Näinhän siinä vain käy, että kaikista hyvistä levyistä ei muista eikä ehdi kirjoittaa. Tilanne ei ole mulle uusi, olen samasta "ongelmasta" useasti ennenkin maininnut. Tällä kertaa kyse on kuitenkin puhtaasti muistista.
Yhdessä Foster The Peoplen ennakkobiisin kanssa kuulin ja kirjoitin tästä levyjulkaisusta ensimmäisen kerran jo tammikuussa, mutta olin siis jo ehtinyt sen unohtaa. Nyt kuitenkin, kun The Crookes julkaisi viime viikolla uuden musiikkivideon, muistin koko jutun ja laitoin välittömästi levyn soimaan.
Tätä kirjoittaessa 'Soapbox' on ehtinyt soida jo useampaan otteeseen, ja vaikka se ei edeltäjänsä 'Hold Fastin' tasolle aivan yllä, niin aivan kelpo levy tämäkin on! Suosikkejani ovat juuri tuo ensimmäisenä julkaistu 'Play Dumb' sekä 'Echolalia', jonka kertosäkeen rouheat kitaramelodiat rokkaavat. Yhtä lailla edellisen levyn linjaa mukaileva reipas 'Outsiders' ja slovareistakin lainaava, loppua kohti jyristen kasvava 'Howl'.
Yksi viime vuosien kovimmista uusista bändeistä, ja myös mun vuoden 2011 parhaiden levyjen listalle päässeistä, Foster The People pullautti eilen uuden sinkkunsa interneetteriin. Groovessa on jotain hyvin tuttua, mutta tyylillisesti biisin saundi on mielestäni pehmeämpää, ehkä isompaakin kuin ensilevyllä. Mark Fosterin tunnistettavan omintakeinen ääni kuitenkin takaa, että kyseessä on sama bändi, ja aika hemmetin hyvältä tämäkin kuulostaa. Levyä voisi siis kuvitella olevan myös tulossa jossain vaiheessa tämän vuoden puolella.
Myös The Crookesilta on tulossa vuoden alkupuoliskolla uusi levy, 'Soapbox'. Se ilmestyy huhtikuussa, ja eilen julkaistiin sen ensimmäisen sinkun, 'Play Dumb' musavideo. Ihan kivan kuuloinen raita, jos nyt ei ihan pääse edellislevyn parhaiden hittien tasolle. Mutta sieltä 'Afterglow' ja 'Where Did Our Love Go?' ovatkin sen verran kovan luokan ralleja, että ei niitä ihan hevillä ylitetäkään.
Tässä kesän aikana on tullut bongattua uusia artisteja aika hurjia määriä ja olenkin ollut seitsemännessä taivaassa kaiken tämän hyvän matskun kanssa.
Muutamalta bändiltä on tullut myös reilun parin kuukauden sisään täyspitkä levykin ja pari artistia niistä onkin ollu hieman tuttuja jo aiemmin.
Tutuista The Crookes julkaisi vasta heinäkuun puolella uuden 'Hold Fast' levynsä joka on aivan todella loistava brittipop-levy.
'Afterglow' ehti soida pariin kertaan myös HTDJ:ssä sinkkuna ja tykästyin biisiin jo siellä. Hyvän levyn merkkihän on se, että hyviä biisejä löytyy useita, ja täynnä tämäkin niitä on, mutta tämän biisin haluan nostaa vielä esiin yhtenä kärkisuosikeista.
Toinen erittäin kovaa muhun iskenyt levy oli Metricin'Synthetica', joka tuli pihalle kesäkuulla. Bändi oli tuttu mutta aiempi materiaali ei niin kovasti iskenyt. Tämä levy sitten muuttikin täysin mun käsitykset.
Itse löydän Syntheticalta paljon samaa mistä pidän vanhemmassa The Soundsissa, siis wanhoihin hyviin aikoihin ;)
Tarkalleen ottaen 'Crossing The Rubiconin' jälkeen.
Jos The Crookesin albumi oli hieman yksinkertaisempi ja rosoisempi, Metric pistää sellaisen hittikimaran soimaan tällä levyllä että näin melodista ja hyvää rokkipoppista en ole vähään aikaan kuullut!
Toimii! Synthetica yhdistää perinteistä rokkia ja konesaundia hienosti. Kuuntele ja ihastu :)
Nämä pari bändiä, Zulu Winter ja The Temper Trap julkaisivat levynsä jo toukokuun puolella, mutta tutustuin niihin vasta kesäkuulla ja ne sulattivat heti tiensä mun sydämeeni.
Zulu Winterin tyyli on täysin toisenlaista kuin kahden edellisen, mutta uusi ja myöskin debyyttilevy, 'Language' lunastaa muuten täysverisen indiediggarin odotukset kaikilta osin.
The Temper Trapin tapauksessa bändin nimeä kantava levy on jo kyseessä toinen levy, eli suosiota
se varmasti on nauttinut ainakin kotimaassaan Australiassa.
Tämä on sen verran tuore tuttavuus, että en ole tätä kirjoittaessani edes ensimmäistä levyä ehtinyt itsekään kuuntelemaan mutta luonnollisesti se tuolla Spotify-jonon perässä odottaa.
Maailman toiselta reunalta tulee kyllä loistavia bändejä. Ainakin tämä, The Naked And Famous, Cut Copy ja jo aiemmin suitsuttamani Snakadaktal! Ja tietysti kunnon rokkijyrät kuten AC/DC ja Wolfmother. Vaan mikäpä siellä lämmössä on hyviä biisejä nikkaroida :)
Lähipäivänä on tulossa lisää musiikkipostauksia, kun ei viitsi kaikkea kerralla laittaa :) Mutta näillä musiikillisilla eväillä on helppo suunnata kohti loppukesää ja syksyä, vaikka kyllähän tää kesä täällä on ollut kaukana Australian kesästä (meidän talvi) ja on ollut yhtä kevättä ja syksyä :)
