Free Your Mind

Aiemminkin on tullut kehaistua australialaista orkesteria nimeltä Cut Copy.

Itselle heidän merkittävin levynsä on viiden vuoden takainen 'In Ghost Colours', jolla on muutamia bändin parhaista raidoista, kuten 'Lights And Music' ja 'Hearts On Fire', mutta levykokonaisuus toimii muutenkin hyvin yhteen ja tuo ehkä eniten mieleen 80-luvun italodiscon. Kyseinen vuosikymmen on soinut vahvasti muutenkin kaikilla bändin levyillä ja edellinen 'Zonoscope' vei idean vielä pidemmälle, sillä moni sen biiseistä perustuu täysin 80-luvun popkappaleista lainattuihin ideoihin ja sävelkulkuihin.

Uusin levy 'Free Your Mind' ilmestyi eilen Spotifyynkin, ja myös siinä 80-luku on vahvasti läsnä. Tällä kertaa levyn teemana on ihan virallisestikin tunnustettuna kaksi eri "Summer Of Lovea", eli vuoden 1967 alkuperäinen hippikesä, sekä vuosien 1988-89 välinen konemusiikkipiireissä valinnut ajanjakso, jolloin ravekulttuuri siirtyi Britanniassa mainstreamiin. Mielestäni tosiaan nimenomaan tuo 80-luvun lopun tyyli on kuitenkin sitä, mitä tämä levy eniten sisältää. Levyn biiseistä löytyy paljon yhtymäkohtia house-musiikin lisäksi Primal Screamiin ja ylipäänsä Madchester-skeneen, kuten Happy Mondaysiin.



Minullehan tuo aikakausi jo itsessään, kuten edellisessä Madchester-postauksessani mainitsin, mutta myös sen ajan konemusiikki ovat erityisesti lähellä sydäntä. Elämäni parhaat muistot tulevat kuitenkin sen ajan jälkimainingeista ja ansioista, ja olen myös perehtynyt siihen erilaisten dokumenttien kautta, oltuani vielä liian nuori silloin varastobileissä käymään.

Parhaimmillaan levy onkin juuri näissä toisen rakkauden kesän aikakauden kappaleissa, joista pari julkaisiin jo ennakkoonkin musiikkivideona (alla). Näiden kahden lisäksi lempikappaleitani levyltä ovat 'Meet Me In A House Of Love', 'In Memory Capsule', 'Take Me Higher' ja 'Footsteps'. Kliseistä ehkä, mutta jos rehellisesti kopioidaan kerran, niin kyllä Cut Copy sen kunnolla tekee. Ei tämä levy silti ehkä aivan 'In Ghost Coloursin' parhaita biisejä päihitä, mutta pötkii aika pitkälle kilpajuoksussa.

Kivisiä ruusuja ja mokkaa

On taas nostalgiapostauksen aika. Innostuin tällä viikolla Nuorgamista ja Rosvoista lukiessani tästä Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaaleilla esitetystä The Stone Rosesin ilmeisen elämänmakuisesta dokumentista. Katselin Niagaran nettisivuiltakin, josko sitä tänne tulisi myöhemmin näytille, mutta en ainakaan löytänyt tälle vahvistusta. Pitänee siis löytää vaihtoehtoinen tapa nähdä tämä.

The Stone Roses, vaikka ei koskaan itselleni aivan yhtä iso juttu ollutkaan kuin vaikkapa Happy Mondays, on kuitenkin yksi 80- ja 90-luvun taitteen Madchester -musiikkiskenen merkittävimpiä nimiä, ja kaikki etenkin tuohon aikakauteen liittyvät musiikkihistoriikit kiinnostavat. Noiden vuosien musiikki kun on yli genrerajojen yksi isoimmista merkkipaaluista koko musiikin historiassa, etenkin sitten 60-luvun lopun.

Tästä dokumentistakin innoittuneena meillä oli töissä teemana myös parina päivänä kuunnella kaikkien merkittävien 90-luvun brittipop-artistien tuotantoa. Edellä mainittujen bändien lisäksi Spotifyssä soi mm. The Charlatans, Inspiral Carpets, Primal Scream, EMF, Oasis sekä Suede.



Sueden vanhan tuotannon jälkeen sain vihdoinkin aikaiseksi myös tsekata ensi kertaa tänä vuonna ilmestyneen 'Bloodsport' -albumin. Kaipa mulla oli sellaista pientä skeptisyyttä aiemmin, epäilin levyn vesittävän ne hyvät muistot, joita bändin vanhoista hiteistä oli jäljellä. Ja ehkä tämän takia välttelin sen kuuntelemista alitajuisesti, mutta sepä osoittautuikin todella hyväksi! Saundiin Bernard Butlerin puuttuminen ei ole merkittävästi vaikuttanut, ja samat koukut ja melodiat ovat bändin musiikissa selvästi kuultavissa vielä tälläkin vuosituhannella. Brett Andersonin ainutlaatuinen ääni taas on kuin kirsikka kermakakun päällä, aivan kuten aiemmin tällä viikolla kehumani Brian Molkon äänikin.

Jos et ole vielä tutustunut tähän levyyn, voit kuunnella sen Spotifystä klikkaamalla alta levyn kantta.

Tänä viikonloppuna täällä vietetään jälleen Tampereen päivää, peräti kahtena peräkkäisenä päivänä. Paljon on kaikenlaista ohjelmaa tarjolla, katso menovinkit täältä! Harmillisesti kyllä en ole maisemissa, joten jää nyt itseltä nämä juhlallisuudet tänä vuonna kokematta.