Vaikka miellän molemmat indieksi, on näillä bändeillä kuitenkin selkeästi erilainen tyyli. Siinä missä ensimmäinen on unenomaista ja maalailevaa, on NONONO huomattavasti terävämpää, tanssittavampaa ja ehkä paikka paikoin popimpaakin. Joistakin biiseistä tulee mieleen myöskin The Sounds, mutta ehkä se johtuu vain laulaja Stina Wäpplingin äänestä, tai siitä, että hän ylipäänsä on nainen. Ehkä siinä ruotsalaisessa aksentissa on jotain? :)
Joka tapauksessa jälleen osoitus Ruotsin ylivoimaisesta asemasta musiikkirintamalla. Näiden kahden bändin lisäksi tänä vuonna kun on luvassa vielä monta hyvää ruotsalaista levyä. Mutta sitä ennen nautitaan nyt tästä! Aiempaan postaukseen linkittämästäni 'Hungry Eyesistä' löytyy muuten nyt myöskin musiikkivideo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.