lauantai 28. heinäkuuta 2012

Aikamatka Instagrammeina

Oon taas vähän myöhäisherännäinen. Tai no, syynä lähinnä se, et mulla on vasta vajaa pari kuukautta ollu puhelin jolle Instagrammin saa. Tämän postauksen kuvat on kaikki otettu Instagrammilla. Osa saattoi myös huomata jo eilen, että blogin oikeaan alalaitaan ilmestyi Instagram-widgetti.



Mun on pitänyt koko kesä päästä Tammelantorille aamupäivästä ja edellisellä lomapätkälläkin se jäi vain haaveeksi reissun ja flunssan vuoksi. Mutta tänään olin vihdoin päättänyt sinne lähteä.

Torin laidalla on ehdottomasti Tampereen paras ruokakauppa, Lähiruokapuoti Lempi, jonne tulee lähdettyä aivan liian harvoin.



Kesäkin vihdoin saapui Suomeen tällä viikolla ja polkaisin uskollisella Tuntsalla kohti lapsuuteni maisemia ja Tammelaa. Lempissä otin kupin kahvia Ahlmanin tilan täysmaidolla ja suussa sulavan herkullisen lime-valkosuklaajuustokakun.

Vastapäätä Lempiä on Aaltosen puisto, entisen Aaltosen kenkätehtaan vieressä ja yleensä mukavat maisemat. Nyt puisto tosin on työmaana.



Kun kauppaan astuu sisään, tuntuu kuin tekisi aikamatkan menneeseen. Muistan vielä omasta lapsuudestani, että vastaavia kotileipomoita oli olemassa. Myös Käpylässä oli vanha Voiman elintarvikekauppa puutalon alakerrassa.



Kauppa on pullollaan kaikkea läheltä ja kauempaa, luomua ja lähiruokaa pientiloilta. Valikoima on yllättävän laaja. On jauhoja, hiutaleita, teetä, mausteita, leipää, maitoa, juustoja, jogurtteja, pastaa, mehuja, limsoja, kahveja, jäätelöitä, kuivattuja hedelmiä, makeisia, pähkinöitä, olutta, makkaroita ja lihaa pakasteena ja tuoretiskissä, leivonnaisia... Oikeastaan aivan kaikkea mitä tarvitsee.



Niin monipuolinen valikoima Lempissä on, että jos budjetti sallii, muualla ei tarvitsisi edes käydä kaupassa ja uskon että elimistö kiittäisi ilman kaikkia niitä lisäaineita joita teollisissa elintarvikkeissa on. Ennenkin ihmiset elivät onnellisina vaikka ei ollut tehotuotantoa.



Onneksi Tampereella on tämä tarjonta lisääntynyt ja mahdollisuuksia syödä "aitoa ruokaa" on nyt hyvin paljon enemmän kuin aiemmin. Lempi avasi huhtikuussa 2011 ja Armas Maitokauppa hyvin pian samana kesänä. Armas on jo ehtinyt laajentua mm. Kauppahalliin ja osaksi monia kesätapahtumia kojuineen.



Nyt tietysti muutamat pitävät mua tekopyhänä koska voin hyvin harvoin asioida Lempissä tai Armaksessa, ja syön enimmäkseen tehotuotettua ravintoa jonka ostan automarketista. Mutta itselleni tälläiset laadukkaat tuotteet ovat tapa herkutella, koska asun kaupungissa enkä saa omavaraisesti kaikkea omalta maatilalta :)

Mistään hippikulttuurista tai veganismista tässä ei ole kyse. Niin Armaksesta kuin Lempistäkin saa runsaan valikoiman erilaisia lihojakin, mutta nämä lihat tulevat suoraan tiloilta ja pienyrittäjiltä ja täten kiertävät lyhyemmän matkan tuottajalta kuluttajalle.



Kivenheiton päässä siis on Tammelantori, puiston toisella puolella. Lämmin aamupäivä ja vilkas torilauantai oli saanut ihmiset liikkeelle sankoin joukoin. Itse ostin kesän ensimmäiset mansikat (vihdoin!), todella makeaa Polkaa. Nam! Myös sipulit ja porkkanat löysivät tiensä kassiini suoraan torilta.



Toriostosten lisäksi ostin Lempistä muutakin kuin kahvin ja juustokakun. Mukaan tarttui pari isoa maalaissämpylää, melkein patonkia, Lihanjalostamo Willgrénin palvikinkkua ja Herkkujuustolan Hilma-savujuustoa.

Ruuaksi teinkin näillä tuotteilla täytetyn patongin ja jälkiruuaksi söin mansikoita kermavaahdolla. Rakastan kesää <3



Mulla oli tosiaan niin kiire alkuviikko, että en ehtinyt edes postiin, vaikka mun tilaamat tuotteet jo siellä odottelivat. Se kun ei ole aivan nurkilla vaan itse asiassa naapurikunnan rajalla saakka.

Eilen siis ehdin siellä käydä noutamassa tilaamani Paulo Coelhot sekä iki-ihanan kissa-munakellon jonka bongasin Hansin blogista muutama viikko takaperin! Munien keitto ja piirakan paistaminen ei ole koskaan ollut vielä näin hauskaa! :)



Ilma on niin huikea tänään että en aio jäädä tänäänkään kotiin vaikka mitään ihmeitä ei suunnitelmissa olekaan. Eilen piipahdin Europassa shoppailun välissä tuoppi kädessä ihailemassa Reijo Viljasen maalaamaa kuvaa Kari Tapiosta.

Kaupungilta ei muuta tarttunut mukaan kuin UFF:in kahden euron päiviltä asu tämän vuoden Zombiewalkiin johon on enää alle kuukausi! Viime vuoden kuvia löytyy täältä ja joissakin kuvissa vilahtaa meikäläinenkin :) Tämän vuoden teema on jo tiedossa, mutta pysyköön etukäteen salaisena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.