Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hella & Huone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hella & Huone. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Komento Bryggalla

Näin tietävät kaikki kunnon merikarhut. Bryggalla kun tarkoitetaan laivan komentosiltaa.

Entisen 101 Beersin tilalle lähelle Pyynikintoria rantautui talvella uusi tulokas, Brygga streetbar. Ketjulla on entuudestaan pari baaria Lahdessa, mutta sen ulkopuolella tämä on ensimmäinen laatuaan.

Itse tuli pistäydyttyä kuitenkin oluella vasta hetki sitten. Tuo sijainti on hieman syrjäinen, mikä osaltaan saattaa vaikuttaa siihen, että samalla liikepaikalla pubit ovat vaihtuneet suhteellisen usein. Toisaalta kulman takana oleva Pyynikintorin Tuoppi on tietysti klassikon asemassa, mutta vetää kyllä täysiä tupia päivästä toiseen.

Harmillista tietysti, että keskustan vetovoima ei tänne yllä, sillä tämäkin on varsin mukava paikka satunnaiseen istumiseen. Toivottavasti Brygga jaksaa kuitenkin porskuttaa, ja asiakkaathan sen tietysti ratkaisevat.

Sisustus on erikoinen yhdistelmä Ikean huonekaluja ja graffiteja. Ajatus on varmasti ollut tarjota jotain erilaista, ja kyllähän tuo ihan kiva paikka on. Kuten edeltäjässänsäkin, on täällä laaja valikoima pienpanimoiden oluita ja muita lähituotteita. Juomien ohella sieltä saa viikonloppuisin myös pientä tapas -tyyppistä purtavaa. Ruuat valmistaa ja toimittaa Hella & Huone Deli. Kun tuolla suunnalla liikkuu, kannattaa poiketa ainakin yhdelle!

Mulla on edessä taas pitkä viikonloppu, kun perjantaina on talvilomapäivä. Ihan pieni ex-tempore retki tuli sinne buukattua, mutta ei kesälomaankaan enää pitkälti ole, ja silloin pääsee taas matkustamaan siivillä. Yhden viikon pidän kesäkuussa ja loput heinä-elokuussa, jolloin tietysti on myös mm. Blockfest ja Flow Festival.












lauantai 3. toukokuuta 2014

Herkkuja rullalla

En vieläkään ole ehtinyt käydä syömässä Bistro LePotissa, vaikka on pitänyt jo sen yli puoli vuotta. Mutta melkein heti avajaisten jälkeen, toisena toimintapäivänään eilen, ehdin käydä kuitenkin saman keittiömestarin uudessa Bar Burritossa Keskustorilla.

Arto Rastas, joka siis näiden edellämainittujen ohella pyörittää myös Hella & Huonetta, ilmoitti reilu kuukausi takaperin perustavansa meksikolaistyyppisen pikaruokaravintolan Tampereelle, ja siitä lähtien uutisen ympärillä velloi yleinen uteliaisuuden verho. Kunnes, joitakin viikkoja sitten sijainti paljastui, ja entisen Pohjanheimon vaatturinliikkeen tiloista Tampereen paraatipaikalta alkoi baarin Facebook -sivulle tulla remonttipäivityksiä.

Jo tuolloin hihkuin innosta, sillä mitään tälläistä ei Tampereella ole vielä aiemmin ollut. Ruokakonsepti on luku sinänsä, mutta itse innostuin erityisesti juuri sisustuksesta. Olen jaksanut paasata näistä romuhuonekaluin sisustetuista paikoista sitten viime kesän Budapestin reissun, mutta kun mitään edes lähelle vastaavaa ei täällä ole ollut. Helsingissäkin tämän tyyppisiä paikkoja on vain kourallinen. Niinpä odotin avajaisia innolla, enkä todella joutunut pettymään. Kuvat eivät edes tee täysin oikeutta tälle paikalle, niin siisti se on!







Ja mitä ruokaan tulee, söin ehdottomasti parhaan koskaan syömäni burriton. Täytteiden valitseminen tapahtuu samaan tapaan kuin Subwayssä, mutta sisältö on vain paljon maukkaampaa. Homma alkaa ruis-spelttiwrapista, johon kääritään ensin haluttu lämmin pohjatäyte. En tiedä, vaihtuvatko täytteet miten usein, mutta ainakin minun käydessäni vaihtoehtoja löytyi papu-korianterimuhennoksesta täysjyväriisin kautta ohraan. Sen jälkeen valittavana on useita eri liha- tai kanavaihtoehtoja, tai kasvissyöjille vuohenjuusto. Myös kuulemma halutessaan tuota lämmintä pohjaa voi ottaa kahta sorttia, mikäli haluaa täysin vegaanisen tai ei pidä vuohenjuustosta.

Lättyni täytteeksi valitsin papu-korianterimuhennoksen, siihen naudanposkea, coleslawia ja sourcreamia. Näiden lisäksi otin kaikki muut tarjolla olleet lisukkeet, joihin kuului mm. salaattia ja guacamolea. Erityismaininta pitää antaa juuri tuosta muhennoksesta, jossa korianteri maistui ihanasti, sekä naudanposkesta. Mieletön makuelämys. Lopulta burrito kääräistään paperiin, ja tarjoillaan hauskasta korista, jolla saa samalla helposti kulkemaan myös juoman pöytään. Jos jotain kritiikkiä pitäisi antaa, niin täytettä voisi lätyn sisällä olla hieman enemmänkin, alkupään pelkkä taikinaosuus kun on tylsää syötävää, kun täytettä ei ole koko burriton täydeltä. Tosin listalta löytyy myös fantasiaburrito, johon saa valittua enemmän tavaraa mukaan.

Juomavaihtoehtoja baarista tietysti pitääkin löytyä, ja niitä löytyy. Koska Bar Burrito on A-oikeuksin varustettu täysiverinen baari, on tarjolla margaritoja, mojitoja, pina coladaa, muita raikkaita cocktaileja ja tietysti tequilaa! Myös mieto juomavalikoima on varsin kiitettävä näin pieneksi paikaksi, ja etenkin oluita löytyy viittä erilaista.

Niin, ja listalla on tietysti myös jälkiruokia, erikoisuutena hedelmillä ja marjoilla täytetty burrito. HOT TIP! Leimakortti kannattaa pyytää, sillä saa joka 10. burriton ilmaiseksi. Menen itse pian uudelleen!

Ps- huomenna sunnuntaina 4.5 on muuten jälleen Designtori Pakkahuoneella ja Klubilla. Käykääpä jälleen tutustumassa pienyrittäjien ja taiteilijoiden tuotteisiin.






maanantai 21. huhtikuuta 2014

Ruokaa länsirannikolta

Turussa kun olin, piti tietysti kokeilla kaupungin hampurilaistarjontaa. Yritin jo etukäteen selvitellä paikan paremmin tuntevilta, että mistä saa kaupungin parhaat purilaiset. Internet tietysti tarjoaa oivan pohjan tarkastella useammankin paikan arvosteluja, mutta itse halusin luottaa nykyisiin ja entisiin paikallisiin tuttuihin, ja kyselin mielipiteitä heiltä Facebookissa.

Näistä kaksi valikoitui edukseen. Nimittäin lähellä rautatieasemaa sijaitseva Kortteliravintola Kerttu, jonka viikonlopun hampparibuffa sai huimaa kannatusta, sekä täl pual jokke Martinsillan lähellä oleva Sloppy Joe West Coast Grill, joka siis oikeasti oli tois pual jokke, ainakin Kerttuun ja hotelliini nähden :)

Koska hampurilaisbuffettia ei perjantaina ollut tarjolla, valitsin näistä kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäisen, enkä vähiten paikan omistajien aiempien näyttöjen perusteella. Sloppy Joe'ta nimittäin pyörittää Dahlin pariskunta, jotka Tampereella tunnetaan ehkä parhaiten Sorsapuiston lähellä sijaitsevasta ravintola Hella & Huoneesta. Nykyään tuota tosin pyörittää yksin Arto Rastas, joka on noussut enemmän viime aikoina esiin Le Potin ja lähiaikoina Keskustorille avattavan Bar Burriton kautta. Lisäksi Sloppy Joen paikalla sijaitsi aiemmin saman pariskunnan pyörittämä Le Porc, myöskin ranskalaisen keittiön herkkuja tarjoava ravintola. Käydessäni täällä pitkäperjantaina, oli Herra Dahl nytkin keittiössä, ja valmisti annokset itse meille.







Toki konsepti on nyt aivan eri kuin fine diningissa, sillä kokki itse on palannut juurilleen, ja tarjoaa nyt amerikkalaista pikaruokaa laadukkaista ja tuoreista raaka-aineista. Kuitenkin tinkimättä asiakasystävällisestä hinnoittelusta. Montgomery Dahl on syntynyt Seattlessa ja tullut aikanaan Lontoon kautta Suomeen.

Sloppyssä on tarjolla kokonainen kirjo Cal-Mex (California-Mexico, joka oli muuten uusi termi itselle) tyyppisiä ruokavaihtoehtoja, mutta koska olin burgerille ollut menossa, sellaisen myöskin tilasin. Omalle lautaselleni päätyi Mojo Burger, johon tulee pihvin lisäksi BBQ-jauhelihakastiketta, juustoa, herkkukurkkumajoneesia, salaattia, tomaattia ja friteerattua sipulia. Itseasiassa kaikkiin paikan hampurilaisiin tulee tuota sipulia, joka toimii mielestäni aina purilaisessa kuin purilaisessa. Niinpä lähtökohdat olivat enemmän kuin kohdillaan annoksessani.

Lopputulos ei aivan päässyt vaikkapa Ravinteli Huberin tai Midhillin tasolle, mutta toisaalta hintakin oli lähempänä Zarillon tai Pancho Villan annoksia, joiden purilaisista tuo oli valovuosia edellä.

Myös Sloppyn jälkiruokien hinnat ovat erittäin kuluttajaystävälliset, vai kuinka monesta ravintolasta saa jälkiruuan neljällä eurolla? En tiedä yhtään! Harvoin otan jälkkäriä ravintolassa, mutta nyt oli pakko kokeilla kahta erilaista jäätelösandwichiä. Toisessa oli suklaakeksin välissä minttujäätelöä, ja toisessa suklaajäätelöä maapähkinävoikeksin välissä. Erityisesti jälkimmäinen oli enemmän omaan makuuni, mutta ei minttujäätelökään todellakaan heikko esitys ollut. Lisäksi ruuan yhteydessä saa espresson parilla eurolla, tai laten kahdella ja puolella, eikä kyse ole mistään automaattikahvista. Jos olet Turusta, tai siellä käymässä, kannattaa ehdottomasti ottaa muutama sivuaskel sillan toiselle puolelle, ja käydä syömässä Sloppy Joe West Coast Grillissä!