Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puder. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Puder. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Neljäs kesä Budapestissä

Yllätys yllätys! Melkein puoli vuotta edellisestä postauksesta. Ajattelin ilahduttaa niitä, jotka ovat vielä jaksaneet pitää tän blogin seurannassa kaikesta huolimatta, ja tehdä pari kuvapostausta tämän kesän lomareissulta. Ikävä kyllä tämäkään ei tarkoita, että palaisin säännöllisesti kirjoittelun pariin. Mutta asiaan!

Ehkä vähemmän yllättäen matka suuntautui jälleen Budapestiin, eikä tämä toistuma vaivannut mua laisinkaan, päinvastoin. Jälleen kerran kaupunki otti mut avosylin vastaan, ja tarjosi kaiken mitä odotin, ja enemmän. Instagramin seuraajani tämän ovat jo tietysti huomanneetkin Budapest -kuvatulvasta johtuen :) Siellä siis paljon enemmän vielä kuvia.

Kävin uudelleen joissakin entuudestaan tutuissa paikoissa, kuten Linnavuorella, Gellertinvuorella ja Pyhän Tapanin basilikassa, joissa olin käynyt jo ensimmäisellä matkallani, mutta paljon uuttakin muutamaan päivään mahtui. Oikeastaan tämä matka oli tiivistelmä aiempien reissujen parhaimmistosta, sillä tahdoin esitellä kaupunkia matkaseuralleni, joka ei aiemmin vielä ollut kaupungissa käynyt. Matkaoppaan tehtävistäni suoriuduin kuulemma arvosanoin 11/10 :)

Oikeastaan sen lisäksi, että rakastan Budapestiä, matkaan vaikutti olennaisesti jälleen kerran jo sen hinta, ei siis pelkästään hintataso perillä. Olimme reissussa jälleen vajaat neljä päivää, ja lennot Ryanairilla kustansivat n. 120€. Majoituksena meillä oli tällä kertaa parvekkeellinen studioasunto Park Residencen kautta vain parin korttelin päässä päämetroasemalta, eikä senkään hinta nuppia kohti ollut kuin alle 150€. Varsin edullinen reissu siis, vaikka kyllä tämä vahvasti alkaa siltä vaikuttaa, että seuraavalla kerralla tuonne pitää mennä vähintäänkin viikoksi. Vasta nyt alan pikkuhiljaa siirtyä ydinkeskustasta enemmän sen ulkopuolelle, ja nähtävää siis riittäisi todella paljon sielläkin. Tällä matkalla ei muutenkaan tullut isommin törsättyä esim. shoppailuun, joskaan millään tasolla ei nuukailukaan matkaan kuulunut, ja silti sain viimeiset lähes puolet koko budjetistani (80000 ft, n. 270€) käytettyä vasta lentokentän taxfree-kaupassa. Joka päivä söimme vähintään kerran edullisessa ravintolassa (mm. kaksi kertaa Hummus Barissa) ja nautimme virvokkeita rauniobaareissa. Esimerkiksi yleisesti drinkkien hinta oli n. 3,5€ paikasta riippumatta, ja join ehkä elämäni parhaan mohiton Puder Barissa. Niin halpa on Budapest tälläisen etuoikeutetun suomalaisen näkökulmasta ja siitäkin huolimatta, että peräti kahdesti söimme tukevan aamiaisen hieman tyyriimmissä kahviloissa (Lotz Terem & Gerlóczy Kávéház).

Budapestin vinkkipostauksessani pari vuotta sitten suosittelin lentokenttäkuljetuksiin bussia (200E) ja metroa (M3), joka edelleenkin on omatoimimatkailijalle huokein ja erittäin kätevä tapa päästä kentälle ja takaisin. Nyt kuitenkin otimme lentokentältä Airport Shuttle -minibussin, sillä lentomme oli perillä niin myöhään, että tuo bussin ja metron yhteys ei olisi enää pelannut yhtä kätevästi. Tälle kyydillekään ei tullut hintaa kuin n. 7€ matkustajaa kohti, ja kuljettaja vei meidät, sekä kaksi muuta matkaseuruetta suoraan hotellien oven eteen. Jos Airport Shuttlen vielä ostaa etukäteen netissä, onnistuu kyyti vieläkin halvemmalla.

Mutta tässä siis muutamia kuvia viime viikolta. Tulossa on toinenkin, itselleni vielä mielenkiintoisempi postaus.




























tiistai 16. heinäkuuta 2013

Budapestin baariskenestä osa 1

Tästäkin postauksesta riittää niin paljon asiaa, ja niin monta paikkaa tuli käytyä läpi, että ihan käytettävyyden kannalta päätin tämän jakaa kahteen osaan.

Kieltämättä Berliiniä ja Budapestiä yhdistää erityisesti yksi asia, nimittäin suuri määrä baareja, jotka on pystytetty kattoterasseille ja sisäpihoille. Selailin jo keväällä Budapestin yöelämään liittyviä artikkeleita netissä, ja törmäsin tuolloin Ruinpubs.com sivustoon. Imin kaiken informaation nettisivuilta jo etukäteen, mutta vaikka tämä oli yksi niistä syistä, miksi Budapest valikoitui kesän matkakohteeksi, niin vähänpä silti tiesin ja kaupungin baariskene onnistui silti yllättämään mut henkeäsalpaavalla tavalla.

Budapestin seitsemäs kaupunginosa, ja erityisesti sen keskustan päässä Károly körútin, Andrássy útin, Erzsébet körútin ja Rákóczi útin väliin sijoittuva isohko alue eli Erzsébetváros on nimittäin lähes täysin imenyt kaikki kiinnostavat baarit sisäänsä. Alueelta löytyy runsas määrä varteenotettavia menopaikkoja. Korkeamman profiilin pubeja löytyy etenkin suosituilta Király utcalta ja alueelle sijoittuu myös merkittävä ravintolakeskittymä Gozsdu-udvar, joka on edeltävältä kadulta alkava sisäpihat yhdistävä ja Dob Utcalle saakka yltävä käytävä talojen keskellä. Alueen ehdottomasti makeimman näköinen ravintola on Spiler BistroPub. Itse kävin siellä kuitenkin vain oluella, mutta ruokalista näyttää herkulliselta, ja ruuat unkarilaiseen hintatasoon nähden silti vielä varsin edullisia.











Baarihinnathan, kuten muukin hintataso, ovat Budapestissä varsin edulliset. Puolen litran olut kustantaa yleensä aina alle eurosta kahteen joitakin hienompia paikkoja lukuunottamatta. Siiderivalikoimaa Unkarissa on vähemmän, mutta valtaosasta baareja löytyy ainakin Strongbowta tai Somersbytä. Myös Bacardi Breezer yleensä kuuluu baarien listalle. Edullisin baarista löytämäni olut oli 85 senttiä (250 ft), joka oli paikallisessa "räkälässä" Ördög Sarok Sörözőssä, jossa kävin jo useampaan otteeseen viime vuonnakin. Nyt he olivat avanneet vielä uuden paikan entistä keskeisemmälle sijainnille lähelle päämetroasemaa. Edullisin rauniopubistakin löytämäni tuoppi oli vain n. euron (300 ft), joskin näissä yleensä keskihinta oli ennemmin lähempänä kahta euroa. Kallein kuitenkin kuuluisimmassa, koko baarikulttuurin aloittaneessa Szimpla Kertissä 1,90€ (550 ft).

Mielestäni unkarilaiset oluet päihittävät lähes kaikki ulkomaiset suuremmat merkit, ja siten edullisempina suosittelen niitä aina ennen lisenssillä paikallisesti tehtyjä, tai maahantuotuja kansainvälisiä merkkejä. Omaan makuuni miellyttävimpiä merkkejä paremmuusjärjestyksessä parhaasta alaspäin ovat Dreher, Soproni, Arany Ászok ja Borsodi. Szimplassa edullisinta oli "talon olut".



















Szimpla sijaitsee ehkäkin seitsemännen alueen merkittävimmällä poikkikadulla Kazinczy utcalla, mitä tulee baarien määrään Király utcan lisäksi. Ainakin kyseinen katu on sieltä boheemeimmasta päästä. Baari on tosiaan myös ensimmäinen laatuaan koko kaupungissa, ja tästä homma lähti etenemään siten, että nyt näitä paikkoja on tuolla alueella lähes joka korttelissa. Silti Szimpla on nykyisin yksi isoimmista, ellei suurin tälläinen paikka. Siellä useat pienemmät baarit kahdessa eri kerroksessa yhdistyvät avoimeen sisäpihaan, jonka molemmilla laidoilla sijaitsee pienempiä ja erilaisemmin kierrätystavarasta rakennettuja ja sisustettuja huoneita. Rauniopubeista tämä oli ylivoimaisesti suosituin asiakasmäärällä mitattuna. Berliiniä ja Budapestiä yhdistää myös se, että myös Berliiniin on avattu oma Szimpla.

Ruinpubs.com listalta löytyy myös Púder, joka tosin ei ole seitsemännellä alueella, vaan jo aiemmin mainitun Kálvin Térin läheisyydessä, eikä mielestäni täytä täysin näiden muiden paikkojen kriteereitä. Itse asiassa en edes muistanut, että tämä paikka oli listattuna kun eksyimme tänne aivan vahingossa, ainoastaan baarin kutsuvan näköisen julkisivun perusteella.









Púder oli kuitenkin se paikka, jota kehuin jo edellisessä postauksessani, ja jossa join elämäni parhaan frappen. En itse asiassa edes tiennyt, että suklaakeksin makuista makusiirappia on olemassa, mutta se teki kylmästä kahvista taivaallisen makuista, ja hinnat olivat edullisia!

Rauniopubiksi paikka lienee päässyt sisustuksensa ansiosta, sillä vaikka baari itse oli rakennettu aivan normaaliin liiketilaan, myös täällä kaikki pöydät ja tuolit olivat erilaisia, ja värikkäät maalaukset toivat eloa muuten tylsän näköisiin seiniin. Púder on helppo löytää, kun lähtee kävelemään Kálvin Tériltä päin Raday utcaa pitkin, sillä se tulee vastaan heti vasemmalla ensimmäisten baarien joukossa.









Kertem taas sijaitsee Városligetissä, eli aivan toisella puolen keskustaa. Oma käyntimme siellä ajoittui aamupäivään, kun paikka oli vasta auennut, joten olimme vasta ensimmäiset asiakkaat. Pihassa baarimikon koirat leikkivät frisbeellä, vaativat isännältään huomiota, ja nauttivat puutarhaletkun alla peseytymisestä. Kiirettä heillä ei näyttänyt olevan, joten aina välillä leikkiin oli aikaakin.

Ruinpubs.comin mukaan Kertemistä löytää päiväaikaan eniten perheitä, mutta paikka elävöityy iltaa kohden. Uskonkin sen olevan oikein mukava illanviettopaikka kesäisin. Johtuen siitä, että baarilla ei ole sisätiloja, tämä paikka on todennäköisesti auki ainoastaan kesäisin.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Käytännöllisiä vinkkejä Budapestin matkaajille

Budapestin Ferenc Lisztin lentokentältä on yli 15 km matka kaupungin keskustaan ja moni hotelli tarjoaakin helppouden kannalta käytännöllistä etukäteen sovittua kuljetusta lentokentältä joko taksilla tai omalla autollaan. Kentällä on myös useampia shuttlebus -tyyppisiä palveluyrityksiä, joilta monilta voi varata kyydit jo ennen matkaa netin kautta. Kentän aulassa on asiakkaita odottamassa tietysti aina myös runsaasti pimeitä takseja joita saa hätistellä kannoiltaan, mutta kokemuksieni mukaan Budapestissä ei kannata edes ottaa hotellilta varattua taksikyytiä pimeästä nyt puhumattakaan.

Itselle matkustaminen julkisillakaan ei ole ongelma, ja siinä säästää todella pitkän pennin. Ensimmäisellä matkalla viime vuonna meillä oli ennakkoon sovitut taksikyydit, joiden kustannukset nousivat viiteenkymmeneen euroon edestakaiselta matkalta. Tähän väliin on hyvä todeta, että nuo aiemmin mainitut shuttlebussit kustantavat yleensä 25-30 euroa jos kuljetuksen varaa molempiin suuntiin kerralla.



Julkinen liikenne Budapestissä on kuitenkin paitsi varsin tehokasta, myös todella huokeata. Lentokentälle saakka ei metrolla pääse, mutta asiaa helpottamaan on tehty linkkiyhteys kentän ja kolmosmetron päätepysäkin Kőbánya-Kispestin välille. Bussi numero 200E pysäkki sijaitsee lentokentän 2B terminaalin katutasossa ja sinne voi ostaa kertalipun suoraan kuljettajalta 450 forintin (tällä hetkellä 1,55€) hintaan. Lentokentällä myös kioskit ja postitoimisto myyvät sekä kerta- että sarjalippuja, kymmenen matkan sarjalippu maksaa 3000 forinttia (10,30€). Jälkimmäinen myy myös päivä- ja viikkolippuja. Itse lippuautomaatista ostettu kertalippu kustantaa 350 forinttia (1,20€).

Budapestissä ainoastaan metroissa on tunnin vaihtoaika, muihin kulkuvälineisiin tarvitsee jokaiseen oman lippunsa, ja myös kuljettajalta ostettu lippu pitää vielä leimata itse. Näin ollen tarvitset yhden lipun bussia varten, ja toisen metroa varten. Kőbánya-Kispestissä bussilta on lyhyt matka metrolle, ja sinne on hyvät opasteet. Tällä tavoin lentokentältä keskustaan pääsee vaivaisella reilulla kahdella eurolla suuntaansa. Matka kestää n. 45 minuuttia, ja molemmat linjat kulkevat melko tiheään.

Jos hotellisi ei ole aivan ydinkeskustassa, ja olet reissussa pidempään, viikkolippu tulee todennäköisesti edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Seitsemän päivän lippu maksaa nimittäin 4950 forinttia (16,90€). Keskeisellä sijainnilla asumisen edut ovat kuitenkin kiistattomat, ja harvemmin mikään etäisyys ytimessä on niin pitkä, että sinne ei pääsisi myös jalkaisin, tai satunnaisesti kertalipulla.



Bussin ja metron lisäksi myös raitiovaunut tulivat tutuksi, sillä heti ensimmäisenä päivänä matkattiin Budan puolelle kyläilemään. Raitiovaunuliikennekin toimii päiväaikaan jatkuvasti, ja kätevästi. Tämän jälkeen näin vielä vanhaa unkarilaista nettituttuani, jonka olen tuntenut jo 15 vuotta, mutta jota en ollut vielä kertaakaan tavannut. Peter asuu nykyisin Saksassa, mutta oli käymässä kotonaan Unkarissa Balaton Sound festivaalien vuoksi. Istuttiin terasseilla koko päivä, puhuttiin ääni melkein painuksiin ja syötiin yksi matkan parhaista illallisista. Oli mahtavaa pystyä yhdistämään lomamatka tapaamiseen.

Mitä tulee kaupungissa syömiseen, löysin uuden rakkauden kohteen Budapestissä. Kyseessä on paikallinen lähi-itämainen pikaruokaketju Hummus Bar. Koko Budapestin alueella ravintoloita on peräti seitsemän kappaletta ja sijainnit löytyvät kätevästi paikan omilta nettisivuilta kartalta. En muista, milloin viimeksi olisin syönyt mitään niin hyvää, kuin nyt syömäni laffa-leipä ja hummus. Itse asiassa tämän vuoksi käytiin Hummus Barissa peräti kahdesti syömässä, vaikka enempäänkin olisi tahtotilaa ollut :)





Hinnat ovat pikaruokalan omaisesti varsin edulliset, ja kalleinkin yksittäinen pääruoka listalta kustantaa vain 1800 forinttia (6,15€). Tuohon hintaan saa leivän, hummuksen ja lihapullat. Myös kasvisruokavaihtoehtoja on runsaasti, ja onpa heillä myös ihan pelkästään varsinaisia kasvisruoan myyntiin keskittyneitä ravintoloita pari kappaletta.

Toinen erikoisuus on ilmeisesti ainakin pääasiassa vain kesäaikaan tarjolla oleva unkarilainen pikaruoka nimeltään Lángos. Kyseessä on lähinnä munkkitaikinalta maistuva uppopaistettava "lätty", jonka päälle levitetään asiakkaan toiveen mukaan mitä erilaisimpia päällysteitä. Näitäkin tuli syötyä eri paikoissa kahtena eri päivänä, ja suosikikseni muodostui klassikkoannos valkosipulilla, hapankermalla ja juustolla. Kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan loistavaa pikaruokaa. Molempia, sekä lángosta, että laffa-leipää syödään käsin repimällä sopivia suupaloja. Lángos hummuksella olisikin jo melko taivaallista ;)



Kaupungissa on myös useita Starbuckseja, joita Suomessa vielä kovasti pihdataan. Mocha Frappuccinoja tuli kuumalla kelillä juotua pariinkin otteeseen, ja vaikka monesta paikallisesta ravintolasta frappen saa edullisemmin, täytyy kyllä sanoa, että ainoastaan yksi ravintola teki vielä Starbucksia parempaa frappea. Hintaa suurimmalle frappuccinolle (590 ml) tulee Budapestissä 1290 forinttia (4,40€) kun hieman ytimestä sivummalla, Kálvin térin metroasemalta alkavalla Ráday utcalla Púder Bárszínház és Galériassa keskikokoisen ylivoimaisen herkullisen suklaakeksifrappen sai 590 forinttiin (alle kahdella eurolla) ja palvelumaksu päälle. Púderista vielä enemmän seuraavassa postauksessa.

Budapestissä on hyvä muistaa, että palvelumaksua kuuluu maksaa niissä paikoissa, joissa juoma tai ruoka tarjoillaan pöytään. Loppujen lopuksi pelkkiä baareja, joissa on pöytiintarjoilu, on keskimääräistä enemmän. Noutoruuista palvelumaksua ei tarvitse paikallisten ystäviemme mukaan maksaa. Turistialueella Váci utcan nurkilla tippiä on hyvä jättää 15%, muualla riittää yleensä 10%. Osa ravintoloista lisää palvelumaksun jo valmiiksi loppulaskuun, mutta suurimmassa osassa se täytyy laskea itse, tämä asia kannattaa kuitista tarkastaa ennen "tippaamista".









Nähtävyyksiä riittää tietysti runsaasti aina museoista julkisiin rakennuksiin, mutta koska itse olin kaikkein oleellisimmat kohteet käynyt läpi jo vuosi sitten, oli tällä reissulla tarkoituskin keskittyä enemmän vain hengailuun ja kiertelyyn. Silti jonkin verran tuli nähtävyyksiäkin käytyä läpi.

Sellaisia olivat mm. kaupunginpuisto Városliget, joka sijaitsee Hősök téren, eli Sankarien aukion, Budapestin eläintarhan ja Széchenyin kylpylän vieressä. Puisto itsessään ei ole kummoinen, mutta siellä sijaitsee mm. jo edellisessä postauksessa näkynyt Vajdahunyadin linna. Metrolinja ykkösellä pääsee sekä Hősök téren, että Széchenyin kylpylän pysäkeille. Kuumana päivänä sadetin ilahdutti, ja heitettiin vähän lapsellista vaihdetta päälle :)



Sankarien aukiollakin tietysti tuli muutama kuva räpsittyä, ja sieltä suunnattiin kävellen pitkin Andrássy út-bulevardia kohti ainoata reissulle suunniteltua museovisiittiä, eli "Kauhujen taloa". Terror Háza oli ensin Gestapon päämajana toisen maailmansodan aikana ja sitten Unkarin vastaavan, AVO:n päämaja kommunistihallinnon aikana. Talossa myös pidettiin vankina, sekä kidutettiin ja tapettiin tuhansia uhreja. Toiminta oli hyvin pitkälti verrannollista natsien keskitysleireillä tekemiin hirmutekoihin.

Museon pääsymaksu on 2000 forinttia (6,85€) ja se oli koko rahan väärti. Vaikka tämä olikin matkan kaikkein ahdistavin ja surullisin osuus, museo osoittautui huikeaksi elämykseksi. Ei ainoastaan sen vuoksi, että esittelyt olivat todella monipuolisia aina useisiin videotallenteisiin saakka, mutta talon jokainen näyttelytila oli erilainen, lähenteli itsessään taidetta, ja oli upeasti rakennettu. Aika ristiriitaista, että talossa, jolla on niin karmea historia, pystyi kokemaan jotain niin kaunista tänä päivänä. Kameraa näyttelyihin ei saanut viedä, ja sen vuoksi kuvia sisältä ei myöskään ole. Jos haluat nähdä palan fasistista ja kommunistista Euroopan historiaa, on käynti Terror Házassa kokemisen arvoista.







Ikävien aiheiden ääreltä päästään taas takaisin yhteen Budapestin hienoimmista nähtävyyksistä, nimittäin Boscolo Hotellin yhteydessä Erzsébet körútilla sijaitsevaan New York Caféhen. Rakennus on alunperin valmistunut vuonna 1894 New York Insurance Companylle, josta nimikin tulee, ja sen ajan tyyli on palautettu täydellisen remontin myötä takaisin koko rakennukseen. Kahvila-ravintola avattiin alkuperäiselle paikalleen uudelleen vuonna 2006. Paikka mainostaa itseään "maailman kauneimpana kahvilana", eikä aiheetta.





Vaikka Budapest on matkailijan kannalta edullinen, tälläisissä tapauksissa kannattaa varautua maksamaan palvelusta, näkymistä ja ajan hengestä aika paljon ekstraa. Paikan päälle ei nimittäin pääse turistina vain kiertelemään, vaan se on avoinna ainoastaan ravintolan asiakkaille. Tarjolla on myös laaja lista ruokia, mutta me tietenkin halusimme ainoastaan mennä sinne kahville ja syömään makeaa. Hintaa kahdelle erikoiskahville ja jälkiruualle tuli palvelumaksuineen lähes 7800 forinttia (27€).

Mutta mikään kuvakaan ei välitä New York Cafén tunnelmaa niin hyvin, kuin itse paikan päällä vierailu. Jos se siis matkabudjettiin mahtuu, on käynti täällä täysin kokemuksen arvoinen.