No, nyt se vihdoin onnistui, ja vaikka kyseessä olikin vain miniloma, niin pari tehokasta päivää tuli käytettyä kaikkeen sellaiseen, mikä Tallinnassa on parasta. Olkoonkin, että shoppailua ei tälle reissulle oltu edes kaavailtukaan. Oikeastaan suurin syy oli päästä vain ottamaan heti loman alkuun kunnon irtiotto arjesta, sekä kokemaan Tallinnan Lentosatama, varmastikin Viron historian suureellisin museoprojekti, joka onkin vasta valmistunut edellisen käyntini jälkeen. Tästä jälkimmäisestä on tulossa vielä oma postauksensa, kaiken kaikkiaan kun valokuvia tuli nimittäin räpsittyä kohtuullisen paljon.
Osittain myös kyseisen Lentosataman, mutta myös laivasatamamme kanssa keskeisen sijaintinsa vuoksi hotelliksi valikoitui tällä kertaa edullinen Gotthard Residents aivan vanhankaupungin laidalla. Valintaan kyllä vaikutti myös aika lailla valokuvat tuosta 1300-luvulla rakennetusta talosta, siis mikä upea linna olikaan kyseessä. Hotelli taloon on valmistunut vasta viime vuonna, mutta vanhan ajan tunnelma oli aistittavissa joka puolella. Hissejä ei ollut, ja rappukäytävätkin sokkeloisia, portaat vinoja ja natisevia. Kaikissa tiloissa oli paksut hirsikatot ja paljon tiiltä näkyvissä. Upeaa!
Meidän huoneemme oli melko pieni, mutta tarkoitus ei ollutkaan näin lyhyellä lomalla viettää siellä liikaa aikaa. Huoneesta löytyi kuitenkin kaikki tarvittavat mukavuudet jopa jääkaappi mukaan lukien. Alla olevista hotellikuvista viimeinen on näkymä ikkunastamme, joten vaikka näkymä oli hiukan rajoitettu, päihitti sekin sympaattisuudessaan valtaosan kaupungin hotellien näkymistä.
Ensimmäinen päivä oli varattu lähinnä vanhassakaupungissa kiertelyyn. Perille saavuttuamme keli oli hieman sateinen, mutta parani iltaa kohti merkittävästi. Niinpä ensimmäisissä kuvissa on hieman synkkä tunnelma. Keskiaikainen ja muutenkin satoja vuosia vanha arkkitehtuuri vain on niin hienoa, että en kyllästy lainkaan tallailemaan Tallinnan katuja. Kuitenkin käyntikertoja itselleni on kertynyt likipitäen parikymmentä, ja lähes jokaisella kerralla myös vanhassakaupungissa on tullut pyörittyä.
Toinen toistaan upeampia vanhoja rakennuksia yksityiskohtineen, upeasti entisöitynä. Kun kävin ensimmäisiä kertoja Virossa 2000-luvun taitteessa, jo parin korttelin päässä vanhankaupungin Raatihuoneen torilta oli runsaasti vielä ränsistyneitä taloja, osa täysin huonoon kuntoon jääneenä ja osassa remontti meneillään. Nykypäivänä tallinnalaiset voivat olla ylpeitä tuosta kaupunginosastaan.
Harmi tietysti, että aika tällä reissulla oli niin rajallinen, ettei siitä riittänyt kiertää laajemminkin Tallinnaa. Tulossa on kuitenkin vielä monenlaista menoa tälle lomalle, joten kaikkea ei nyt vain voinut tehdä.
Erinäisissä baareissakin tuli poikettua, mutta nykyään, ja etenkin vanhassakaupungissa niiden hintataso ei juurikaan poikkea Suomesta edukseen. Tuopin olutta kyllä edelleenkin saa alle neljään euroon, mutta kun liikkuu vähän sivummalle, niin jo heti muurin ulkopuolella hinta putoaa alle kolmeen. Oluttuoppi on hyvä mittari vertaillessa eri maiden hintatasoa :) Yksi minua eniten kiinnostaneita uusia paikkoja oli Red Emperor Bar. Olin nähnyt sieltä kuvia, ja se näytti sen verran kummalliselta vanhoista autoista irrotettuine penkkeineen ja funkkaavasti maalattuine seinineen, että pitihän tuo päästä kokemaan.
Red Emperor on baarin lisäksi varsinaisesti hostelli aivan vanhankaupungin laidalla, tai oikeastaan jo muurien ulkopuolella. Vaikka se ei varsinaisesti ole samasta puusta veistetty, niin kuuluu kuitenkin hieman saman tyylisiin ns. ruin pubeihin, jollaisia esim. Berliinissä tai Budapestissä on runsaasti, tai kuten Antipop's Pub Kaunasissa, jossa itsekin olen käynyt. Näissä paikoissa baari on perustettu mihin nyt on pystynyt baarin pistämään pystyyn, monesti jokin kellari, sisäpihan perällä oleva hieman vaikeasti löydettävämpi luukku, tai hylätty kiinteistö. Huonekalut ja muukin sisustus on haalittu tai rakennettu milloin mistäkin saatavilla olevasta, ja juuri tämä tekee näistä paikoista kiehtovia.
Tässä paikassa tosiaan suurin osa sohvista oli vanhojen autonpenkkien ja istuinten lisäksi kierrätystavaraa tai romua. Pöydät oli enimmäkseen rakennettu joko eurolavoista tai ovista. Seinille oli ripustettu niin autojen ovia kuin muutakin krääsää ja graffitia löytyi myös eri puolilta taloa. Lopputulos ehkä oli ennemminkin pitkälle viety nuorisotila kuin hostelli tai baari, mutta myös täällä tuopin hinta oli varsin kohtuullinen. Tarkkaa hintaa en kysellyt, mutta yksi siideri ja Saku Rock-tuoppi (joka on A-olutta) kustansivat reilun neljä euroa yhteensä. Sehän vain käy!
Toinen kaikkien aikojen baarisuosikkejani Tallinnassa on DM Baar, eli tuttavallisemmin Depeche Mode-baari. Siis baari, jossa soi vain ja ainoastaan Depeche Moden musiikki. Telkkareissa pyörivät musiikkivideot, ja seinät ja pöydät on sisustettu bändin jäsenien kuvilla ja logoilla.
Itse asiassa paikka oli kokenut pientä sisustuksellista parannusta sitten viime visiittini, siis muuttunut edukseen. Aiemmin vain baarin etutilassa oli bändiaiheisia ripustuksia, mutta nyt myös suurempi takahuone tanssilattioineen oli saanut väriä. Yleisösuosikiksi tätä paikkaa ei voi kehua, sillä koskaan siellä käydessäni asiakkaita ei ole ollut maksimissaan pariakymmentä enempää. Tälläiselle DM-fanille se on kuitenkin aina lähes pyhiinvaelluskohteeksi luokiteltava paikka. Hinnat täällä ovat myöskin Tallinnalle korkeahkot, mutta toisaalta sijainti on aivan nurkan takana Raatihuoneen torilta.
Tulossa on toisen matkapäivän postaus heti kun ehdin. Lomalla kun ei koko ajan ehdi olla koneella ;)
