Go with the Flow

Oijoijoi minkä julkistuksen Flow Festival teki perjantaina. Röyksopp ja Robyn tulevat yhteisellä Do It Again -kiertueellaan Suvilahteen! Tätä odotan nyt ehdottomasti eniten MØ:n keikan lisäksi. Röyksopp oli kolme vuotta sitten festivaalien yksi ylivoimaisesti parhaista liveistä, ja tietysti pitkän linjan diggarina lämmittää mieltä päästä näkemään heidät uudelleen. Etenkin nyt, kun mukana on viime vuosina varsin vakuuttavaa musiikkia itsekin tehnyt, ja yksi Ruotsin kirkkaimmista elektronisen popin tähdistä. Kiertueen show lienee YouTubesta näkemistäni klipeistä ja tästä Helsingin Sanomien Nyt -liitteen jutusta päätellen myöskin melkoinen spektaakkeli.

Uudet 'Do It Again EP':n aikaiset biisit ovat nekin hyviä, mutta mitä näiden molempien yhteistyön hedelmiin tulee, on muutama vuosi sitten 'Junior' älpyllä ilmestynyt 'The Girl And The Robot' ehdottomasti heiltä terävintä kärkeä. Toivottavasti, enkä näe miksi ei, sekin kuullaan elokuussa Helsingissä.

Kolmaskin Flow'hun saapuva bändi, Ballet School julkaisi myös uuden sinkun pari viikkoa sitten. Vaikka bändin nopeammat kappaleet kuten 'Ghost' ja 'Yaoi' ovatkin eniten mieleeni, niin näissä hitaammissa biiseissä on ihan omanlaisensa tunnelma. Eihän tästäkään voi muuta kuin tykätä, odotan kyllä erityisen paljon tätäkin keikkaa.

Muista myös tsekata päivitetty Flow -soittolistani Spotifystä.

Vajaa kolme kuukautta Flow'hun

Mitäpä muutamassa viikossa on ehtinyt tapahtua Flow Festivalin saralla? Ainakin paljon uusia artisti- ja deejiikiinnityksiä. Edelleenkään ei kuitenkaan mitään äärimmäisen päräyttäviä esiintyjiä ole tulossa, mutta toisaalta niitä tasaisen hyviä on niin paljon, että mielenkiinto festivaaleja kohtaan pysyy yllä. Ja toisaalta mulle juuri tuolla Suvilahden lokaatiolla on puolet merkitystä koko festareille menossa. Se alue, ihmiset ja ruoka antavat jo tarpeeksi syitä osallistua joka vuosi.

Mutta vaikka aivan viime vuosien huippunimiä nyt ei omaan makuun olekaan buukattu, sitten edellisen postauksen tulleita uusia artisteja jotka itseäni kiinnostavat, ovat mm. yksi teinivuosieni suosikkejani Neneh Cherry, ja etenkin tuo 'Manchild' on varmasti kaikkien aikojen suosikkibiisini häneltä. Syy keikkailuun on comeback, sillä häneltä tuli tänä keväänä 'Blank Project' nimeä kantava levy, ensimmäistä kertaa 18 vuoteen. Itse tietysti toivon keikalla kuultavan myöskin vanhoja hittejä. Ehkä kuitenkin toistaiseksi eniten odotan Flow'hun saapuvaa todella loistavaa tanskalaista MØ'ta, josta olen kirjoittanutkin aiemmin, sekä myös vasta hiljattain uuden, entistä synkemmän neljännen levynsä 'Demand the Impossible!' julkaissutta Jenny Wilsonia. Vanhemmista biiseistä 'Like A Fading Rainbow' ja 'Let My Shoes Lead Me Forward', molemmat tietysti indiediskojen kestohittejä, ovat myös minusta aivan hillittömän kovia biisejä. Pohjoismaat ovat siis festareilla hyvin edustettuna.

Ja jos isojen nimien osalta nyt on ollutkin vähän hiljaisempaa, niin kuitenkin lähes kovimmasta päästä jälleen tänäkin vuonna on Takapihan deejii- ja konemusatarjonta, joka julkistettiin juuri tällä viikolla. Siellä ehdottomia tärppejä ovat täällä blogissakin usein hehkuttamani englantilainen Ceephax Acid Crew, sekä hollantilainen elektroclashin uranuurtaja I-F, jotka molemmat esiintyvät perjantai-illassa.

Myös päiväohjelma on nyt ollut jaossa jo pari viikkoa, joten vaikka itse olen menossa festareille kaikkina kolmena päivänä, niin ne, joille riittää vain päivä tai kaksi, voivat nyt helpommin valita osallistumispäivänsä listan mukaan.

Neneh Cherryn kuva Rodeo Magazine, MØ'n kuva The Windish Agency, Jenny Wilsonin kuva Fotograf Anna-Lena Ahlström, Andy Jenkinsonin kuva The Good Fix, Ferenc van der Sluijsin kuva Wikipedia.

Populäärimusiikkia Tanskanmaalta

Pari päivää sitten kirjoitin postauksessani Lykke Li:stä. Tanskan oma "Lykke Li" MØ, eli Karen Marie Ørsted taas ehti saada oman debyyttilevynsä 'No Mythologies to Follow' ulos jo aiemmin. Virallinen julkaisupäivä oli maanantaina, ja isommilla artisteilla levyt yleensä saa heti jo Spotifystä, kuten nytkin.

Itselleni artisti on suhteellisen tuore löytö, kuulin tuon 'Say You'll Be There' kappaleesta tehdyn coverin ensimmäisenä vasta muutama viikko sitten. Aika jäätävä veto ajatustasolla, mutta lopputulos onkin varsin mainio. Itse asiassa tämä uusioversio on aivan he-le-ve-tin hyvä, ja piti jopa luntata, että oliko se todella Spice Girlsiä :)

Tuota coveria ei tosin levyltä löydy, mutta hyviä ovat muutkin biisit. Olen ehtinyt kuunnella uunituoreen levyn nyt kolmesti, ja vaikka nimitinkin Karenia leikkimielisesti Lykke Liksi, niin kyllä tuolta levyltä itseasiassa jopa hieman yhtäläisyyksiäkin löytyy :) MØ:n musiikkigenre liikkuu pääpiirteittäin juuri mun mukavuusalueellani, ja muutamasta biisistä tulee itseasiassa hieman mieleen myös Mr Little Jeans sekä Lana Del Rey, tullee soimaan paljon indiediskoissa. Tälläisellä musiikilla mua on helppo miellyttää, tykkään lähes varauksetta! Levyn kantta klikkaamalla Spotifyyn, ja Spotifyttömille muutama musiikkivideo.