Lettukestit vol. 3

Alunperin oli suunnitelmissa mennä illalla Keskustorille katsomaan Happoradion akustista ilmaiskeikkaa mutta päätinkin mieluummin lähteä paistelemaan kaverille lettuja ja kuuntelemaan hyvää musiikkia.

Tällä kertaa tosin soittelin myöskin omia uusia löytöjäni ja joiden lisäksi useita muita joita löytyy mun uusimmalta Spotify-soittolistalta. Mutta jälleen tuli tutustuttua uuteen löytöön, White Rabbits nimiseen orkesteriin johon tykästyin kovasti heti.

Täytyy myöntää että vaikka lettutaikinan tekeminen olisi ihan piece of cake, oon kyllä yleensä tehny sen valmiista pussitavarasta. Se se vasta helppoa onkin, ja varsinkin Sunnuntain taikina on yllättävän hyvän makuista.

Pitää joskus sitten ottaa itteä niskasta kiinni ja kokeilla ihan itse tehtyä taikinaa. Mä en vain ole mikään kova leipuri vaikka kokkailla tykkäänkin. Mansikkakakkua tekisi mieli tehdä tänäkin vuonna, mutta säät taitavat olla pitkittäneet mansikoiden kypsymistä.

Onnistuuhan se tiskaus näinkin ;)

Ehdin kotiin painostavassa ilmassa, ja pian sen jälkeen alkoikin sataa kaatamalla. Ukkonenkin jyrähti pariin kertaan. Harmi kun tänä kesänä ei vielä aiemmin ole saatu ukkosia eikä nytkään kunnollisia. Tykkään katsoa luonnonvoimien myllerrystä, yhtä lailla kova myrsky merellä kuin maalla saa ihmisen tuntemaan pienuuttaan.

Kävin aamulla labrassa ottamassa testit, ja syke tuntuu olevan aika huipussaan koko ajan. Tuloksia tulee ensi viikolla.

Tänään piti olla puistopäivä, mutta saa nähdä mihin toi sää muuttuu. Vettä on luvannut koko päiväksi mutta tällä hetkellä paistaa vielä aurinko. Tammerfestiä viettämään saapuu useita vanhoja nettituttuja joita näkee 1-2 kertaa vuodessa ja puistoilu on kuulunut joka kerta festien teemaan. Lähden joka tapauksessa kaupungille parin tunnin sisään.

Lettukestit

Olipas taas sangen onnistuneet lettukestit. Pitää kyllä silti myöntää että jollain perverssillä tavalla taidan sittenkin pitää nykyään enemmän pikkuletuista (kuten viime kerralla) kuin isoista räiskäleistä. Ovat jotenkin rapeampia.



Olin siis töitten jälkeen kaverin luona katsomassa kuinka hauvavauva oli kasvanut jo isoksi tytöksi, vaihtamassa kuulumisia, mässäilemässä, fiilistelemässä, kuuntelemassa helvetin hyvää musiikkia ja pelaamassa tietenkin... Yatzyä. Voitin muuten molemmat erät ;)

Luotan lähes saumattomasti kaverini musiikkimakuun ja toivonkin että hän soittaisi yleensä itselleni harvinaisempia artisteja. Tänään soi Autoluxin 'Transit Transit', Cocteau Twinsin 'Treasure' sekä Chairliftin 'Does You Inspire You'. Loistavaa musaa jokainen. Autolux oli näistä minulle täysin uusi tuttavuus.



Erittäin mieluista sellaista, juuri sopivaa fiilistelyyn ja kuunteluun. Cocteau Twins toki oli jo nuoruudestani tuttu, mutta en koskaan paria MTV:llä soinutta hittikappaletta lukuunottamatta päässyt tähän bändiin sisään aiemmin. Chairliftiinkin samainen kaverini vasta tutustutti minut vasta uudemman Amanaemonesian kautta. Tulevaa levyä odotan kyllä itsekin kovasti.

Tässä vielä ensimmäiseltä levyltä ylivoimainen kappale, 'Territory'.



Huomenna alkaa taas viikonloppu. Tarkoitus olisi että serkkuni, hänen miehensä ja tuore vauvansa tulisivat viettämään iltaa. Syödään ja juodaan hyvin pelaillen ihan kotioloissa pelejä, toivottavasti myös Singstaria pitkästä aikaa. Lauantaina onkin sitten jo odotettu HTDJ!

Rottia ja räiskäleitä

Dude, wait. What?

Onneksi näillä ei ole yhdessä mitään tekemistä. Kävin eilen katsomassa Cityn tarjoamassa ilmaisnäytöksessä uuden kotimaisen elokuvan Rat King enkä vissiin oikein kuulunut kohderyhmään. Kunnollinen puolueeton arvostelu löytyy Episodista.

Ensinnäkään en ole kiinnostunut tietokonepeleistä (jos niitä 80-luvun Amigaklassikoita ei lasketa). Olen tosin pelannut GTA-sarjan pelejä joitakin vuosia sitten ja ne olivat mieluista viihdettä, mutta siihen pelihistoriani PC:llä jääkin. Jos aihepiiri olisi edes etäisesti kiinnostanut, olisi tuosta voinut saada enemmän irti. Muutenkin olen erittäin kriittinen ja vaativa elokuvien kuluttaja.



Nyt kiinnitin tarpeettoman paljon huomiota siihen miten naurettavalta juoni vaikutti, peli oli typerästi suunniteltu, sen rakenteeseen ei päässyt oikein mitenkään kiinni ja näyttelijät vain olivat auttamattoman surkeita. Dialogi oli naurettavan kökköä ja epäaitoa eivätkä näyttelijät onnistuneet vaikuttamaan muhun mitenkään tunnetasolla, lue: äidin ja pojan suhde, tyttöystävän ja pojan suhde tai kaverin ja pojan suhde. Koska kyseessä oli ilmaisnäytös, olisin voinut ensi kerran elämässäni kävellä teatterista pois mutta jotain positiivistakin sanottavaa tästä toki löytyy.

Syyt jotka pitivät minut naulittuna penkkiini olivat hieno lavastus, kuvaustyö ja äänimaailma. Musiikit olivat erittäin onnistuneet ja kuvauspaikat suurelta osalta vähintäänkin mielenkiintoisia. Kuvakulmissa ja leikkauksissa oli onnistuttu jopa niin pitkälle että tämä elokuva olisi ollut täysin ilman näyttelijöitä paljon useamman tähden arvoinen kuin niiden kanssa. Hylätty tehdas, tanssiklubi, satama, metsä jne. kaikki olivat todella tyylikkäitä paikkoja, sellaisia joissa itsekin haluaisin viettää aikaa. Yritin kokea elokuvaa sitten enemmän näiden kautta. Visuaalisesti elokuvasta ei ole mitään valittamista, mutta painan pääosan näyttelijöiden nimet mieleen ja vältän jatkossa kaikkia elokuvia joissa ne näyttelevät :)

Uskon kuitenkin että jos tietokonepelimaailma on tuttu, tai edes kiinnostaa, tästä voi jopa saada jotakin irti. Tai sitten pitää olla teini-ikäinen.



Tänään on työpäivän jälkeen tarkoitus ottaa uusiksi räiskäleiden paisto-operaatio. En olekaan sitten tuon marraskuisen illan jälkeen lettuja syönyt ja nyt jo vesi herahtaa kielelle sitä odotellessa :)

Mitä en kertonut tuossa aiemmassa postauksessani, oli että lettujen paisto ei mennyt aivan kuin Strömsössä, sillä välineet tuottivat hieman ongelmia ja siksi piti siirtyä pikkulettujen valmistukseen :) Tästä innoittuneena ostin kaverilleni joululahjaksi uudet keittiövälineet ja nyt ne pääsevät oikeuteensa. Toivotaan että räiskäleet onnistuvat tällä kertaa paremmin!

Nörtti kuittaa.

Herkkuja ja sielunruokaa

Sain päivällä linkin Facebookin kautta mielenkiintoiselle sivulle. Kyseessä oli argentiinalaisen valokuvaaja Irina Werningin kotisivu jolta löytyvät kuvasarjat 'Back To The Future 1 & 2'.

Hienoilla valokuvilla on onnistuessaan minuun pysäyttävä vaikutus ja jälleen kerran jouduin hämmennyksen valtaan. Kyseisten kuvien nykytilanne on rekonstruoitu muistuttamaan saman henkilön lapsuudenkuvaa vähintään n. 15-20 vuotta myöhemmin, osa vielä pidemmän ajan kuluttua. Näihin on selvästi nähty vaivaa ja idea on huikea. Suosittelen katsomaan yllä olevat linkit ajan kanssa. Viimeksi näin paljon minua ovat sykähdyttäneet Sergei Mikhailovich Prokudin-Gorskiin valokuvat yli sadan vuoden takaa sekä Aikamatka.net sivusto.

Töitten jälkeen lähdin kaverille lettuja paistelemaan ja katsomaan herttaista hauvavauvaa. Välillä on mukava ihan vain viettää rauhallista koti-iltaa hyvän ruuan, musiikin ja aktiviteettien parissa. Pelailtiin tietenkin Yatzyä ennen lettujen syöntiä.



Olen aina viihtynyt kyseisen kaverin luona, sillä siellä hengailu on myös tae hyvästä musiikista. Kyseessä on sama kaveri joka perehdytti mut The Chameleonsiin, josta kerroin aiemmin. Tänään soi mm. The Curen 'The Head On The Door', Kitchens Of Distinctionin 'Strange Free World' ja Talk Talkin 'The Colour Of Spring'. Myös Comsat Angelsia tuli kuunneltua, mutta sitä ei löydy Spotifystä.

Nyt vielä tekemään tonnikalasalaatti huomiseksi evääksi ja sitten nukkumaan. Krooh. Tänään tuli ajettua osa uusista vaatteista sisään. Tälläistä tällä kertaa...



Paita: Topman
Housut: Topman
Kengät: Converse