Ruotsalaisen nykymusiikin arvostuspostaus osa 1

Vielä on hetki aikaa arvostaa länsinaapurista tulevaa loistavaa musiikkia. Sotshin talviolympialaiset alkavat parin viikon päästä, ja myöhemmin keväällä tulevat vielä tietenkin jääkiekon MM-kisat, jolloin ruotsalaiset ovat taas hetken verran pahimpia vihamiehiämme :)

Jos toissakesänä vaikutti siltä, että lähes kaikki uudet bändilöydöt tulivat tuolta Australian ja Uuden-Seelannin suunnalta, niin osittain jo viime vuonna, mutta erityisesti ihan viime aikoina on tullut bongattua erityisen paljon hyvää ruotsalaista musiikkia. Siksi ajattelin sitä jakaa myös täällä.

Spotifyä surffaillessa tällä viikolla löysin myös osan näistä artisteista, Ruotsista tietysti nekin. Frida Sundemo tulee Göteborgista, ja on julkaissut viime vuoden puolella jo useammankin biisin.







Fridan pehmeä ja kaunis laulu yhdistettynä puhtaan yksinkertaisiin, mutta tuottaja Joel Humlénin synteettisiin äänimattoihin ja tansittaviin rytmeihin tekee tästä todella miellyttävää kuunneltavaa. Tyyliltään tämä on hyvin samankaltaista kuin esimerkiksi Chvrchesin tai Young Galaxyn tuotanto. Olisiko tyylilaji sitten vain syntikkapoppia? Fridan äänestä tulee myös mieleen hiukan Noonie Bao, kai se on se ruotsalainen aksentti.

Spotifystä löytyy vielä muutamia biisejä enemmän, ja toistaiseksi omaksi suosikikseni on yli näiden muiden noussut hieno 'For You, Love'. Myös 'Indigon' jousisovitus on aivan jäätävän hieno, parempi ainakin kuin originaali!

Ruotsista tulevat myös kaksossisarukset, jotka tekevät musiikkia nimellä Say Lou Lou. Tai heidän isänsä on Australiasta, mutta äiti ruotsalainen. Mainitsinkin heistä itseasiassa jo pari viikkoa sitten, mutta ajattelin laittaa tähän vielä muutaman biisin lisää myös heiltä, postauksen henkeen sopien.

Kaksi mainiota albumia

Jokin aika sitten bongasin Nuorgamin ansiosta, että Emilíana Torrinilta oli tullut uusi levy. Tämä 'Tookah' on ilmestynyt jo syyskuussa, mutta minä hyppäsin mukaan junaan vasta pari viikkoa sitten.

Emilíana on varmasti useimmille, kuten myös itselleni tuttu tuosta muutaman vuoden takaisesta 'Jungle Drum' renkutuksesta, vaikka siinäkin vaiheessa takana oli jo pitkä ura sekä taustalaulajana, että sooloartistina. Erityismaininta siitä, että hän on takavuosina myös kollaboroinut mm. kahden suosikkini Gus Gusin ja Thievery Corporationin kanssa.

'Tookah' todella ottaa täysin toisenlaisen musiikillisen linjan, mitä 'Jungle Drum', eikä todellakaan jätä kylmäksi. Nyt muutaman kerran levyä kuunneltuani käsillä on todella vahva, tunnelmallinen ja melodinen kokonaisuus, joka ansaitsee paikkansa yhtenä vuoden noteeratuimmista levyistä. Kuuntele Spotifystä.







Toinen, vielä merkittävämpi albumi on julkaistu jo toukokuussa, mutta se oli mennyt itseltäni ohi. Siitäkin huolimatta, että kiinnitin kesällä kyllä huomiota Chvrchesin remiksiin bändin 'Hurricane' kappaleesta. Kyseessä on New Yorkista maailmalle singahtanut Ms Mr nimeä kantava bändi.

Todellinen loppusysäys bändiin tutustumiselle tuli kuitenkin vasta viime viikolla, kun kuulin Liettuan reissulla Bershkassa tuon jo aiemmassa postauksessakin kehumani överikovan RAC-remiksin levyltäkin löytyvästä 'Think of You' biisistä. Oli pakko selvittää että mikä tämä bändi oikein on.

Ja kyllähän sieltä selvisi jotain sellaista, mistä ei ole enää paluuta. Olen ehtinyt kuunnella 'Secondhand Rapturea' ihan sellaisenaankin jo toistakymmentä kertaa, ja tuntuu että levy vain kasvaa jokaisella kuuntelulla. Esimerkiksi alkuperäinen 'Hurricane' aika yllättäen on jopa tuota remiksausta parempi, RAC:in kanssa en oikeastaan pysty biisejä paremmuusjärjestykseen laittamaan, molemmissa on puolensa. Joka tapauksessa tältä debyytiltä löytyy kasapäin muitakin loistavia raitoja, itse asiassa keskinkertaisia kappaleita ei meinaa edes löytyä. Ehdolla tämäkin vuoden levyjen kärkeen.

Ja muistakaapa kaikki jotka kynnelle kykenevät, että tänään on Klubilla keikalla The Hearing, I Was A Teenage Satan Worshipper sekä Minä ja Ville Ahonen.

Chvrches - The Bones Of What You Believe

Eilisestä saakka on tullut kuunneltua ahkerasti Chvrchesin uutta albumia. Kiitos siitä kuuluu Granlundin Antille, oli meinaan mennyt levyjulkaisu aivan ohitse, vaikka niin vuolaasti bändiä keväällä kehuinkin. Levyn kannesta Spotifyyn, alta löytyy kuitenkin muutama musiikkivideo Spotifyttömillekin.

Antti bloggaa että "Bändiin on vaikea olla rakastumatta, jos sattuu pitämään tarttuvasta, tuoreesta ja kertosäekeskeisestä popmusiikista." Ja minähän tykkään, tykkäätkö sinäkin?

Tämä vuosi on ollut sen verran huikea levyvuosi, että sitä 10 euron kuukausimaksun maksamista vastaan olisi lähes mahdoton keksiä mitään kunnollisia kriteereitä. Ja hinta pelkälle tietokoneelle on kuitenkin puolet vähemmän. Eikä ole enää montaa viikkoa, kun myös Arcade Firen levy ilmestyy, bändi julkaisi myös siitä sunnuntaina lisää teaseriä. Hanki siis Spotify! :)

Kesän raikkaimpia tanssiraitoja

Ajattelin jakaa pari kuumaa kesämusiikkilöytöä, jotka bongasin HTDJ:n Facebook-sivulta. Toinen niistä onkin jo aiemmin hehkuttamani Chvrchesin remiksaus. Breakbotin biisissä on sellaiset kasariherutuspianot että ei mitään järkeä, aivan saattansin kova! Tälläiset houseraidat pistävät täällä päässä pään aivan sekaisin. Alex Metric pitää tutun tasonsa ja yhdistelee vanhoja reivisaundeja nykytyyliin, ja kyllähän se vanhan teknohipin mieltä lämmittää tietenkin :)

M.I.A.:n uusin biisi 'Bring The Noize' on sekin loistava raita, joskin se perustuu täysin pari vuotta vanhaan Marble Playersin 'Marble Anthemiin'. Tämähän ei kuitenkaan yllätä ja on jo muotia, Azealia Banks kun on mm. syyhkinyt niin Lazy Jay:tä kuin Baaueriakin omiin kappaleisiinsa. Vähän kuin studiostandardi tänä päivänä. Ja turha sitä kiistää on, 'Marble Anthem' kuulostaa heti niin paljon paremmalta kun neiti Arulpragasam siihen tuo oman äänensä mausteeksi.

Lauantaina olis sitten seuraavat Hang The DJ! pirskeet Klubilla, pitää katsoa tulisko sinne asti selviydyttyä, kun on tuolloin vähän kiire aikataulu. Mutta hyvää musaa voi jokatapauksessa fiilistellä muutenkin kuin tanssilattialla. Nämä toimivat ehdottomasti joka tilanteessa!

Chvrcheshan se vasta rokkaa!

En muistanutkaan kirjoitella tästä aivan loistavasta bändilöydöstä, kun sitä viime viikolla ensi kertaa kuulin. Osa on tietysti taas, että "vitsi mikä n00b kun ei tienny Chvrchesia", mutta eihän sitä kaikkea voi aina tietää :) Pääasia että nyt tiedän, ja eipä bändiltä huonoa biisiä ole vielä vastaan tullut.

Kyseessä on siis skotlantilainen elektropop-pumppu, joka on jo ollut pari vuotta olemassa. Albumia ei vielä kuitenkaan ole ilmestynyt, mutta Spotifystä löytyy kokonainen 'Recover EP', jolta osa näistä biiseistä on tähänkin postaukseenkin peräisin. Biisit lupaavat tulevaisuudesta kyllä todella hyvää. Ehkä eniten mulle tulee Chvrchesista mieleen yksi toinen suurista suosikeistani, The Naked And Famous.

Eräs toinen viime aikoina paljon soineita artisteja on Passenger, johon olen vasta uusimman 'All The Little Lights' -levyn myötä tutustunut. Artistina Mike Rosenberg on kuitenkin tehnyt tätä folksoundia huomattavasti pidempään, kuin monet viimeisen vuoden aikana bongaamani uudet löydöt. Tavallaan kai hänet voisi siis nostaa jonkinlaiseen pioneerin asemaankin, ja onhan noissa biiseissä paljon samaa tunnelmaa kuin monissa aiemminkin hehkuttamissani folksuosikeissani. Kuten vaikkapa nyt Husky, Of Monsters And Men, Mumford & Sons tai The Tallest Man On Earth. Ja kyllä vanhemmatkin levyt hyviä ovat, etenkin 'Flight Of The Crow', joka on ehkä jopa miehen paras. Uusimmalta täytyy silti nostaa esiin biiseinä suosikkini 'Circles', nimiraita 'All The Little Lights' ja se tunnetuin radiohitti 'Let Her Go'.

Viime aikaisista Flow Festivalin uusista bändikiinnityksistä Austra oli yksi mieleisimpiä lisäyksiä. Vaikka tuossa on pieni katkos ollutkin, niin 'Feel It Break' -levyä tuli kuunneltua pari vuotta sitten aika paljon.