Festivaalisafkaa

Kun on paljon menossa, kuten nyt vaikkapa filkkareilla viime viikolla, ei kotona ehdi samalla tavalla panostaa ruuanlaittoon. Niinpä ulkona tulikin käytyä syömässä poikkeuksellisen paljon, jopa mun käyntimäärillä mitattuna. Joinain päivinä tuli ihan istuttua ravintolassa, joinain taas haettua mukaan.

La Famillessa ja Ravintola 931:ssä kävin ennen viime keskiviikon Short Mattersiin menoa. Nuo lyhärit pyörivätkin silloin viereisessä Niagarassa. Ensimmäisessä lähinnä vain pikaisesti kakkukahvilla, mutta jälkimmäisessä aivan kunnolla syömässäkin. Kävin siellä ensimmäistä kertaa testaamassa salaattia vajaa kuukausi sitten, ennen elokuviin menoa silloinkin. Positiivisen ensikokemuksen saattelemana listalle jäi vielä monta vaihtoehtoa kokeiltavaksi, ja niinpä valinta osuikin tällä kertaa paahtopaistisalaattiin.







Jälleen kerran olin aivan äimänkäkenä, miten salaatti voi olla niin hyvää kuin se tuolla on. Olihan jo ensimmäisellä kerralla kokeilemani savulohisalaattikin hyvää, mutta nyt lähti miltei taju. Muistin myös jälleen, miksi musta ei täysin kasvissyöjää voisi koskaan tulla. Paahtopaistisalaatin ohessa tullut majoneesi sopi salaatin kylkeen täydellisesti, ja olipa tainnut ravintolan työntekijä lukaista aiemman postaukseni, sillä sain kuittia tuosta vähäisestä kastikkeen määrästä :) Sitä kuulemma voi hakea lisääkin tiskiltä, jos se loppuu. Eikä tuo halloumisalaattikaan tiettävästi paljon pahempaa ollut.

Tältä pohjalta ja tällä kokemuksella on kuitenkin helppo julistaa Ravintola 931 Tampereen salaattitarjonnan ykköseksi. Ei mistään saa salaattia tälläisellä hinta-laatusuhteella. Tietenkin Grelissä saa hyvää salaattia, ja hyväksi kakkoseksi se pääseekin, mutta siellä valinta on hyvin paljon itsestä kiinni, ja ei sielläkään hinta-määräsuhde pääse lähellekään tätä tasoa. Jos et ole näitä kokeillut, et oikeasti tiedä, miten iso salaatti voi ollakaan. 10 euroa tuosta on todellakin kustannustehokasta asiakkaalle. Pienet sille!









Ja vaikka minusta ei kasvissyöjää tulisikaan, niin pidän kuitenkin myös kasvisruuasta erittäin paljon. Lauantaina päivällä mulla oli Hopper Storiesin ja Arkiston aarteiden välissä reilu pari tuntia aikaa kulutettavaksi kaupungilla, joten hain Café Gopalista kasvissafkaa mukaan ja voi taivas miten hyvää se olikaan.

Olen vain kerran aiemmin käynyt Gopalissa syömässä noutopöydästä, eikä siitä kerrasta jäänyt mieleen mitään erityistä, ehkä sen vuoksi siellä ei ole tullut useammin käytyäkään. Nyt kuitenkin varsinkin paikan falafelpyörykät, manteliriisi ja hummus veivät kielen mennessään. Falafel taisi mennä kertaheitolla parhaaksi koskaan syömäkseni, myöskin kasvis-perunapaistos oli todella maistuvaa.

Mikään edullinen paikka Gopal ei ole, annoksille tuli hintaa liki 12 euroa kappaleelta, eikä ruuan määrä kuitenkaan mikään valtava ollut. Maku vei silti voiton, joten varmasti menen nyt tämän kokemuksen perusteella sinne uudelleenkin syömään. Tai ainakin haen sieltä falafelia mukaan pian uudelleen :)