Päätin tehdä tälläisen postauksen, kun kuuntelin taannoin Kanye Westin viimevuotista 'Yeezusta'. Kehuin tuon albumin jo vuoden 2013 koontilevypostauksessa, mutta päätin nostaa sen jälleen esiin. Sillä vaikka se on jo itsessään todella kova levy, ja soinut satunnaisesti tänä vuonna, niin sen ansiosta olen tutustunut nyt myös aiempaan 'Watch The Throne' lättyyn, joka on jopa vielä tuota kovempi, instant classic sanoisin.
Tuo albumi on paljon helpommin lähestyttävä, ja sen saundi- ja looppimaailma todella lähellä omaa mukavuusaluettani. Paljon hyviä koukkuja ja upeita vokaaliosuuksia. Niinpä se on jo nyt lähellä saavuttaa sen statuksen, minkä vain kourallinen levyjä viimeisten 25 vuoden aikana on onnistunut lunastamaan. Vaikka 'Yeezus' on sellaisenaan todella hyvä, niin levyn raa'at ja rosoiset saundit kuitenkin vievät sen hieman itsestäni etäämmälle, kun nämä kaksi laitetaan rinnakkain. Jos olisin tuohon tutustunut jo vuonna 2011, olisi se takuulla jo heti kättelyssä päässyt vuoden kärkisijoille. Tälläisten onnistuneiden kokonaisuuksien takeenahan aina on, että koko levy on loistava, ei se muuten toimisi niin hyvin. Mutta jos joitakin lempiraitojani haluaa sieltä tietä, niin aivan ehdottomasti parhaiden biisien joukkoon kuuluvat mm. 'New Day', 'Who Gon Stop Me', 'Murder To Excellence', 'Why I Love You', 'Illest Motherf**ker Alive' ja 'H.A.M'.
Kaikesta huolimatta en voi sitä vielä tässä vaiheessa nostaa tuonne viiden kärkeen, koska kyseessä on sen verran uusi tuttavuus, mutta lähellä sitä se on, kymmenen parhaan joukossa ehdottomasti. Sen sijaan ne viisi kaikkien aikojen räppilevyä löytyvät alta, ei kuitenkaan missään erityisessä järjestyksessä. Ainoastaan De La Soulin 'AOI: Bionixia' ei Spotifystä löydy, sen jouduin upottamaan YouTubesta, eikä myöskään yhtä tuon Public Enemyn älpyn raitaa, mutta muuten kaikkia pystyy tätä kautta kuuntelemaan.
Tietysti itselle tärkeitä räppilevyjä, etenkin nuoruudessani ovat tehneet myöskin sellaiset tunnetut poppoot kuin 2 Live Crew, Run DMC, Beastie Boys ja A Tribe Called Quest.
Vaikka jokainen noista on tehnyt jäätävän kovaa, ja osittain uraauurtavaakin räppiä, ei miltään näistä bändeistä siitä huolimatta löydy aivan niin kovaa levykokonaisuutta, että pystyisin yhtä tiettyä niistä nostamaan näiden kovimpien joukkoon. Kaikkia viittä räppilevyä yhdistää nimittäin se, että ne ovat soineet uudestaan ja uudestaan, osa jopa vuosittain jo parinkymmenen vuoden ajan. The Rootsilta toki olisi voinut nostaa useitakin levyjä ylös, samoin Public Enemyltä. Ja tietysti N.W.A.:n debyyttilevy 'Straight Outta Compton' on samoin melko korkealla listalla, mutta 'Niggaz4Life' nyt vain on se levy, joka soi allekirjoittaneen kasettimankassa eniten vuosina 1991-92. A Tribe Called Questiltä lähelle kärkeä pääsivät 'Midnight Marauders' sekä 'Beats, Rhymes & Life'.
Bonuksena lopuksi tarjolla on myös loistava dokumentti N.W.A.:sta, The World's Most Dangerous Group.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.