia tulee heti, kun ehdin vain jotakin jäsennellä. Sitä ennen voitte fiilistellä mun tekemääni LIM 2014 -soittolistaa Spotifyn kautta, tulitte sitte festareille tai ette!

Designtori kuvina

Tällä kertaa kävi niin, että ainoaksi saldoksi eilen Sorin aukiolla järjestetystä Designtorista jäi vain läjä kuvia. Harmi kyllä Uhana Designin pipot eivät sopineet mun isoon päähäni, ja jouduin jättämään sen hankinnan.

Sen sijaan hyvänä muistutuksena itsellenikin oli taas nähdä Kätkö Vintagen Henkkaa, sillä mullehan kävi kesälomalla vähän ohraisesti, kun olin juuri luvannut jo Suvi-Vintagessa käydä vielä loman aikana visiteeraamassa liikkeessä, mutta olinkin liian kiireinen ja unohdin koko asian. Nyt ei saa enää olla syitä menemättä.

Aiemminkin varmasti menen, mutta Tampereen kissakahvila, eli Purnauskishan aukeaa siis aivan Kätkön naapurihuoneistoon, käyntikin sinne tulee tapahtumaan saman ulko-oven kautta. Aivan varma olen ainakin siitä, että pian on entistäkin enemmän syitä matkata Tammelaan, ja kissakahvilareissun yhteydessä on aina helppo käydä katsastamassa samalla Henkan tuoreimmat löydöt.

Mitä Designtoriin tulee, niin katselin myös jälleen kaiholla noita RCM:n takkeja, mutta koska ostin juuri uuden syystakin itselleni, ei sellaisen hankinta ole enää ajankohtainen. Ja vaikka lompakko ei köyhtynyt täällä, ihan kiitettävästi sain kuitenkin käytettyä rahaa Särkänniemeen, jonne suuntasin torilta. Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Nyt, näihin kuviin, näihin tunnelmiin Designtorilta.