perjantai 31. tammikuuta 2014

Ruotsalaisen nykymusiikin arvostuspostaus osa 2

Aloitin viime viikolla näiden ruotsalaisten artistien esittelyn, ja niin paljon on ollut muutakin kirjoitettavaa, että en ole ehtinyt tätä aiemmin julkaista. Mutta tässä kuitenkin tulee vihdoin kakkososa.

Aiemmin jo viime kesänä löysin Postiljonen nimisen orkesterin Skipped Heartbeats -blogin kautta. Sitäkin on tullut taas viime aikoina kuunneltua uudelleen, ja vaikka se viime vuoden parhaiden levyjen joukkoon ei minulla aivan päässyt, niin on kuitenkin varsin upeaa musiikkia ja ennen kaikkea sopi tähän arvostuspostaukseen.

Spotifystä löytyy koko albumi 'Skyer', ja YouTubesta videot sen parhaimpiin biiseihin.









Ruotsista tulee tietysti myös jo toisen levynsä 'Chiaroscuron', aivan hiljattain ulos saanut I Break Horses. Bändin saundissa koneet kuuluvat olennaisena osana musiikkiin Maria Lindénin eteerisen äänen lisäksi. Yhden maailman suurimmista indiemusiikkimedioista, Pitchforkin musiikkikriitikko Ian Cohen onkin kutsunut tätä musiikkia "tietokoneita varten tietokoneilla tehdyksi musiikiksi".

Monelle I Break Horses varmasti on jo tuttu entuudestaan, mutta itselleni se kuuluu kuitenkin vasta näihin aivan tuoreimpiin löytöihin. Kuulin siitä itse asiassa ensimmäistä kertaa vasta vajaa pari viikkoa sitten Rosvojen 1000 Sparks -blogin kautta. Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia, että joskus on tuuristakin kiinni, että löytää juuri ne oikeat. Se tunne, kun sitten osuu nappiin, on kyllä mahtava.

Tietenkin tämä levy, kuten myös muutaman vuoden takainen debyytti 'Hearts' on ollut kuuntelussa useampaan kertaan tämän jälkeen. Uutukainen ei kuitenkaan ehkä ole ihan sieltä helpoimmasta päästä, ja ainakin itse huomasin mieltyneeni ensilevyyn aika paljon enemmän.





Ja jos nämä edelliset bändit, mukaanlukien ne, jotka mainitsin tämän postauksen ensimmäisessä osassa, ovat painottuneet elektronisempaan suuntaan, niin NONONO taas vie homman hiukan rokimmalle levelille. Viime viikolla bongasin heidät Spotifyn kautta tuoreimman, vasta tänä vuonna julkaistun 'Hungry Eyes' biisinsä ansiosta. Bändiin perehdyttyäni hieman tarkemmin selvisi, että 'Pumpin Blood' on jopa ollut pienimuotoinen indiehitti viime vuonna. No, omiin korviini sekään ei ollut kantautunut tätä ennen.

Varsin loistavaa indiepoppia tämä tukholmalaiskolmikko kyllä tarjoilee. Hajontaa biisien välillä hieman on, mutta mielenkiinnolla jään kuitenkin heiltäkin odottamaan varsinaista debyyttialbumia.

Lisää biisejä löytyy ainakin Spotifystä. Heja Sverige!




2 kommenttia:

  1. NONONOn Pumpin Blood on ollut niin kova hitti että se on pyörinyt myös varmaan kaikissa mahdollisissa mainoksissa. :D Radiossa joskus oli puhetta kuinka näiden musiikki on haluttua mainoksissa ja varmaan näidenkin myötä tullut sitten indiehitiksi. :)
    Hungry Eyes ei ihan sytyttänyt aluksi, mutta onhan se ihan mukavaa kuunneltavaa kun ajelee autolla.

    VastaaPoista
  2. No oho! Mä kun en kuuntele radioo enkä juurikaan kattele telkkariohjelmia, niin nään aika vähän mainoksia, ja lähen tauollakin yleensä käymään jossain, niin ei oo tullu tosiaan vastaan :D

    Mutta hyvä biisi! Ite tykkään kyllä tosi paljon myös Hungry Eyesistä.

    VastaaPoista

Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.