Oon kuitenkin tehnyt Oma Flow-aikataulun, ja ilokseni huomasin, että tänä vuonna juuri mikään niistä aivan must-see artisteista ei mee ainakaan täysin päällekkäin. Se on tietysti mahtavaa, koska tällöin on olemassa mahdollisuus nähdä kaikkia seuraavia artisteja, edes osan keikoista. Ainoastaan alun perin Bat For Lashes ja Disclosure olivat täysin samassa slotissa, mutta viime viikolla tiedotettiin Disclosuren keikan aikaistuneen puolella tunnilla. Hyvä näin, sillä viimeaikaisesta hurjasta vetovoimasta huolimatta valinta ei olisi tuottanut minkäänlaista ongelmaa. Kahden poikasen todennäköisesti deejiivetoinen live kun ei Natasha Khanin valovoimalle ja musiikille pärjää millään mittarilla. Nyt näen kuitenkin molempia! Olen kasannut myös Spotifyyn Flow-soittolistaa, kuvaa klikkaamalla pääset sinne.
Koko perjantai-ilta on luvassa pelkästään laadukasta deejiisettiä Champagne Bar & Loungessa, joten sinne on mukava palailla keikoilta takaisin chillailemaan. Tänä vuonna Tamperekin on edustettuna, kun Hang The DJ:n pojat ottavat tahtipuikot heti alkuillasta. Muita kiinnostavia kollaboraatioita on Paska Sohva DJ's, jota todennäköisesti parkkeeraan heti alkuun fiilistelemäänkin, ellen sitten päädy katsomaan Noah Kiniä Open Source Stagelle.
Shampanjabaarissa muita deejiipoppoita perjantaille ovat Sounds Like Kotibileet sekä Tavastian Lauantaidiskon jäbät. Aikaisempina vuosina säätkin on suosineet, eikä sateita hirveästi ole festivaalien ajalle osunut. Jos kuitenkin vettä tulee, on shampanjabaarin ja Tiivistämön välinen tila ollut jo viime vuodesta saakka katettua tilaa, joten sekään ei haittaa.
Perjantaina ei muita isoja mulle merkittäviä esiintyjiä ollut listalla Cat Poweria lukuunottamatta, mutta kun Alicia Keysin ilmoitettiin tulevan Flow'hun, oli selvää, että se show pitää nähdä. Alician tuotantoon en oo perehtyny koskaan kokonaisvaltaisesti, mutta pidän lähestulkoon kaikista hiteistä ja hänen äänensä on aivan omaa luokkaansa, upeampaa kuin Beyoncén, Rihannan tai kenenkään muunkaan kilpasiskonsa. Olen puhunut aiemminkin kylmiä väreitä aiheuttavista laulajista ja näihin Alicia kuuluu. Oikeastaan odotan tuota showta nyt jo kohtuullisen paljon. Suurin osa mun suosikkibiiseistä löytyy tuolta yllä mainitulta Spotify-soittolistalta. Muita perjantai-illan tsekkauksen arvoisia esiintyjiä on ainakin Satellite Stories, Minä ja Ville Ahonen, Kendrick Lamar, K-X-P ja Maya Jane Coles. Maya esiintyy Alician jälkeen lempistagellani Takapihalla, joten hämärtyvä elokuun ilta ei voisi paremmin päättyä.
Lauantailta odotin tietysti eniten alkuun Beach Housea, Azealia Banksia ja Tensnakea. Harmillisesti juuri Azealia peruutti, mutta eipä hätä enää mitään. Flow räjäytti täysin potin ilmoittamalla, että toinenkin artisti Kraftwerkin lisäksi, jota olen diggaillut 25 vuotta, ei yhtään vähempää kuin kulttihiphopbändi Public Enemy saapuu esiintymään sunnuntaina. Meinasi revetä housut jalassa kun perjantaina tämän luin! Uutinen kaatoi myös Flow'n nettisivut. Mutta takaisin lauantain esiintyjiin :)
Nicole Willisin molemmat projektit, Cola & Jimmu, sekä The Soul Investigators esiintyvät Flow'n lauantaissa. Nämä olisi myös tarkoitus ainakin enimmäkseen katsoa. Austra, Pää Kii ja jo viime vuonnakin parhaan deejiisetin vetänyt Kristiina Männikkö esiintyvät kaikki suurin piirtein samaan aikaan, joten alkuillasta joutuu hiukan tinkimään osasta kiinnostavia juttuja.
Päivänselvää on, että Pää Kii pitää ainakin nähdä, vaikka suoraan sanottuna oudoksunkin sen buukkaamista Flow Festivaleille. Tosin silloin kun musiikki myy enemmän kuin perus seiskatuumaiset ja manageroinnin ottaa haltuunsa jokin kaupallinen instanssi, alkaa keikkaliksatkin nousta. Enää ei tarvi punkkarinkaan tyytyä Sorbukseen ;) Esimerkiksi Puntala Rockin järjestäjät kertoivat juuri Aamulehdessä, että Pertti Kurikan Nimipäivien liksat ovat sitä luokkaa, että heillä ei bändiin ole yksinkertaisesti varaa. Pää Kii -tasoisen bändin buukkaaminen taas ei onnistuisi senkään vuoksi, että heillä ei ole tilaakaan sille määrälle ihmisiä, joita bändin esiintyminen houkuttelisi alueelle.
Punkkikeikat nyt eivät kovin pitkiä tuppaa olemaan, joten sieltä ehtii kyllä vielä Disco Obscurankin tanssitettavaksi. Austra täytyy ehkä unohtaa, eikä se isoimpia suosikkejani festivaalin esiintyjistä ollutkaan. Myös lauantain alkuilta Champagne Bar & Loungessa ja Takapihalla ennen Tensnakea kiinnostaa vahvasti, erityisesti Hannulelaurin ja Lil Tonyn setit.
Sunnuntaina koko päivä olikin jo entuudestaan täynnä toinen toistaan kiinnostavampia esiintyjiä. Antero Lindgren, Husky Rescue, Haim, Disclosure ja Grimes kiinnostavat kaikki ja kaikkia myös näyttäisi onnistua ainakin osan keikasta katsoa. Jo ennen Public Enemyn julkistamista aivan ylivoimaisesti eniten koko festareilta odotin kuitenkin Of Monsters And Meniä ja Bat For Lashesia, jotka molemmat pääsivät mun viime vuoden suosikkilevyjen listalle, sekä tietysti Kraftwerkin 3D show:ta. Suurinta osaa näistä bändeistä oon jo hehkuttanutkin pitkin vuotta, mutta todellakin kahden mun nuoruuden kovimmista kulttibändeistä näkeminen tulee takamaan sen, että sunnuntai tulee olemaan mulle yksi huikeimmista päivistä pitkiin aikoihin. Public Enemyn ohella kaikki nämä tykittävät festarit sellaiseen ilotulitusmaiseen päätökseen, että kun Suvilahti hiljenee, saattaa hetkellinen tyhjyys vallata mielen.
Flow on perinteisesti päättänyt multa kesän. Elokuun puoliväli lähestulkoon aina alkaa olemaan jo kolea ja illat ainakin hämäriä. Mutta Suomen parhaat festarit ovatkin oiva tapa heittää kesälle hyvästit ja alkaa valmistelemaan syksyyn asennoitumista. Onneksi on aina ensi vuosi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.