Länsirintamalta ei mitään uutta

Lätkää on tullu katottua ja mässäiltyä.



Suomi otti kyllä huolella turpiin USA:lta sunnuntaina, vieläkin tekee kipeää, eikä voitto Kazakstanista sitä paljoa parantanut. Pelitaidot kun on olleet kuitenkin viimeisissä hukassa. Kuittailkaa sitten jos Suomi selvittää puolivälierät USA:a vastaan.

Sauna on päällä ja Sveitsillä on tosin vielä pieni mahdollisuus nostaa Slovakia Suomen puolivälierävastukseksi. Odotan mielenkiinnolla, joskin kovin skeptisesti. Muuten olen tosiaan vaan käynyt töissä ja ollut kotona.

Mutta olipa tänään todella paskin työpäivä miesmuistiin, sponsored by Elisa. Elisan pitäisi tarjota elämyksiä ja ne olivat tänään todellakin kaukana. Normaalityöhöni ei kuulu asiakaspalvelua puhelimitse mutta tänään tuurasimme firman puhelinasiakaspalvelua koulutuksen ajan. No ei siinä vielä mitään, mutta Elisan linjat ja sovellus jota käytämme, olivat jälleen ties kuinka monetta sataa kertaa paskana ja tuuraus tapahtui kännyköillä ilman muuta mahdollisuutta ottaa breikkiä kuin ottamalla virrat puhelimesta. Puhelin soi kuitenkin jatkuvalla syötöllä. Kotiin päästyäni kalja auki ja Slovakia-Ranska peliä. Helpotti :)

Tässä kooste eilisen ja tämän päivän asuista. Eilen päällä Forever 21 paita ja Crockerin farkut, tänään Shiroi Nekon paita ja H&M:n farkut.







Huomenna työpäivä, sitten yksi vapaapäivä ja tarkoitus olisi mennä syömään ja sitten leffaan. Ensi-illassa on Sascha Baron Cohenin 'Diktaattori' joka on ns. must-see, sillä aiemmatkin elokuvat olleet varsin kelvokasta viihdettä.

Kulttuurilauantai

Eilinen ilta ei ollut aivan niitä tavallisimpia lauantaita, meikäläinen kun sai kerta-annoksena sellaisen määrään kulttuuria että oksat pois.

Mun mielestä Museoiden Yö on ideana loistava, vaikka itse asiassa kun tuosta keskusteltiin niin vielä mahtavampaa olis, että ne todella olisivat auki koko yön! Nythän näyttelyt sulkeutuvat puolilta öin.



Aloitin kierrokseni Café Europasta jonne oli jonkinmoinen ikävä päässyt muodostumaan, sillä en ollut pitkään aikaan ehtinyt siellä käymään. Latte Mocha on yleisin valintani Europassa, niin nytkin. En siellä kauaa ehtinyt istua, koska museot odottivat. Pitää mennä sinne ajan kanssa lähiaikoina.



Valokuviahan tuli runsaasti, ja olisi voinut tulla vieläkin paljon enemmän, mutta osassa paikoista ei saanut kuvata ja toisaalta en halunnut olla kaiken aikaa kamera kädessäkään.

Museokierrokseni aloitin Hämeenpuistosta Lenin-museosta jossa olin kerran aiemminkin käynyt. En ole niin paljon naapurimaamme historiaan perehtynyt että olisin jaksanut kaikkea käydä läpi, muutenkin kierrokseni kulki kuin juna, jotta olisin kaikki haluamani paikat ehtinyt kiertää. Kuitenkin vanhat valokuvat ovat se mikä tässä museossa kiinnostaa, ja sitä kautta pääsin hieman lähemmäksi Leninin elämää. Jos olisin elänyt Suomen sisällissodan aikoina, olisin kyllä kuulunut punaisiin.



Seuraava etappi olikin Muumilaakso. En ole siellä käynyt lähes kahteenkymmeneen vuoteen ja sikäli oli ihan hauska kiertää näyttely. Muumimuseossa kuvaaminen oli ehdottomasti kielletty, ja niinpä en viitsinyt hienoista pienoismalleista kuvia ottaa. Muumilaakson paras puoli kun ovat Tuulikki Pietilän, Pentti Eistolan ja Tove Janssonin rakentamat pienosmallit kirjojen pohjilta.





Muumilaaksosta lähdin kiipeämään Näsilinnaa kohti. Se on avattu vasta yleisölle tänä vuonna vuosien jälkeen ja itse en ollut koskaan käynyt sisällä. Näitä vanhoja kauniita rakennuksia kun Tampereella ei ole kourallista enempää jäljellä, on sääli että tämäkin rakennus on rappeutumassa. Toivotaan että Pro Näsilinna-liike saa jotakin aikaan.

En kuitenkaan päässyt kiertämään koko rakennusta sisältä, sillä yläkertaan pääsy onnistui ainoastaan opastetulla kierroksella. Ensimmäinen kierros oli täynnä ja toista en viitsinyt jäädä odottamaan. Olin itse asiassa yllättynyt siitä miten täynnä paikka oli. Kuvia löytyy kuitenkin tuttuni Sakari Karipuron Flickr-sivustolta.





Keskustaan käppäillessäni poikkesin Taidekeskus Mältinrannassa jossa oli Tampereen Ammattikorkeakoulun valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputyönäyttely.

Erityisesti katseeni vangitsivat alahallissa Matti Sampelan työt. Olen aina pitänyt graffiteista ja poptaiteesta, ja ihastuin näihin välittömästi. Ylähallissa oli myös upeita töitä esillä, mutta nämä veivät voiton 100-0. Lisää kyseisestä näyttelystä ERO:n sivuilla.







Mältinrannasta kävelin Finlaysonille lempimuseoihini Werstaalle ja Rupriikkiin. Molemmissa olen käynyt useasti, Werstaalla enemmän, mutta siellä onkin jonkin verran vaihtuvia näyttelyitä. 

Pysyväisnäyttelyistä ehdottomasti mielenkiintoisin on Tekstiiliteollisuusmuseo joka valottaa erityisesti Tampereen historiaa tekstiiliteollisuuden kautta. Vaikka ei olisi vaatteista ja kankaista kiinnostunut, tarinat niiden takana ovat niitä kiinnostavimpia. Alla olevassa vanhassa Tampellan mainoksessa kerrotaan että miehesi ihastuu Teihin uudelleen kun katat aterian Tampella-pöytäliinalle :)

Yllä myös pienoismalli entisajan Pispalasta. Vaihtuvana näyttelynä oli näyttely luonnonsuojelusta joka oli mielenkiintoinen, tosin lähinnä siinä pureuduttiin luonnonsuojelun historiaan Suomessa. Lähihistoria kiinnostaa mua aina, ja kyllähän itsekin vihreitä arvoja kannatan vaikka en mikään aktivisti olekaan.



Rupriikin yhteydessä olevassa TR1 Taidehallissa oli myöskin näytteillä TAMK:in opiskelijoiden lopputöitä. Lähinnä valokuvia ja installaatioita.

Rupriikin näyttelythän eivät vaihdu, mutta katsaus tekniikan ja median historiaan on todella mielenkiintoinen. Game Cabinetissa olisi voinut pelata vanhalla kolikkoautomaatilla klassikkopelejä, tai sitten tutustua tietokonepelaamisen historiaan. Yllä olevassa kuvassa on monta itsellekin tuttua laitetta, onpa tuo Amiga 500 vielä kaapissa toimintakuntoisena.





Finlaysonin jälkeen pidin pienen tauon ja kävin parilla Bar K:ssa vilkaisemassa Euroviisujen esikatselua ja jatkoin sen jälkeen matkaa kohti Museobussin pysäkkiä.

Matka taittui 50-luvun lopun linja-autolla kiertäen ensin Lenin-, Emil Aaltosen- ja Tampereen taidemuseon, jonka jälkeen jatkettiin päätepysäkille Vapriikkiin. Matka vanhassa bussissa oli vähintäänkin mielenkiintoinen.





Vapriikki oli sekä minun, että bussin päätepysäkki, sillä siellä oli vielä monta näyttelyä, mm. Luonnontieteellinen museo-näyttely jota en ollu vielä nähnyt. Edellisestä Vapriikki-visiitistäni kun taitaa olla yli 1,5 vuotta, ja tietenkin Designtori.

Kiersin näyttelyt, jääkiekkomuseon, kenkämuseon ja leikkikalumuseon nopeasti läpi ja siirryin katselemaan Designtorin tarjontaa.



Designtorilla valtaosa tuotteista on kuitenkin naisille tarkoitettuja, vaatteita, koruja, laukkuja jne. joten saldo jää usein vähäiseksi. Paikkana vanha teollisuushalli oli kuitenkin aivan mahtava, ja väljempi kuin vaikkapa Tullikamarin Pakkahuone joka on aina täytee ammuttu.

En kuitenkaan löytänyt tällä kertaa oikeastaan mitään, mutta kyllä matkaan tarttui Melodican hipsteripipo. Kortti on Lenin-museosta.

Reilun viiden tunnin päästä alkaa Suomen peli USA:ta vastaan. Sitä ennen safkaa ja chillailua, näistä on sunnuntai tehty.

Museoiden Yö ja Designtori

Toissapäivänä olin katsomassa Suomen pelin poikkeuksellisesti baarissa, eilen oli taas melkoinen koti-ilta kisojen parissa. Kaljaa, tequilaa ja Vodka Russiania tuli kumottua sen verran että pikkasen jomottelee.

Apu löytyi kuitenkin lähikaupasta, Pommaccia ja Dajm-levy, ja Suomen tappiosta huolimatta onneksi Venäjä voitti Ruotsin, oli mahtava kannustaa loppuillasta Venäjää arkkivihollistamme vastaan :)



On aika mahdoton mennä sanomaan mikä on lempisuklaatani, etenkin kun Fazerin Sininen haukkaa aika ison osan siitä. Toisaalta Fazerin keltainen levy jossa on kokonaisia hasselpähkinöitä on sekin tolkuttoman hyvää. Silti Maraboun Dajm-levy vain yrittää horjuttaa Fazerin johtoasemaa :)



Ajattelin ottaa aamun iisisti, Pommacista ja suklaasta huolimatta, jotta jaksaa illan kiertää ympäri keskustaa.

Museoiden Yö alkaa kuudelta ja kierrettäviä paikkoja on paljon. Ainakin Lenin-museo, Muumilaakso, Näsilinna, Rupriikki, Werstas ja Vapriikki kaikkine erillisine museoineen on käytävä läpi. Erityisesti kiinnostaa Näsilinna jossa en ole koskaan käynyt. Onneksi museobussi kuuluu hintaan ja jotkut etapit voi kulkea mm. vuoden 1957 turistibussilla! Lopuksi on hyvä jäädä kiertämään Vapriikissa järjestettävään Designtoriin.



Päivän asuna on Pull & Bearin farkut, Topmanin paita, H&M:n lakki ja uudet retrolasini. Tuli aika taidekriitikko-olo noissa laseissa :)

Aurinko aurinko lettuja paistaa

Paistaiskin.

Tänään taisi kerran vilahtaa pilven raosta. Juuri tänään kun sain uudet aurinkolasini :)



Onneksi niille vielä löytyy käyttöä, kesähän on vasta korvilla ja lomaan alkamiseen enää alle 30 työpäivää! Olen todella tyytyväinen näihin, mun mielestä ne nyt vain on ihan helvetin makeet arskat :)



 Ja tietysti niitä voi käyttää silloinkin kun aurinko ei paista (esim. yöllä), ilman että näyttäisi tyhmältä. Tähän vielä liitetään aurinkolaseista kertova biisi niin, noin.



Ja mitä loistavin kanadalaisen Tigan ja suomen Jori Hulkkosen remix :)

Hiljasta on

Oon hiukan tylsä näin MM-kisojen aikaan kun en juuri liiku kotoa mihinkään ja katon vaan lätkää, joten paljoa ei oo kerrottavaakaan :) Alkaa olla jo ikävä Café Europaa kun sinnekään ei ole pitkään aikaan ehtinyt. Onneksi lauantaina ei tule Suomen pelejä ja pääsee kaupungille.

Kyllähän mä muidenkin maiden pelejä seurailen aina välillä mutta lauantaina on vaan todella paljon hyviä syitä lähtee kaupunkiin. Museoiden Yö nimittäin on silloin ja sen yhteydessä vielä Vapriikissa Designtori! Tarkoitus olisi ainakin käydä Lenin-museossa, TR1:ssä, Werstaalla ja Vapriikissa.



Yritin viime sunnuntaina toteuttaa tätä aamiaisideaa täytetystä croissantista käyttämällä pakastecroissantteja, mutta se ei silloin oikein onnistunut joten nappasin maanantai-iltana Stockan herkusta tämän valmiin croissantin ja täytin sen Philadelphia-tuorejuustolla, kalkkunaleikkeellä ja kurkulla.

Eilen tulikin sitten Suomi-Sveitsi peli ja vaikka se olikin hirveää Sveitsin hallintaa alkuun, Suomi alkoi vakuuttaa pelin edetessä. Kisastudio oli taas pystyssä, saunottiin ja kaljoiteltiin.



Mertaranta on mulle puolet pelistä, ja vaikka nyt kisojen aikaan Mertsiä on kritisoitu (lähinnä työpaikalla) siitä että jutut menee välillä vähän överiksi, niin mulle se on tuttu juttu eikä mun mielestä selostuksissa oo yhtään mitään normaalista poikkeavaa. Antsan takiahan mä tän Canal+ Totalin otinkin.

Tänään alkuillasta katselin todella huonon elokuvan, Piraijan. No, tulipa katsottua mutta ei sitä kenellekään voi suositella :D



Tänään ei oo tullu liikuttua työpäivän jälkeen mihinkään. Hiukan sivusilmällä katsellut jotain yhdentekeviä pelejä ja kohta alkaa Kanada-Sveitsi. Päällä on Pull & Bearin farkut ja JC:n tanktoppi.



Työmatkalla päälle löytyi UFF:ista löytämäni Riverin farkkupaita, Topmanin espadrillot ja Forever 21:n nahkatakki.

Ensi viikolla aukeaa myös jo pitkään odottamani Eurooppalainen ruokatori. Tämähän oli menestys viime vuonna, ja kävin kummallakin kerralla, ensin Keskustorilla ja sitten Hämeenpuistossa. Hämeenpuiston ystävät ovat tehneet hienoa työtä järjestelemällä yhdessä Tampereen hienoimmista kaupunkipuistoalueista erilaisia aktiviteettejä jo vuosia.