maanantai 10. marraskuuta 2014

Pasta homma

Montakohan erilaista sananmuunnosta pystyn vielä keksimään pasta-aiheisille postauksilleni? :)

Mutta fakta on, että olen tänä syksynä jotenkin ollut tavallista enemmän hulluna pastaruokiin, siis nimenomaan itse tehtynä. Sen lisäksi, että olen tehnyt sitä itse, osallistuin myös työpaikan Italialaiseen iltaan Villa Sofiassa. En kuitenkaan käytännössä koskaan syö ravintolassa pastaa, sillä se ei vain yleensä ole kovinkaan kummoista, tai ainakaan lähellekään yhtä hyvää kuin kotona tehty. Omassa pastatrendissä kovin piikki on ollut kaikessa yksinkertaisuudessaan lempipasta-annokseni, jonka valmistaminen on kasvanut viime kuukausina määrällisesti eksponentiaalisesti. Siihen ei tarvitse mitään muuta, kuin hyvän perusraaka-aineen, oli se sitten kuiva- tai tuorepastaa, parmesania, voita, Herbamarea ja mustapippuria. Olen syönyt tuollaisia annoksia varmaankin lähes pari kertaa viikossa jo pidemmän aikaa.

Olen kuitenkin myös kokkaillut monipuolisempiakin lisukkeita pastalle, joista toisesta eilen mainitsinkin. Tein nimittäin pitkästä aikaa kunnon tomaatti-valkoviinikastikkeen hitaasti hauduttamalla. Se oli myös hyvin yksinkertainen, mutta maistuvat lisuke pastalle. Siihen tuli vain sipulia, valkosipulia, pari pientä kuivattua chiliä, purkki someuskottavaa Mutti -soosia, muutama desi valkoviiniä, sekä suolaa, sokeria ja mustapippuria. Seos sai porista kaikessa rauhassa kolmisen tuntia, lisäsin ainostaan kevyesti pintapaistetut itse tehdyt lihapullat sekaan aikaisessa vaiheessa. Ja hyvää oli, söin tätä eilen kahdesti, ja sitä jäi vielä tälle päivälle evääksikin.

Mitä aiempiin syksyn pastakokeiluihin tulee, olen tehnyt hieman samalla idealla bolognesen, jossa korvasin parmesanin manchegolla ja käytin kastikkeessa myös tuoretta korianteria. Mielenkiintoinen, mutta yllättävän toimiva kombo! Lisäksi viimeksi Helsingissä käydessäni tuorepastan kumppaniksi paistettiin nopeasti vain tuoretta tomaattia ja valkosipulia. Kuten nyt näille lihapullillenikin, sille valikoitui silloin lisukkeeksi pinjansiemenet.

Pasta on siinä mielessä kiitollinen ruoka, että hyvä annos on äärimmäisen helppo tehdä - kunhan pitää huolen, että ei keitä pastaa yli, ja käyttää tarpeeksi laadukkaita raaka-aineita. Nokkelimmat pokkelimmat tietysti tekevät pastansakin itse, mutta minulta ei siihen välttämättä riittäisi mielenkiintoa. Yksi tärkeimmistä asioista on varmastikin myös hyvä parmesan -juusto, ja sitä pitää olla reilusti. Paras lopputulos tulee tietysti lisäämällä annokseen myös reilusti tuoreita yrttejä ennen tarjoilua. Tällä kertaa mulla ei ollut mitään yrttiä käytettävissä, ja käytin loput persiljatkin lauantain pasta-annokseen, josta myös löytyy kuva Instagramistani, kuten edellisistäkin, mutta tietenkin erityisesti basilika ja rucola sopivat pastan kanssa mainiosti. Muitakin voi kokeilla rohkeasti!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.