Kätkössä

Päräyttävintä mitä olen vähään aikaan kokenut! Kätkö Vintage Tammelassa Tammelantorin, Ravintola Kahvillan ja Lähiruokapuoti Lempin välittömässä läheisyydessä!

Kirjoitan Lost In Musicista koontipostauksen erikseen, mutta halusin omistaa yhden postauksen yksinomaan tälle vapaapäivälle. Postauksessa on runsaasti kuvia, mutta edes tämä määrä ei tee oikeutta sille tunnelmalle minkä omistaja Henrik Ahonen on saanut liikkeessään aikaan.





Pitää heti tähän yhteyteen todeta, että tämä postaus ei ole maksettu mainos, vaan into lähteä tutustumaan paikkaan lähti täysin omasta halustani ja pyysin lupaa kirjoittaa tästä itse. En myöskään hyötynyt taloudellisesti, vaan jopa sijoitin muutaman pennosen löytämääni, samassa merimieshengessä olevaan raitapaitaan kuin aiemmatkin tällä viikolla ostamani paidat. Näette sitten päällä kun se tulee käyttöön, tai itse asiassa kyseinen paita näkyy tämän postauksen 11. kuvassa rekissä :)





Kätkö on ilmestynyt Tampereen katukuvaan vasta aivan muutama viikko sitten, ja kuulin siitä ensimmäisen kerran nykypäivän puskaradion, eli Facebookin kautta vasta alkuviikosta. Aivan loistavaa että tännekin on vihdoin saatu käytettyjen vaatteiden skeneä täydentävä ja asiansa osaavan pukeutumisen erikoisliike josta löytyy runsaasti vaatteita myös miehille!

Kätköstä löytyy niin miehille kuin naisille vaatteita, kenkiä, hattuja, koruja, sisustustavaraa kuin vanhoja designhuonekalujakin!





Kyllähän vintagea on löytynyt jo useamman vuoden ajan esimerkiksi Yesterdaystä tai SuperMukavasta, mutta ne ovat pääasiassa keskittyneet naisten vaatteisiin. Tylsien kirpputorien ja UFF:in tai lähetystorien valikoima kun taas ei ole kovinkaan kummoinen ollut ja niissäkin hinnat ovat hilautuneet koko ajan ylöspäin siten että laatu harvoin on vastannut sijoitettua tuohitukkosta.

Koska suuri osa nykypäivän vaatteista on kertakulutustavaraa, toisin kuin ennen vanhaan, on valtaosa myynnissä olevista vaatemerkeistä keskittynyt laatumerkkeihin ja esimerkiksi armeijan ylijäämätavaraan. Nämä tuotteet on tehty alun perinkin kestämään kulutusta ja aikaa.





Juttelin Henkan kanssa pitkät tovit tasaisen ja kiinnostuneen asiakasvirran soljuessa tiloissa asiantuntevan palvelun saattelemana. Mullahan ei ollut minnekään kiire, koska vapaapäivä. Sanoinko sen muuten jo aiemmin? Ai en? No mulla on lomapäivä :)





Erityisen hienoa on se että liikkeelle on löytynyt mitä parhain tila perinteikkäästä työläiskaupunginosasta vanhojen tehtaiden varjosta. Aaltosen kengätehdas on jo liki kolme vuosikymmentä sitten lakannut toiminnasta, mutta tarinan mukaan tässä Kätkön liiketilassa sijaitsi vielä kauemman aikaa sitten nahkurin liike joka valmisti nahkaa viereisen kenkätehtaan käyttöön.





Sittemmin tilassa on sijainnut turkisliike (hyi! Allekirjoitahan sinäkin aloite tarhauksen lopettamiseksi) ja sittemmin neljän vuosikymmenen ajan vaatturien perheyritys.

Tilat on remontoitu kokonaan uudelleen vanhaa kunnioittaen ja muutamia vanhoja yksityiskohtia, kuten esimerkiksi vanhan ajan kattolamppuja ja ovenripoja on jätetty paikoilleen. Paikka ja sen ympäristö molemmat henkivät täydellistä vintagea jo ulkoasullaan.





Parasta kaikessa on se, että sisustus ja tuotteiden sijoittelu on tarkkaan harkittua ja sopii hienosti yksi yhteen myyntiartikkeleiden kanssa. Kehuinkin että paikka on niin tyylikäs että ei sieltä uskoisi heti ostavansa käytettyä tavaraa. Stereotyyppiset mielikuvat kun tälläisistä liikkeistä ovat juurtuneet syvälle sisimpään. Tässäpä haastetta muillekin yrityksille vähän kohentaa ja nuorentaa omaa lookkiaan.





Sanoisin että Henrik on onnistunut löytämään sellaisen jalansijan Tampereella toiminnalleen että mikäli paikalliset löytävät paikan ja ottavat sen omakseen, on liikkeellä vielä valoisa tulevaisuus.

Toivotan herralle kosolti onnea ja menestystä, ja tulen tietysti vierailemaan täällä vielä monta kertaa uudelleenkin.



Ennen Kätkön reissua käväisin lounastamassa taas Watamin sushibuffetissa, edelleen on maha täysi ja kuola valuu suupielistä kun mietin kaikkia niitä täydellisiä susheja joita mätin naamariini! Harmillista että buffetia ei ole viikonloppuisin saatavilla, kävisin tosin siinä tapauksessa siellä aivan liian usein :)



Tsekatkaa muuten Christopher Moloneyn loistava kuvablogi FILMography, jonne hän kerää ottamiaan valokuvia pääasiassa kotikaupungistaan New Yorkista kuuluisien leffojen kuvauspaikoilta. Kuvien idea on, että hän tulostaa elokuvista mustavalkoisia still-kuvia ja liittää ne oikeilla paikoilla osaksi itse ottamaansa kuvaa. Huikea idea! Tälläiset hetket ovat niitä "WOW"-momentteja, hetkiä jollaisista olen kertonut aiemminkin ja jolloin kokee valokuvaa katsoessaan jotakin enemmän.

Tämä on ollut todella hieno vapaapäivä, eikä se ole vielä edes ohi. Nyt suunta valmistautumaan Lost In Musicin toista iltaa varten.

In the navy!

Hyödyllistä aikaa tämä syksy sellaiselle joka tykkää mariininsinisestä ja raidasta. On nimittäin kaikenmoista kesävaatetta alennuksessa. Eikä eilinenkään päivä tehnyt sen suhteen poikkeusta.

Ei mun oikeestaan edes pitäny mennä shoppailemaan vaan tavata yhtä parhaista ystävistäni, mutta hupsista, niin vaan kävi :)



Kävin lyhyesti kääntymässä keskustan H&M:ssä ja katsomassa jos siellä olisi vielä ollut mulle kelpaavia tarjousvaatteita. Tavara veteli aika lailla viimeisiään, eikä sieltä löytynytkään muuta kuin normaaliin hintaan tuollainen tummansininen samettipaita. Se näyttää tuossa kyllä mustalta ja onkin aika tumma, mutta meneepä sitten tosiaan mustienkin housujen kanssa kivasti yksiin.



Olin kuitenkin menossa vielä ennen kaverin näkemistä parturiin, joten en ehtinyt sen enempää shoppailla, vaan suuntasin kohti kantapaikkaani High Styleä. Nyt on taas pää kynitty ja festareille voi lähteä tyylillä, korkealla tyylillä :)

Ennen "treffejä" käväisin Kappahlissa jossa en juuri koskaan käy. Mun mielestäni ne vaatteet vain ovat yleensä tylsiä. Ja kai nämäkin vähän ovat, mutta olivat alerekissä ja kuitenkin ihan kivan näköisiä paitoja.





Toinen t-paita on tummansininen pienellä rintataskulla ja toinen perus raitapaita. Aivan samanlaista raitaa multa ei vielä kaapista löydykään ja ihan sama mitä trendigurut sanovat, en kyllä aio antaa vuodenaikojen vaikuttaa siihen, voinko pukea merihenkistä ylleni!



Kaverin kanssa mentiin Sokokselle salaatille, ja enhän mä voinut vastustaa Caesar-salaatin houkutusta, sitä kun ei kahdella edelliskerralla ole tiskissä ollut. On se vaan niin taivaallista, vielä tuon Pyymäen leipomon kaurasämpylän kanssa.



Istuttiin ja parannettiin maailmaa pitkä tovi, ja ravintola meni jo siinä välissä kiinnikin. Kosmetiikkaosastolla haisteltiin vielä tuoksuja, kun on tuo edellinen Armanin Code päässyt loppumaan ja olen ajatellut vaihtaa merkkiä. Ihan lopuksi piipahdettiin Europassakin. Oli niin kiva nähdä pitkästä aikaa ja puhuttiin että nähdään pian uudestaan, toivon mukaan myös isommalla porukalla!

Lost In Music alkaa siis mun osalta vihdoinkin tänään ja suunta on Pakkahuoneelle ja Yo-talolle. Tiedossa on siis vaan hyviä juttuja :)

Ideat parkissa kohti kadotusta

Ei enää pitkää odotusta! <3



Lähdettiin eilen vähän ex-tempore Ideaparkiin mielessä tietysti shoppailu, ja pieni toive että löytyisi jotain kivoja uusia vaatteita. Tiesin kyllä että New Yorker ei vielä ole auki, mutta sieltä olisi kyllä varmasti jotain löytänytkin! No, pitää lähteä heti avajaishulinoihin uudestaan, ja löysinhän mä lopulta edes yhdet farkut.



H&M:llä on todella hyvä syyslomatarjous, kaikkia aletuotteita kaksi yhden hinnalla. Harmi vain että koko Ideaparkin liikkeessä ei yksinkertaisesti vain ollut enää yhtään mitään toista alennustuotetta jonka olisin halunnut. Niinpä jouduin tyytymään vain näihin todella siisteihin mustiin strech-pillifarkkuihin.



Kuvista ei näy, mutta näissä on toisessa reidessä, polvessa ja takapuolessa revittyjä kohtia, hirmu kiva detalji. Lisäksi nuo jalassa tuntuu että ei olisi farkkuja laisinkaan, se on aina hyvä merkki. Muuten kun lähdettiin tänään kuvailemaan, oli päällä pari viikkoa sitten JC:stä ostamani neulepipo, H&M:n tuubihuivi, Varustelekan maastotakki ja Conssit.





Kuvat on otettu Hatanpään kartanon ja puiston alueella. Syksy alkaa olla jo pian ohi, suuri osa lehdistä on jo pudonnut maahan. Olisi tehnyt mieli mennä kierimään maahan mutta viimeöisen sateen jäljiltä maa oli suoraan sanottuna melkoista liejua.

Ensi viikolla on edessä myöskin PowerShotin palautus. Olen oikeastaan vasta juuri innostunut sillä kuvailemaan enemmän mutta vielä ehtii räpsiä keikka- ja muita kuvia Lost In Musicin aikaan joka alkaa huomenna. Toivottavasti kameraa saa lainaan vielä tulevaisuudessa uudelleenkin.



Mulla on tosiaan enää kaksi päivää töitä tällä viikolla, perjantai on vapaa. Huomenna jo olisi Vastavirralla keikkaa, mutta kyseiset bändit eivät itseä kiinnosta joten sukellan festarihumuun torstaina.

Muutamia ehdottomia juttuja tänä vuonna itselle ovat mm. TV OFF ja Iiris torstaina, Sin Cos Tanin, 22-pistepirkon ja French Filmsin keikat sekä The Soundsin DJ-setti perjantaina sekä Kap Kap ja Kiki Pau lauantaina. Kaikki muut bändit joita ehtii katsomaan onvatkin sitten silkkaa plussaa. Johtuen lauantain päällekkäisyyksistä joudun vielä miettimään Evan & Manun suhteen lauantain aikataulua, mutta toisaalta tuli juuri heidät onneksi nähtyä.



Koko viime yön sateli vettä ja aamulla oli pakko heittää työmatkalle päälle kertakäyttösadetakki. Lupasin laittaa tämän päivän asukuvaksi, joten tässäpä tämä upea kokonaisuus hyödyllisintä syysmuotia :)

Takki todennäköisesti Supermyynnistä, pipo Melodica, takki ja farkut H&M, kengät Converse.

Koontia viikonlopulta osa 7

No oho, hupsista saatana ja muita kuolemattomia lausahduksia! Viikonlopun suunnitelmat menivät perjantaina kertaheitolla uusiksi, ja vaikka kuinka olin suunnitellut menoja lauantaille, tilanne aina "elää".

Meikäpoika nimittäin oli taas viihteellä jo perjantaina, ja vieläpä suunniteltua pidempään ja olo lauantaina tietysti sen mukainen. Liian lyhyet yöunet ja lähes kokonainen valvottu vuorokausi takana siihen varmasti enemmän tosin vaikuttivat.





Oli alun perin tarkoitus mennä vain käymään katsastamassa tuo Jukka Niemisen Instant-näyttely ja Polartonesin keikka Teerenpelissä, mutta kaveri kyselikin kaupungille jo alkuillasta mukaansa katsomaan lätkää, syömään ja kaljoittelemaan.



Tämähän sopi muutenkin, sillä illan pelinä sattui olemaan Tappara-Ässät. Vaikka jääkiekko ei suuria intohimojani muuten kuin MM-kisojen ja Olympialaisten osalta ole, olen kuitenkin pienestä pitäen nimellisesti kannattanut aina Tapparaa. Siitä tosin on jo reilusti yli 20 vuotta kun olen käynyt Hakametsässä peliä katsomassa.

Ja olisihan se ollut sulaa hulluutta olla lähtemättä viihteelle jo perjantaina, etenkin silloin kun tarjolla on hyvää seuraa ja vielä ilmaisia siipiäkin :)



Eilen paikaksi valikoitui Dugout Sticky Wingersin alakerrassa, joka on ylivoimaisesti Tampereen paras sporttibaari. Telkkareita kolmella seinällä, todella asiallinen jenkkisisustus joka herättelee Amerikka-kuumetta ja tietysti hanaolut huurteisesta tuopista, kuten kunnon siipipaikkaan tietysti kuuluukin.





Tappara tosin otti ja hävisi lopulta ihan kunnolla Ässille, mutta maha tuli täyteen ja olut oli hyvää! Eikä tuolla istuessa ja peliä katsoessa aivan hirveän paska fiilis tappiotilanteesta tullut, samperin mukavaa oli aloittaa viikonloppu tällä tavalla.



Pitäisi kyllä taas jossain vaiheessa pistäytyä yläkerrassakin syömässä, sillä olen vain kerran siellä käynyt aiemmin. Alakerta on sen sijaan vedonnut muhun juuri tuon tunnelmansa vuoksi ja siellä onkin tullut syötyä ja vietettyä aikaa useita kertoja, vaikka paikka ei edes ole ollut pystyssä vielä vuottakaan.



Pelin jälkeen lähdettiin kävelemään kohti Teerenpeliä. Tosin pistäydyttiin yksillä myös matkan varrella Groovessa, mutta oltiin vielä siihen aikaan ainoita asiakkaita ja meno oli sen verran vaisua että jatkettiin matkaa melkein saman tien.

Näyttely oli levitetty ympäri ravintolaa kaikille vapaille seinille ja kun paikka oli sen verran täynnä niin en päässyt aivan kaikkia kuvia katsomaan. Kuitenkin ne jotka kävin katsomassa, olivat kyllä suurimmaksi osaksi kiehtovia, tosielämän Instagrammeja :)



Hauskoja sattumiakin iltaan mahtui. Teerenpelissä oli käymässä myös vanha muusikko- ja demoscene-tuttavani joka tuntee näyttelyn kuvat ottaneen Jukka Niemisen. Vaikka en miestä henkilökohtaisesti tunne, selvisi että mulla on ollut 90-luvun puolen välin tienoolla lainassa miehen Roland SH-101 bassosyntikka, yhteisen kaverin kautta. Tuolla laitteella tuli yhdet jos toisetkin pulputukset ja naukunat väännettyä omiin biiseihin! :)

Polartonesin keikkakin tuli melkein kokonaan katsottua, mutta koska bongasin kesken keikan (vasta nyt) että I Was A Teenage Satan Worshipperkin esiintyi perjantaina ja vieläpä Doriksessa niin tehtiin nopeasti ex-tempore päätös vaihtaa paikkaa ja lähteä vielä jatkamaan iltaa toiselle keikalle. Keikka kun oli jo tarkoitus alkaa puolilta öin.



Dorkassa oli vielä tuossa vaiheessa kohtuullisen väljää ja baaritiskin lähelle mahtui istumaan, kaikki tamperelaiset taisivatkin olla juuri Teerenpelissä ;) Se oli sikälikin kätevää että kaverini oli liikenteessä kainalosauvojen kanssa polvileikkauksesta toipuen.

IWATSW veti taas aivan tajuttoman kovan keikan ja lopussa kuultiin encorena jälleen molemmat suosikkibiisini, 'OMG, Techno Chicks!!!' sekä 'She's With The DJ'. Jengi meni tanssilattialla pähkinöiksi, minä myös. Keikan jälkeen jäätiin vielä Dorikseen jatkamaan iltaa ja tuli kyllä tanssittua vielä lisääkin, melkein pilkkuun saakka.



Edellisessä kuvassa testasin PowerShotin salamaa. Yleensä kun pikkukameroiden salamoista ei oikein mihinkään ole, oli jälleen kerran positiivista huomata miten hyviä kuvia tuolla saa myös hämärissä olosuhteissa. Tietenkin kuvasta tulee tavallaan liian valoisa ja se syö tunnelmaa, mutta kuvan terävyydestä ei ainakaan ole valittamista.

Kuitenkin johtuen rankoista huveista ja pienistä oloista, päätin skipata lauantaimenot tyystin, vielä kun sain seuraakin tänne. Mikäs sen parempaa kuin hengailla tuossa tilanteessa vain kotona, tehdä hyvää ruokaa ja katsella elokuvia.



Muutenkin sitä saa viikolla taas mennä monta päivää kun Lost In Music alkaa, joten hyvä välillä rauhottua kotonakin. Joskus on pakko leppoistaa elämää :) Ja tulihan sitä kokkailtua viikonloppuna aika paljon. Pitkästä aikaa ideat pursusivat päästäni ja kehittelin taas uusia ruokaideoita. On ihan eri asia kokkailla, kun sitä ei tarvitse tehdä vain itseä varten.

Lauantaina tein iltapalaksi Tortilla-kebabrullia, eilen päiväruuaksi Kolmen sipulin kasvishampurilaista ja iltapalaksi ja täksi päiväksi evääksi vielä Kinkku-savujuustosalaattia. Tsekatkaa kaikki ohjeet tuolta reseptiblogista, kannattaa kokeilla vaikka itse sanonkin! :)

Tuli perseen alla

Hyi, taas ruma otsikko.

Kaikki kuvathan täällä blogissa on viimeisen vajaan parin viikon ajalta otettu tuolla Canonin lainaamalla PowerShot G1 X:llä, niin myös nämä seuraavat tuli-kuvat.

Tälläiselle pokkarikuvaajalle nämä paremmat kamerat ovat kyllä tarjonneet todellista näkökulmaa laadukkaseen kuvauskalustoon ja juurikin parina edellisenä päivänä on tullut PowerShotin ominaisuuksista tehtyä muutamia todella mielenkiintoisia havaintoja. Nämä kuvat ovat torstailta, joka meni Pispalassa kamiinaa (ja asuntoa) lämmittäessä, tulta taltioidessa ja fiilistellessä.





Vaikka suuri osa näistä on otettu läheltä, oli etäisyys todellisuudessa turvallinen eikä kameroita vahingoitettu tätä postausta tehdessä :) Tuossa kamerassa vain on niin pirun hyvä zoomi.

Kyseessä tosin onkin niin laadukas tuote että se on saanut EISA:lta Vuoden kompaktikamera Euroopassa 2012−2013 -tittelin ja toki sen hintakin on jo huomattavasti korkeampi kuin vaikkapa aiemmin lainassa ollut EOS 1100D järkkäri.





Siinä on jotain alkukantaista vahvaa tunnetta kun pistää puita pesään, oli se sitten sauna-, takka tai kamiina. En nyt sano että äijäfiilistä, ei todellakaan, mutta jonnekin meidän rakennuspiirustuksiin tuo opittu tulentekotaito lienee piirrettynä. Tosin ei se tulen tekeminenkään aina ihan helppoa välttämättä ole, kyllähän tuota hetki piti sytytellä :D



Tänään menotärppeinä Tampereella on siis jo aiemmin mainostamani mahdollisuus käydä katsastamassa Jukka Ässän keikka O'Connellsissa, Hang The DJ! Klubilla sekä aivan mahtava tapahtuma Gloriassa.

Nimittäin Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys PESU ry:n 10-vuotis synttärit. Paljon ohjelmaa ja artisteja (mm. Tehiksen Otto!) ja ennen kaikkea PESU:a tukemalla osallistuu tärkeään vapaaehtoistyöhön itsekin. Menisin itsekin, mutta tänään ei kyllä pysty.