Syrotoniinit pauhaa

Paljon kohuttu, ja lopulta yllättävän nopeata ulos tullut Aphex Twinin ensimmäinen täyspitkä levy 13 vuoteen, sitten vuoden 2001 'Drukqsin'. 'Syro' on jo syntyessään klassikko, sillä vastaavia odotuksia harvalle elektroniselle levylle on laitettu. Myös itse myönnän odottaneeni tätä julkaisua sekavissa tunteissa, äärimmäisen kiinnostuneena ja oikeastaan kuitenkin samaan aikaan realistisesti ilman liikoja odotuksia.

Jos ennakkoon maistiaisena levyltä jaettu 'minipops 67 [source field mix]' ei aivan mua sytyttänyt, niin levylle oli jätetty onneksi paljon muita, parempia raitoja kuunneltavaksi.

Toki näissä biiseissä on muuten aivan erilainen muovisempi äänimaailma, jota juuri miehen 90-luvun analogituotannon diggarina en aivan täysin pysty edelleenkään sulattamaan, mutta silti siellä on kuultavissa kuitenkin niin poikkitaiteellisen kiehtovia biisirakenteita, että pakko niistä on tykätä.

Esimerkiksi heti seuraavana vuorossa ovat 'XMAS_EVET10 [Thanaton3 Mix]', 'produk 29' ja '4 bit 9d api+e+6' toimivat huomattavasti edellämainittua paremmin. '180db_' puolestaan tuo kaikista biiseistä eniten mieleen vanhan Polygon Window -tuotannon biittejä myöten, vaikka ei biisinä sinne parhaimmistoon kuulukaan. Vaikka Aphex Twin -nimellä julkaistujen albumien välissä onkin 13 vuotta, niin täyttä hiljaiseloa Richard D. James ei sentään ole viettänyt. Tälläkin levyllä 'CIRCLONT14 [shrymoming mix]' kuitenkin tuo sitä kaivattua analogitunnelmaa hieman enemmän esiin, ja tuo mieleen erityisesti näiden albumien välissä Analord -pseudonyymillä tuotetun materiaalin. Myös loppupuolen 'syro u473t8+e [piezoluminescence mix]' lukeutuu yhdeksi tämän levyn ehdottoman parhaista kappaleista, ja onhan levyn lopettava 'aisatsana' sekin oikein kaunis.

Isoin muutos aiempaan matskuun on ehkä rumpukone- ja samplebiittityöskentely, joka on melkoisen ovelaa läpi koko levyn. Eniten 'Syrosta' tulee mulle tyylillisesti mieleen 'Windowlicker', ja koko albumi onkin muutamaa biisiä lukuunottamatta kuin tuolta ajalta julkaisematta jäänyt kokonaisuus. Kyseinen biisihän ei koskaan päätynyt millekään täyspitkälle levylle.

Ei mua tällä silti ostettu täysin, sillä esimerkiksi Boards of Canada pitää edellisen 'Tomorrow's Harvest' levynsä ansiosta viime vuonna mun TOP10 listalle päässeenä intelligent dance musicin osalta ykköspaikkaa juuri sillä, että se ei ole lähtenyt keksimään pyörää uudelleen. Mutta kyllä tämä ehdottomasti silti synninpäästön saa ja sinne paremmalle puolelle kääntyy, 'Drukqsista' kun en milloinkaan ole innostunut. Välillä kuitenkin hukutaan taas sellaisiin kakofonioihin ja kaaoksiin ('CIRCLONT6A [syrobonkus mix]'), että säveltäjän mielenterveyskysymykset nousevat väkisinkin pintaan :)

EDIT: Koska Japanin bonusraitaa 'MARCHROMT30A edit 2b 96' ei löydy Spotifystä, kuuntele se TÄÄLTÄ! Olen sitä nyt luuppaillut useamman kerran ja se on nimittäin ehdottomasti levyn paras biisi!