Vihdoinkin, siis todellakin vihdoin pääsin syömään Hans Välimäen viime talvena Tampereelle avaamaan Masu Asian Bistroon. Vannoutuneena sushin ja vietnamilaisten kesäkääryleiden ystävänä tiesin jo mitä makumaailmaa odottaa, mutta kesti vain näin kauan, että sain mukaan luottoystäväni, keitä jälleen pääsin tiistaina näkemään.
Aloiteltiin iltaa ensin Armas Katukeittiö & Viinibaarissa nurkan takana, sillä Masu aukeaa alkuviikosta vasta klo 18. Siellä nautiskeltiin aperitiivina jo viime talvena maistamaani Viinitallin maahantuomaa espanjalaista valkkaria Bodega El Angoston Angosto Blancoa, ja päivitettiin tuoreimmat kuulumiset. Kuudeksi siirryttiin Masuun.
Ja voi hitto, minkä ensivaikutelma sisään ravintolaan astuminen jo sai aikaan. Upeasti sisustetun baarin läpi kuljetaan ravintolan perälle saakka, joka on jo ex-Flamesta ja aikanaan samassa liiketilassa sijainneesta pankkisalista tutulla tapaa alakerrassa. Varsinaiset ravintolapöydät sijaitsevat siellä. Sisustus on tumma, ja täynnä pieniä yksityiskohtia, hyvin omintakeisesti kuitenkin toteutettuna. Kuten ravintolan ideologiaankin kuuluu, tämä ei ole puhtaasti Aasiaa, vaan siihen yhdistyy erilaisia elementtejä, aivan niin kuin ruuassakin. Upea paikka kuitenkin on ateriakokemuksesta jo puolet, tälläkin kertaa.
Me tilasimme erilaisia annoksia jaettavaksi, ja pöytään kannettiin Nahm Jimiä, Hirata Bunia, Rapugyozaa, Cornis Crab Harumakia ja Asian Fish & Chipsiä. Ystävättäreni ottivat lisäksi vielä jälkiruuaksi Giant Xoco -suklaakakkua, johon tuli myös vihreästä teestä tehtyä Tampereen Jäätelötehtaan jäätelöä, fudge-kastiketta ja paahdettua valkosuklaata. Itse tilasin jälkiruokadrinkiksi baarin puolelta Cucumber Gin Sourin. Erityismaininta myös ruokien tarjoilusta, joka oli aivan erilaista, johon täällä on ravintoloissa tottunut. Parhaimmillaan ruoka oli aivan mielettömän hyvää, joskin gyozat olivat hieman turhan mietoja omaan makuuni, ja kevätkääryleet tavanomaisia. Listalta löytyy kuitenkin melkoinen määrä vaihtoehtoja, joten kokeiltavaa riittää. Omiksi suosikeiksini näistä nousivat ylitse muiden Nahm Jim, Hirata Bun ja Fish & Chips.
Hyvän ruuan ja kiehtovan sisustuksen lisäksi palvelu oli todella loistavaa. En muista saaneeni yhtä hyvää asiakaspalvelua ravintoloissa juuri koskaan, ja sitä tuli niin omalta tarjoilijaltamme, kuin baarimikoltakin. Meistä huolta piti MasterChef Suomen 3. kauden yksi parhaista, Aki Keskitalo.
Aasialaisesta ruuasta intoiluni sai kunnon sysäyksen viime sunnuntaina, kun vihdoin katsoin Netflixistä dokumentin Jiro Dreams of Sushi, joka kertoo Japanissa kulttikokin leimaa nauttivasta Jiro Onosta. Hän lienee maailman kuuluisin sushimestari, ja hänen ainoastaan sushia tarjoilevalla ravintolallaan on kolme Michelin -tähteä.
Mun teki mieli mennä sushille tietysti jo heti sunnuntaina, mutta silloin oli ruoka jo kotona mietittynä. Mutta Masun lisäksi tuli käytyä viikolla sitten vielä uudestaan Sakura Watamisushissa. Nyt on taas hetken masu täynnä aasialaisesta, mutta Välimäen ravintolaan on kyllä pakko päästä pian toistamiseen, listalle jäi niin monta kiinnostavaa ruokaa kokeiltavaksi!
Oi, näyttää hyvältä! Minkälainen hintataso tuolla on? Tuli nälkä.
VastaaPoistaHintahaitari on aika leveä, niinkuin myös koko ruokalista. Grilli- ja pääruokalistan annokset mun mielestä korkeahkoja 20-30€, mutta sitten löytyy 10€ molemmin puolin noita alkupaloja ja pikkupurtavaa. Niistä voi kasata mieleisensä kokonaisuuden, ja 2-3 pienempää annosta riittää aivan varmasti.
PoistaVaikea tarkalleen arvioida, minkä verran itse söin, koska noita annoksia jaettiin. Mutta tulin ihan täyteen, ja oma osuuteni oli reilu 30€ johon kuuluivat Hirata Bun ja kevätkääryleet sekä yksi 7€ japanialainen olut.
Se Cucumber Gin Sour siis ei kuulunut tuohon hintaan, tilasin sen erikseen baarin puolella.
Poista