Vaikka en mikään synkkyyden puolestapuhuja ja goottimusiikin suurkuluttaja olekaan, The Sisters of Mercyssä on jotakin ja olenkin diggaillut siitä jo pari vuosikymmentä. Heidän musiikkinsa on melodista ja alkupään tuotanto, erityisesti kaksi ensimmäistä levyä joita oikeastaan pelkästään olenkin kuunnellut, lähempänä esimerkiksi Depeche Modea kuin raskaampaa rokkia.
Oikeastaan ainoat rehelliset goottibändit joita koskaan olen diggaillut, ovat The Sisters of Mercy ja Type O Negative, joista jälkimmäinen onkin jo enemmän rokkia.
Mutta takaisin aiheeseen :)
Aiemmatkin biisit olivat hyviä, mutta kun tuo 'Pyramid' ilmestyi tämän vuoden puolella, olin täysin myyty. Elektronista, toimivaa konepoppia Suomesta joka toimii vielä tanssilattiallakin, mahtavaa. Soisin pojille kaiken mahdollisen suosion mutta taidetaan liikkua sen verran marginaalisilla markkinoilla että tälläisellä materiaalilla olisi syytä saada suoraan jalka oven väliin ulkomaille.
Tällä viikolla myyntiin tuli uusi bändipaita ja sehän piti oitis tilata. Sovittiin treffit kaupunkiin ja kävin hakemassa sen hyvään kotiin, tämä oli se paita josta mainitsin aiemmin. Tykkään graafisesta ulkoasusta joka tuo mieleen 80-luvun ja vanhat 8-bittiset tietokonepelit.
Juttelin hyvät tovit bändin Villen kanssa ja toivoin että saataisiin keikkoja vain Tampereellekin, livenä en ole vielä päässyt bändin kuntoa testaamaan! Tässä vielä pari suosikkiraitaani lisää OH:lta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.