Mutta ei siellä New Yorkin kupeessakaan kuuleman mukaan vielä varsinaisesti kesä ole alkanut. New jerseyläinen Real Estate ei tästä kuitenkaan hätkähtänyt, vaan pusersi ulos kolmannen, erittäin kepeältä ja kesäiseltä kuulostavan albuminsa. 'Atlas' julkaistiin jo muutama viikko sitten maaliskuun alussa, mutta tämä oli jäänyt itseltä aiemmin huomioimatta, kunnes bongasin levyarvion Pitchforkissa.
'Atlaksessa' siis on selkeästi sellainen kesälle ominainen heleä fiilis, eikä se oikeastaan tanssilattioillekaan sovi. Voisin paljon mieluummin istua kesäpäivänä puun alla varjossa ja kuunnella tätä levyä. Uskonkin, että se tulee päätymään omalle soittolistalle vasta vähän myöhemmin kunnolla. Levy on aivan perushyvää taustamusiikkia, sikäli ehkä lievästi alle odotusten tältä bändiltä, mutta ainakin loppupään raidat 'Horizon' ja 'Navigator' olivat bändille ominaisempia, ja niissä oli myös oikein tarttuvat melodiat.
Enimmäkseen kesäistä musiikkia tarjoilee myös Tensnake, joka julkaisi samoihin aikoihin debyyttilevynsä. Kirjoitinkin aiheesta reilu kuukausi sitten. Levyn vahvuudet nojaavat aika pitkälti jo ennalta postaamieni raitojen varassa, ja sikäli olinkin oikeassa sen suhteen, että tälläiset levyt eivät juuri koskaan ole vahvoja kokonaisuuksia. Kun levyä tehdään monta vuotta ja eri tuottajien kanssa, hajontaa tulee tyylillisesti väkisinkin.
Siitä huolimatta pystyn nostamaan levyn parhaasta päästä muutamia raitoja, jotka nousevat edellisen postauksen biisien kanssa samalle tasolle. Esimerkiksi 'Good Enough To Keepin' on tehnyt sama tiimi, eli Nile Rodgers ja Fiora, joka oli tekemässä aiemmin hehkuttamaani 'Love Sublimea'. 'Feel of Lovesta' puolestaan vastaavat yhteistyössä Jacques Lu Cont ja Jamie Lidell, ja 'Selfish' on upea jamittelu, jossa laulaa Jeremy Glenn. Nämä kaikki kuulostavat aivan mahtavalla tavalla 80-luvulta, ja 'Feel of Love' jopa hiukan Princeltä. Myös 'Things Left To Say' on sekin mukavan eteerinen kasariraita. Sen sijaan samaan suuntaan kurkottaa myös Thebon featuroima 'Pressure', mutta on tyylillisesti jo hieman kauempana omista mieltymyksistäni.
Niinpä tällä levyllä tuntuukin olevan selvä kahtiajako vanhan ja uuden tyylin, eli selkeän kasarisaundin välillä, joka rikkoo levyn linjaa. Paljon hyviä yksittäisiä biisejä, mutta levykokonaisuus ei vain toimi niin hyvin, että sitä tekisi mieli kuunnella alusta loppuun, ei siltikään vaikka levylle on yritetty luoda jonkinlaista teemaa säveltämällä sille erikseen intro ja outro. Mutta kannattaa jälleen kuunnella itse ja tehdä omat päätelmät :)
Mutta kevät tai talvi, mulla alkaa tän päivän jälkeen talviloma, joten oikeastaan ihan sama mitä säätä on, siitäkin huolimatta, että onnistuin hankkimaan heti alkuun flunssan. Tietysti kuivemmalla ja lämpimämmällä kelillä on kivempi kuvailla ulkona, mutta loma on aina loma. Kunhan ensi viikoksi ehdin parantua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.