Mansesta Miamiin

Koskikeskuksen ravintolamaailman Miami Bar & Grill koki muodonmuutoksen niin ulkoisesti, kuin ruokalistankin osalta loppukesästä, ja melkoinen kasvojenkohotus se onkin ollut.

Paikan sisustus ja ruoka on tosiaankin pistetty kokonaan uusiksi, ja se näyttääkin nyt enemmän ruokaravintolalta, loungefiilistä unohtamatta. Palmut toki tuovat edelleen mieleen sen, että minkäs nimisessä paikassa sitä ollaankaan. Ehkä jäin kaipaamaan hiottua soittolistaa näin arki-iltapäivään, johon käyntiajankohtamme sijoittui. Ehdottomasti downtempo ja chillout sopisi paikan uusittuun linjaan loistavasti.

Mutta siihen pääasiaan, eli ruokaan. Minulle ja parille muulle bloggarille tarjoutui jälleen tilaisuus käydä maistelemassa uutta listaa läpi. Tältä osin ei voi puhua, että Chef Santerilla, joka sen on suunnitellut ja rakentanut, olisi pelkästään näppinsä pelissä, sillä konseptia on todellakin hiottu huolellisesti ja koko menyy on tehty uusiksi alusta loppuun. Tyylillisesti on pysytty ravintolan linjalla, ja konseptina on edelleen Floridan ja Karibianmeren makumaailma, mutta uudella twistillä. Tällä kertaa tämä lähiruokaguru on siis hypännyt pois omalta mukavuusalueeltaan ja lähtenyt merta edemmäs kalaan, mutta hoitanut tämänkin tontin mallikkaasti.

Niin mallikkaasti, että kun saimme liki kaikkia tarjolla olevia vaihtoehtoja maistaa, oli ruoka yleisesti ottaen todella positiivinen yllätys. Myös drinkkilista on kasvanut entisestään, ja esimerkiksi erilaisia ginivaihtoehtoja löytyy nyt kahtatoista eri laatua, myös tonicceja voi valita neljästä eri merkistä. Samoin uutena puolena kaikki Miamin appelsiinimehu puristetaan itse tuoreista appelsiineista, ja aperitiiviksi nauttimaamme Fuzzy Naveliin sitä tulikin. Drinkki oli oikein raikas ja freesi juuri tuon ansiosta.















Alkuruokien listalta meille päätyi testiin mm. Smoked Salmon & Shrimp Chowder, kermainen keitto ravuista, kylmäsavulohesta ja maissista ranskankermalla ja valkosipulikrutongeilla. Tämä jos joku toi Karibianmeren mieleen, ehkä ennemmin kuitenkin Louisianan kuin Floridan, ja myös nousi meistä suurimman osan suosikiksi. Tämä keitto oli itsellenikin yksi parhaista, ellei paras maistamistani kalakeitoista. Lisäksi tarjolle tuotiin itsetehtyjä friteerattuja rapukakkuja Crab Cakes, pikkelöityjä kasviksia, paahdettuja pähkinöitä ja talon punakaali-punasipuli-slaw’ta Pickled Salad, sekä maustettuja ja grillattuja bataattiranskalaisia Grilled Spicy Sweet Potato. Pikkelöidyt kasvikset ja bataattiranut veivät itselleni kuitenkin sen ykköspaikan, erityisesti, sillä jälkimmäisille valittu Savupaprika-aioli, oli (aioli vai?) todella toimiva kombo ja vei kielen mennessään.

Pääruuista pöytään tuli Jerk-maustettuja broilerin koipinuijia Funky Chicken, jotka tarjottiin grillatun ananaksen, mangosalsan, tuosta pikkelöidystä salaatistakin tutun talon slaw’n ja kookosriisin kanssa. Annos oli niin tuhti, että olisin ollut varsin tyytyväinen tähän ilmankin riisiä, mutta ainakin rahalle saa siis määrällisesti vastinetta. Lisäksi maistoimme Cajun Salmon & Crab -annosta, Miami burgeria, entrecôte-pihviä ja Miami Steak Sandwichiä, joista erityisesti kaksi jälkimmäistä tekivät todella suuren vaikutuksen allekirjoittaneeseen. Mehevä ja todella massiivinen entrecôte tarjoillaan grillatuista jalapeñoista itsetehdyn salsan, mutta myös talon slaw’n ja mangosalsan kanssa, pihvi, josta riittää kovempaankin nälkään. Ehkäpä kaikessa yksinkertaisuudessaan jälleen tämän katuruokafanaatikon sydämen sulatti tuo mainiolla talon omalla juustokastikkeella kuorrutettu Miami Steak Sandwich, jossa on puuhiilloksella grillattua pihvinaudan sisäfilettä ja tuota jo edellä kehuttua savupaprika-aiolia. Kyseisen leivän saa muuten listalta myös "tuplana" todella isoon nälkään!











Jälkiruokia löytyy kolmea erilaista. Mielenkiintoinen retrotrippi olivat grillatut hedelmät vartaassa, Grilled Fruit Platter lämpimän suklaakastikkeen kanssa, mutta kyllä itselle kolmen suklaan pirtelö Triple Chocolate Milk Shake ja friteerattu uppopaistettu jäätelöpallo kookoksen ja mangon kanssa Deep Fried Ice Cream vetivät pidemmän korren. Erityisesti tuo pirtelö oli jotain mieletöntä.

Oli myös hauska jakaa omia näkemyksiä ruuasta, sillä kaikilla meistä yhteisiä antimia maistelleista bloggareista on erilaiset taustat ja kiinnostuksen kohteet. Jokainen myös tuntui löytävänsä omia toisistaan poikkeavia suosikkeja Miamin ruokalistalta. Tämä kertoo vain siitä, että kun minä vaikkapa kirjoitan omista suosikkiruuistani, niin se on todella vain oma näkökantani asiaan. Ei kannata siis olettaa, että se on ainoa olemassaoleva näkemys, vaan yksi niistä monista. Uskonkin, että jokaiselle löytyy jotakin, ja pakko sanoa, että ketjuravintolan ruoka harvoin on näin maukasta ollut.

Kun itse menen tänne omalla rahalla ensi kerralla syömään, tilaan kuitenkin takuulla tuon lihaleivän ja bataattiranskalaiset, tai sitten entrecôten. Jälkiruuaksi menee mainiosti pirtelö :)

Ruokamatka Pyhäjärven laineille

Kävin toukokuussa maistelemassa Gastrolaiva M/S Tampereella monenlaisia herkullisia ruokia Chef Santerin kutsumana, ja menetin silloin sydämeni muutamiin niistä tuolla tarjottavista annoksista.

Viime lauantaina mulle tarjoutui melko yllättäen mahdollisuus lähteä myös testaamaan saman laivan jo aiemminkin mainitsemani illallisristeily, kun kaveriltani meinasi muuten jäädä käyttämättä päättymässä oleva Groupon diili. Tartuin tietysti tarjoukseen oitis, kun kerran vielä toinen yhteinen ystävämmekin lähti mukaan, ja kelit sattuivat olemaan mukavat pienelle Pyhäjärven kierrokselle.

Illallisristeilyillä on varaa valita erilaisista etukäteen rakennetuista ateriakokonaisuuksista. Kolmen ruokalajin menu laivalippuineen kustantaa 39 euroa ja viiden ruokalajin 49 euroa. Pelkästään risteilemäänkin pääsee 12 euron hintaan, ja mikäs sen mukavampaa, kuin ilmojen salliessa on istua ulkokannella ja siemailla raikkaita juomia. Jos se jäi mainitsematta edellisellä kerralla, niin laivalla on hanassa Lapin Kullan luomua, ja se on erityisesti näin kylmänä yllättävän hyvää lappariksi. Me otimme kuitenkin tuon kolmen ruokalajin illallisen, sillä se kuului diiliin.













Näillä risteilyillä ei ole käytössä laivan koko ruokalistaa, vaan tarjolla ainoastaan on pari vaihtoehtoa niin alku-, pää- kuin jälkiruuallekin. Oma valintani kohdistui tällä kertaa ravunpyrstöihin, makkaralautaseen ja siihen taivaalliseen sitruuna-tyrni-possetiin, joka todella oli edelleen aivan mieletön makupommi. Myös kaverini valitsi sen jälkiruuaksi ja kehui sen maasta taivaisiin. Harmillisesti savusärki-parfaitia ei kuitenkaan ollut saatavissa tuohon kolmen ruokalajin menuun, sillä se kuului viiden ruokalajin settiin, mutta muutoin ruuat olivat täydellisiä. Makkaralautasella oli jo edellisellä kerralla maistamaani Penttilän bratwurstia, sekä myöskin tuttua Wigrenin lammaswurstia ja päivän makkaraa 4 vuodenajan tiskistä. Kaverini otti alkupalaksi marinoituja Välimeren vihanneksia ja fetaa, paahdettua riävää ja pääruuaksi haukipihvin.

Risteily kestää kolme tuntia, ja sillä aikaa ehditään käydä kääntymässä Nokianvirralla ennen paluumatkan aloittamista. Menun tarjoilu on kohtuullisen hyvin mitoitettu risteilyn ajalle, mutta välissä ehtii kuitenkin nauttia myös kannella maisemista ja auringonpaisteestakin. Laivalta suunnattiin vielä saman omistajan, Koskiravintoloiden kanta-asiakasiltaan Skål Bariin, mutta johtuen jälleen tuhdista ateriasta, ilmaiset juomat eivät meinanneet enää mahtua mahaan. En edes voi kuvitella, millainen olo niillä viiden ruokalajin illastajilla on ollut.

Olen menossa tuonne syömään vielä kolmannenkin kerran kesän aikana, sillä mulla itsellänikin on vielä yksi Waucherin lahjakortti odottamassa käyttöä. Mutta mikäs siinä, kun ruoka on näin hyvää! Ylemmissä kuvissa oleva ruutupaita on muuten mun ainoa Kölnistä ostamani vaate muutamien Primarkin riistosukkien lisäksi. Ei tullut siellä siis ihan kauheasti shoppailtua, ja tuokin piti sitten hakea H&M:stä :)

Lähimakuja vetten päällä

Kyllä nyt tamperelaisia hemmotellaan, ja tietysti ihan ketä vain, kuka tänne saapuu kesäisillä retkillään.

Koskiravintolat Oy nimittäin hankki Pyhäjärvellä jo pitkän risteilyuran tehneen M/S Tampereen, ja ankkuroi sen Laukontorin paraatipaikalle. Samoille seuduille on viime vuosina tullut runsaasti baarilaivoja, mutta toista ruokalaivaa ei vielä aiemmin ole nähty. Toki samalla laivalla on aiemminkin tarjottu ruokaa, mutta täysin eri konseptilla. Eikä tämä todellakaan ole mikään tavallinen pubiruokapaikka, mutta silti niin krouvin omainen, että liian fiinisti ei tähän ravintolaan tarvitse pukeutua.

Markkinointinimeksi tuli Gastrolaiva M/S Tampere, ja päivällä sinne voi poiketa syömään hyvin, miksei istumaan vaikkapa terasillekin. Ja kolmen tunnin illallisristeilyllekin Pyhäjärvelle pääsee kaiken muun hyvän lisäksi kerran päivässä. Eli samaan aikaan voi nauttia järvimaisemista ja hyvästä ruuasta. Nyt paatti on vielä ankkurissa kaikkina päivinä, mutta risteilyt alkavat 23.5 ja kesäkuun alusta niitä tehdään joka päivä keskiviikosta lauantaihin.

Menun on laivalle suunnitellut "Chef" Santeri Vuosara, joka on viime vuosina kunnostautunut erityisesti sesonki- ja lähiruuan sanansaattajana ja ruokakirjailijana, ja lähiruoka näyttelee myös tällä listalla tärkeää osaa.















Paljon raaka-aineita tulee pirkanmaalaisilta tiloilta ja tuottajilta, osa suoraan ja osa kauppahallista haettuna. Mm. aivan todella hyvät bratwurstit Penttilän tilalta Aitoosta ja juustot Mouhijärven Herkkujuustolasta. Rievä on Leivon perinteistä Tampereen riävää ja ruisleipä on sitä Lähiruokapuoti Lempin taivaallistakin taivaallisempaa maalaisruisleipää, josta olen aiemmin kirjoittanut ja tapas -annoksen Lyonin makkara kauppahallista 4 Vuodenajasta, jonka makkaroita ostin kotiinkin viime jouluna. Paikallista perinneruokaa Tapolan mustamakkaraa saa sekä tapaksina, että kesän myötä isommassakin annoskoossa, tyrnisinappi on laivan kokkien omatekemää. Ja koko komeuden kruunaa Minetin jäätelö.

Osa tämän hetken annoksista tulee vielä muuttumaan, erityisesti tapas -lista elää pitkin kesää, mutta varmasti suosituimmat ja parhaat tulevat pysymään listalla jatkuvasti.

Sain kutsun lähteä maistelemaan annoksia hieman etukäteen neljän muun bloggaajan kesken, ja meille tarjoiltiin sellainen määrä herkkua, että illalla kotiin pyöräily oli melkoinen haaste :) Pöytään tuli nimittäin ainakin pari annosta kaikista listalta löytyvistä vaihtoehdoista, ja omat suosikit sieltä löytyivät kyllä helposti. Seuraavalla kerralla tiedän heti, mitä haluan tilata.

Tapas -annosten idea on aivan täydellinen. Tietysti pidän sormiruuasta muutenkin todella paljon, mutta Gastrolaivan tapakset ovat ihan eri maata mitä tapakset Suomessa yleensä. Täällä ne tarjoavat suomalaiseen makuun sopivia makuelämyksiä, sillä siellä on juurikin bratwurstia ja mustamakkaraa. Perinteisempiä tapaksia edustavat lempeän tuliset ravun pyrstöt ja marinoidut Välimeren vihannekset ja feta, mutta nekin tarjoillaan Leivon rievän kera. Juustot taas tulevat hunajamanteleiden, karpalohillon ja spelttinäkkärin kanssa. Kuitenkin aivan ylitse muiden omaan makuuni olivat juurikin nuo Välimeren vihannekset sekä savusärki-parfait, punajuurta, kirsikkaa, jotka tarjoiltiin Lempin ruisleivän kanssa. Aivan taivaallista, ja samoin tapas -menun jälkiruuista sitruuna-tyrni-posset ja paahdettua valkosuklaata räjäytti tajunnan. Voisin syödä molempia useamman annoksen aivan yksin!





















Pääruuista Indiemode suosittelee ( :) ) bratwurstien ohella erityisesti todella ruokaisaa Lämmintä fetasalaattia ja Possuburgeria. Kaikki pääruoka-annokset ovat myös erittäin täyttäviä, joten melkein hämmästyttääkin, miten edullisesti mahansa saa täällä täyteen. Jälkiruuaksi meille tarjoiltiin tuon jo edellämainitun sitruuna-tyrni-possetin lisäksi myöskin Sitruunaista punajuuri-mantelikakkua ja vaniljakermaa, joka myös meni kertaheitolla todella korkealle syömistäni ravintolan jälkiruuista, varmasti ainakin TOP 5:n.

Loppukaneettina voisi mainita, että Gastrolaivalla ruuissa on paljon makua. Kun tehdään asiat oikein ja itse, eikä käytetä puolivalmisteita, sen yksinkertaisesti maistaa. Itse tulen menemään maistelemaan omia suosikkejani uudelleenkin, ja suosittelen sitä myös kaikille muille yhtä lämpimästi.

Santerilta on myöskin tullut uusi upea ruokakirja, Ville Pirisen sarjakuvittama ja Anna-Liisa Nikuksen kuvaama Pallogrillauksen lyhyt oppimäärä. Olen vasta ehtinyt selailla sitä, mutta oih ja voih, olisipa minullakin grilli, niin herahtaa vesi kielelle noita kuvia katsoessa. Ensi viikon lauantaina 24.5 Chef Santerin voi muuten nähdä kisailemassa Särkänniemessä parhaan grillaajan arvonimestä muiden tamperelaisten kokkien kanssa. Ja Särkänniemen huvipuistoalueellehan pääsee ensimmäistä kertaa tänä kesänä ilman sisäänpääsymaksua!