Käytiin ihan ex-tempore keskiviikkona testaamassa vihdoin kaupungin uusin tulokas intialaisen ruuan saralla kaverin kanssa. Tai ei se nyt varsinaisesti uusikaan ole, mutta hetken oltuaan poissa Tampereen intiaskenestä Koskikeskuksen remontin vuoksi, muutti loppukesästä Tammelaan.
Frendi laitto viestiä iltapäivällä, että lähdenkö, koska edellisellä kerralla viime viikolla en päässyt lähtemään. Alun perin vaihtoehtoina oli oikeastaan vain joko Nanda Devi tai tämä Star and Moonlight, jota vielä takavuosina kehuttiin Tampereen parhaaksi intialaiseksi. Juuri silloin kun se oli vielä pieni koppi Koskikeskuksen takana. Nyt se sijaitsee Tammelan puistokadulla Makuunin ja Aitoleivän välissä.
Itse otin Chicken Curryn ja kaverini Butter Chickenin. Oma ruokani oli hieman tylsän makuinen, joka harmitti sikäli, että teen itsekin parempaa ruokaa kotona. Annoskateus iskikin maistettuani tuota toista annosta, se nimittäin oli mahdottoman hyvää, joskin tulista. Kaverini nimenomaan pyysi annoksen mahdollisimman mietona, joten oli outoa että se oli huomattavasti tulisempaa kuin oma curryni.
Palvelun tasoa heikensi jonkin verran se, että mainitessani annoksen liiasta tulisuudesta, paikan omistaja ja kokki vaikutti selvästi pahoittavan mielensä ja alkoi kovasti selittää intialaisen ruuan mausteisuudesta. Minkäänlaista hyvitystä tai edes pahoittelua epämiellyttävästä ruokailukokemuksesta emme saaneet. Kaverilleni, joka pitää intialaisesta, ainoastaan ei tulisesta ruuasta, tämä kokemus ei ollut niin positiivinen kuin mulle. Jos tilausvaiheessa pyydetään tekemään mietoa, ja se ei onnistu, ravintola voisi mun mielestäni suoraan ehdottaa asiakkaalle listalta muuta, mietoa vaihtoehtoa.
Naan-leipä oli hyvää, mutta sitäkin sai paljon vähemmän mihin olen tottunut. Nanda Devissä kun tilaa yhden leivän, siitä riittää kahdelle. Täällä on syytä varautua tilaamaan oma leipä. Jossain oli arvosteltu sen makuakin, mutta ainakin itse pidin leivästä paljonkin. Star and Moonlightin basmatiriisi oli vain valkoista riisiä, edellisissä paikoissa riisi on maustettu kurkumalla ja korianterilla, ja on siksi myös paremman makuista. Nanda Devi ja Swagath tarjoavat ehdottomasti eniten vastinetta rahalle.
En silti halua, että saatte tästä liian negatiivisen kuvan, sillä itse voisin sinne ihan hyvin mennä toistekin syömään kaikesta huolimatta. Aivan huippupisteitä se ei silti saa, ja kaverini sinne ei enää lähde :) Hintataso on kuitenkin kohtuullinen ja annoksia löytyy pääosin 11-18 euron väliltä.
Koska kuitenkin kaupungissa on näinkin paljon kilpailua intialaisen ruuan osalta, on helppo äänestää jaloillaan ja valita mieluisampi vaihtoehto silloin kun jostakin jää edes hieman karvas maku. Yleensä tapana ei ole edes liiemmin valittaa ravintolaruuasta, mutta nyt asiaan suhtautuminen ja sen käsittely jätti hiukan huonon maun suuhun ja päätin tästä kuitenkin kirjoittaa. Jokainen kuitenkin kokeilkoon itse sen lempiravintolansa, ja tänne kannattaa etenkin suunnata, mikäli ruuan tulisuus ei ole este.
Mie oon yleensä tosi huono syömään missään paikoissa jossa on vierasta ruokaa.. kaveri raahas mut tovi sit johki nepalilaiseen tampereella. voi hemmetti että oli hyvää!!! voisin elää pelkästään sillä nanleivällä :D
VastaaPoistaHehe :) Tampereella on vaan yks nepalilainen, Katmandu, jossa oon kerran käyny. Ruoka on hyvin pitkälti samanlaista kuin intialaisissakin, ainakin valtaosaltaan. Kannattaa laajentaa kokemuksia etenkin just siihen läheiseen Nanda Deviin.
PoistaMutta todellakin naan-leipä on ihanaa! Sitä kun dippailee siihen kastikkeeseen, aijai :P~
just se katmandu :D oishan sen nimen pitänyt jäädä mieleen tuuri-sarjan sankarin kautta...
Poistaei hitto tuli nälkä ku ajattelikin :D
Työkaveri kertoili että Nanda Devin Butter Chicken olis kaupunginkuulu... pitänee ehkä kokeilla sitä itsekin seuraavaks.
PoistaLisää tällaisia rehellisiä kokemukseen perustuvia arviointeja rafloista, kiitos!
VastaaPoistaIntialaista en olekaan pitkään aikaan käynyt syömässä ja nyt iski kova himo. Nanda Devissä muistaakseni viime helmikuussa olin tyttöporukalla syömässä sitä "juhlapöytä buffettia" ja yhdelle meistä ne miedoksi määritellyt annokset olivat aivan liian tulisia :-(
ja kyllä munkin mielestä niissä kastikkeissa oli turhan reippaasti potkua, vaikka pidänkin hieman hotimmasta. Harmitti vaan kaverin puolesta.
Blogini puolella muuten höpinää Huberista. Ootko siellä ehtinyt käymään?
Lukaisin tuon sun kirjoitukses Huberista. Itse en oo vielä siellä käynyt, en muutenkaan harrasta niin paljon fine diningia vaikka ei kai Huber ihan niin fiini paikka olekaan kuin Bertha. Kyllä se kiinnosti, mutta mulla on vielä Stefan'skin kokeilematta.
PoistaMitä tulee intialaisten ravintoloiden viikonloppubuffeteihin, niin sellaselle olisi kyllä tarkoitus joku kerta mennä.
Hei,
PoistaJos mun pitäisi valita Stefansin ja Huberin välillä kallistuisin Huberin kannalle. Ja sen ei kait olekaan tarkoitus olla niin fiini paikka kuin Berthan, vaan just sellainen missä voi piffin kanssa tilata olutta...
Viikonloppubuffetissa saa masun täyteen ;-) ehkä jopa liiankin täyteen.
Okei! Mulla on ehkä vähän väärä mielikuva ollu, mutta miellän silti tuollaisen paikan ehkä vähän spesiaalipaikaks jonne pitää mennä erityisestä syystä.
PoistaHih, meillä oli joo ihan hyvä syy (eka hääpäivä) mennä tuonne syömään...
PoistaMulla muistui tässä mieleen, että viime vuonna (helmikuussa ?) Food is art -kokoonpanolla oli sellainen "kaksi syö yksi maksaa" -kampanja. Käytiin silloin Hellaa ja Huonetta kokeilemassa ja musta tuo tarjouskampanja kivasti madalsi kynnystä lähteä kokeilemaan itselle uutta ravintolaa. Ja tosiaan lompakkoakin siinä kivasti säästi ;-)
No todellakin, just tommonen syy. Tai edes vähintään treffit :P Siinä on vaan sellanen mutta, että pitäs ensin löytää se nainen :D
Poista