Uusi musiikkirakkaus

Ruotsi, Ruotsi ja Ruotsi aina vaan :)

Pitäisi kai hävetä, kun en ollut koskaan aiemmin kuullut malmölaisorkesteri This Is Headista aiemmin. Ei kuitenkaan pysty, kun viikonpäivät ovat kuluneet lähinnä ällistykseen ja mielettömän hyvistä biiseistä nautiskeluun. Tämä postaus ei siis keskity uuteen musiikkiin, vaan itselleni uuteen löytöön. This Is Head pääsee parhaiden ruotsalaisten indiebändien kärkiryhmään The Mary Onettesin ja Bye Bye Bicyclen kanssa. Tyylillisesti tämä ei ole samanlaista musiikkia, mutta ehkä kuitenkin näistä kahdesta lähempänä jälkimmäistä.

Aiemmin Spotifystä oli helppo löytää uusia ja mielenkiintoisia artisteja, mutta viime vuonna esitelty uusi "Discover" välilehti, joka korvasi "What's New" osion, on huomattavasti vähentänyt tätä mahdollisuutta. Avauduinkin aiheesta tuolloin täällä blogissa. Spotify toki itse tarjoaa paljon artisteja, joista se luulee minun pitävän oman musiikinkuunteluni perusteella, mutta oikeastaan lähes kaikki noista ehdotuksista menevät yleensä syteen. Keinoäly ei vielä ole todellisuutta vuonna 2014 :)

Kuitenkin juuri tämän bändin löysin tuon Discover -ominaisuuden kautta. Olin aiemmin kuunnellut toista erittäin mielenkiintoista ruotsalaisbändiä Iberiaa, jonka koko levyn löysin Rosvojen 1000 Sparks -blogin ansiosta. Tuossa Jyrin postauksessa oli esittelyssä myös pari muuta aivan järkyn kovaa uutta ruotsalaistulokasta joista tykkäsin, kannattaa siis tsekata tuo linkki.

Jokatapauksessa, juuri Iberian ansiosta Spotify ehdotti minulle tätä. Ehkä en siis vain kuuntele oikeita bändejä, koska en löydä yleensä mitään varteenotettavaa :) Jos olisin bändin löytänyt vain aiemmin, olisi viime vuonna ilmestynyt 'The Album ID' päässyt takuuvarmasti listauksessani vuoden parhaiden levyjen joukkoon.

'The Album ID' on järjestyksessään jo bändin toinen levy, eikä debyytti '0001' juurikaan huonompi ole! Alla vielä muutamia musiikkivideoita bändin koko uralta, lisää löytyy levy-yhtiö Adrian Recordingsin YouTube -kanavalta.

Oikea ulkoasu kaksisuuntaiseen auringonpaisteeseen

Spotify on ollut viime aikoina kyllä ehtymätön uuden musiikin bongauskanava. Löysin sieltä reilu pari viikkoa sitten mm. tämän Liverpoolista lähtöisin olevan Outfit -orkesterin, joka itse kutsuu musiikkiaan psykedeeliseksi popiksi. Ensimmäinen levy 'Performance' on ilmestynyt tosin jo viime kesänä, mutta oli uusi tuttavuus minulle ja melkoisen mielenkiintoisen kuuloisia biisejä sieltä löytyykin.

Outfitin esikoinen on erikoinen yhdistelmä useita tyylejä, jotka tuovat mieleen muistoja joistakin aiemmasta, mitä on vaikea nimetä. Samaan aikaan niin oman kuuloista, mutta myös hyvin tuttua. Jossain kuulee ehkä hiukan kaikuja Radioheadista, Arcade Firesta ja jopa David Bowiesta, sitten taas välillä 80-luvun obskuurimmeista artisteista. Toisaalta bändi nimeää esikuvikseen mm. Brian Enon ja Portisheadin, ehkä näissä jotakin tuttua juuri sieltä suunnalta on. Äänimailma menee välillä aika maalailevaksikin ja uppoaa synkkiin vesiin, joten ei ehkä se helpoin levy, mutta aukeaa jos aukeaa (tilulilulii!) :) Itsellä tämä on parantunut kuuntelu kuuntelulta.

Taas kerran kuitenkin ne hieman duurivoittoisemmat kappaleet toimivat parhaiten. Suosikkejani levyltä ovatkin 'Nothing Big', 'I Want What's Best', 'Thank God I Was Dreaming' 'Elephant Days', 'Phone Ghost', 'The Great Outdoors' ja kerrassaan upea levyn lopettava 'Two Islands', joka tuo hiukan mieleen yhden ruotsalaisista lempibändeistäni Bye Bye Bicyclen ja progressiivisuudessaan jopa sen Arcade Firen.







Ja mitä duurivoittoisiin biiseihin tulee, Spotifystä löytyi myös tämä uusi tuttavuus, Bipolar Sunshine. Bändi on manchesterilaisen Adio Marchantin sooloprojekti, joka on ilmeisesti saanut viime vuonna jo kohtuullisen paljon tunnustusta Brittein saarilla, ainakin jos mediaan on uskominen. Mies on aiemmin vaikuttanut Kid British -nimisessä yhtyeessä, joka itselleni on yhtä lailla jäänyt tuntemattomaksi.

Sen verran heidänkin biisejään tuli kuitenkin tsekattua, että Bipolar Sunshinen tyyli onkin enemmän juuri omaan makuuni. Kannattaa tsekata Spotifystä sekä 'Aesthetics', että 'Drowning Butterflies EP'. Jos Outfitin sisäistäminen on kestänyt vähän pidempään, on tämä syöksynyt suoraan sydämeeni.

Perjantain piristykset

Mun työpäivä oli vähän vajaa, kuten tietysti aina ;) mutta siis viikonloppu alkoi tänään vähän aiemmin. Mulla kun oli pari tuntia sisässä ja töissä pitkästä aikaa mukavan leppoisaa, ajattelin käyttää ne tänään pois ja lähteä viikonlopun viettoon ja hoitamaan asioita jo aiemmin. Pääsee taas kauppahalliinkin jo hyvissä ajoin, Juustosoppi mielessäin... :P~

Ajattelin vaihteeks postailla vähän uutta ja tuoreeltaan fiilistelemääni musiikkia viikonloppua varten. Bye Bye Bicyclen levy on soinut viime päivinä Huskyn ohella nyt loopilla eniten, joten välillä voi olla ihan hyvä kuunnella jotain muutakin :) Eilen kävin taas skannailemassa vähän lisää vanhoja valokuvia ja niitäkin varmaan jossain vaiheessa tippuu enemmän nähtäville. Pientä nostalgiafiilistä oli havaittavissa kyllä.



Yksi näistä "päivän" bändeistä on uusiseelantilainen The Ruby Suns, jolta on juuri tullut uusi albumi 'Christopher'. YouTubesta ei kaikkia parhaita biisejä löydy (esim. 'Dramatikk', 'Starlight', 'Jump In' ja 'Heart Attack'), joten Spotify on hyve. Tutustuin bändiin ensi kertaa kaverini kautta reilu pari vuotta sitten ja toissasyksynä kävin Klubilla Monsters of Popissa tsekkaamassa keikankin. Edellinen levy 'Fight Softly' tuli jo poistettua Levykauppa Äxän alennusmyynneistä viime vuonna ja nyt tämän uuden albumin myötä taso on noussut sen verran kovaksi että se pääsee ehdottomasti mulla vakiosoittoon!

Lisäksi ruotsalaisen Elliphantin mahtavan ihastuttava 'Down On Life' tuo samaan aikaan mieleen niin Robynin kuin M.I.A.:nkin. Aivan loistava tanssiraita, jota tulen toivomaan tulevaisuudessa deejiiltäkin. Muutoin 'Elliphant EP' jätti kuitenkin hieman kylmäksi.

Anyway, mukavat viikonloput!

Taivaanrannan maalausta isolla siveltimellä

JUUUMALAUDA! Lähes uunituoreita uutisia painosta. Tän hetken junkkakunkuilta, Hybrid Mindsilta on tullut uutta matskua. Kuulin tästä bändistä ensi kertaa viime keväänä, ja sen jälkeen aina kun laitan soittolistalle drum'n'bassia, on pakko kuunnella myös Hybrid Mindsia. Pari biisiä lisää löytyy täältä.

Aivan tajutonta kamaa, fiilistelin tätä biisiä varmaan kymmenen kertaa illan aikana. Sitä ennen ehti Bye Bye Bicyclen albumi soimaan päivän aikana viis kertaa ;)

Ajetaan me tandemilla!

Viime vuosien kovimpia indiebändejä, tai yksi niistä, on ruotsalainen Bye Bye Bicycle.

Näin heidät livenä reilu kaksi vuotta sitten Monsters of Popissa ja ihastuin bändin kevyeen ja ilmavaan saundiin välittömästi. Etenkin juuri debyyttilevy 'Compass' iski todella kovaa omaan musiikkihermooni. Tästä tiistaista tulikin taas näemmä vahvasti postauspainotteinen :)

Viime vuonna kuitenkin ehti tulla niin paljon hyvää musiikkia kuunneltavaksi, että en muutamaan kuukauteen ole tätä bändiä kuunnellut. Niinpä oli suorastaan iloinen yllätys, kun huomasin tänään että he ovat julkaisseet loppuvuodesta uuden levyn. 'Nature' toki löytyy jo Spotifystäkin. Kokonaisuutena se ei aivan ensilevyn tasolle päässyt ainakaan ensikuuntelemalta, mutta aika lähelle kyllä. Eikä se ehkä ole myöskään sitä parasta talvimusiikkia, vaikka koko levyä leimaa hieman tummempi äänimaailma kuin aiempaa. Aivan tosi tosi miellyttävää ja oivallista matskua tämäkin kuitenkin on, edelleen äänimailmassa pysytään oman kuuloisella linjalla.



Itselleni levyltä toimivat parhaiten ensilevyn saundia tavoitelleet 'Porto' sekä 'Emotions', nelosraita 'Falling', konepainotteinen 'Mountains & Hills' ja mahtavaa ysärikesäfiilistä julistanut '1990'. Kesää tuli juuri kova ikävä.

A wise man said to me
We can make it work so easily
And how did I reply?
By building up a cage inside my mind
But away to stay behind

I heard it from a friend
Oh you can build a dream within yourself
And how did I reply?
By tearing down the walls inside my mind
Blown away to stay on ground

We keep on falling
To where we once belonged
We keep on falling
To where we once belonged
We were home

EDIT: Ja Flow Festival on julkaissut ekat artistikiinnitykset tälle vuodelle. Of Monsters And Men (ui jumalauta!) ja Azealia Banks! Joitain varmasti myös The Knife ja Nick Cave kiinnostavat.