Kiinnitin tuohon paikkaan huomiota jo ensimmäisellä Budapestin reissullani kaksi vuotta sitten. Huomasin vuoren kun kävin keskustan lähellä sijaitsevan Gellértinvuoren huipulla, jossa myös sijaitsee Vapaudenpatsas ja Citadellan linnoitus. Kuitenkin aloin perehtymään sinne pääsystä kunnolla vasta edellisen matkan jälkeen.
Helpoin, ja järkevin tapa on ottaa keskustasta Nyugatin rautatieasemalta bussi numero 291, jonka toinen pääteasema vie Zugligetiin, josta taas pääsee tuolihissillä melkein perille asti. Tuolihissiäkään ei oltu hinnalla pilattu, joskin korkeanpaikan kammoisille sitä ei ehkä pysty suosittelemaan. Hintaa suuntaa kohti tulee 850 forinttia (2,90€) ja jos ostaa menopaluun samalla kertaa, hinta on 1400 ft (4,80€). Jos haluaa kuitenkin seikkailla, ja nähdä hieman erilaisiakin kulkutapoja, joutuu näkemään hieman vaivaa ja vaihtelemaan enemmän kulkupelejä.
Itse lähdin heti sunnuntaiaamuna ensin metrolla Széll Kálmán térin asemalle, josta otin raitiovaunu numero 61:n parin pysäkin päähän Városmajoriin. Näin siksi, että kyseisestä paikasta lähtee tuo ohimennen edellisessä postauksessakin mainitsemani hammasratasrata kohti Széchenyi-hegyn huippua. Jos on hankkinut julkisen liikenteen sarjalipun, pääsee sillä matkustamaan myös tällä kulkupelillä.
Pääteasemalta on muutama sata metriä ns. lasten rautatien, eli Gyermekvasútin asemalle. Kyseessä on veturinkuljettajaa lukuunottamatta täysin lasten operoima nähtävyys. Niin aseman lipputoimistossa, kuin asemalla ja junassakin varsinaiset työt (lippujen tarkastus, asiakaspalvelu, myynti) hoitavat alle teini-ikäiset lapset. Ainoastaan muutamia aikuisia on valvomassa toimintaa, ja heitäkin asemilla näkee lähinnä auttavissa tehtävissä. Tämä reitin hinta määräytyy, kuten junissa yleensäkin, kuljetun matkan perusteella, mutta koko pätkän pääsee matkaamaan 700 forintilla (2,40€) suuntaansa. Jánoshegyn asema on kuitenkin vähän puolen matkan jälkeen, joten itse maksoin omasta lipustani 600 ft (2,05€).
Nimestään huolimatta kyseiseltä asemalta on kuitenkin vielä melkoisesti kävelymatkaa vuoren huipulle, ja suosittelenkin melkein tekemään minun reittini käänteisessä järjestyksessä, sillä nousu on todella jyrkkä, ja ainakin helteellä kohtuullisen uuvuttava. Onneksi sattui vesipullo mukaan :) Ja tosiaan, tuolihissillä pääsee kyllä molempiinkin suuntiin, jos kiertoreitti ei kiinnosta, tai haluaa perille suorinta tietä.
Lopulta kuitenkin perillä, ja Elisabetin tornin huipulla koko vaiva palkittiin, ja maisemat olivat todella huikeat, kuten kuvista voi ehkä päätellä. Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka ihan omin silmin koettavaksi!
Ei tässä voi muuta sanoa kuin että voihan matkakuume.. Komeat on maisemat!
VastaaPoistaJoo, vastasi odotuksia ja enemmän! Mullakin oli matkakuume ennen reissua, mutta onneks pääsin nyt tuonne, koska nyt on sellanen fiilis, et on saanu janonsa taas hetkeks sammutettua ja voi olla ihan (enimmäkseen) Mansesterissa loppuloman :)
Poista