lauantai 23. marraskuuta 2013

Siivellä

Olen siivillä käymisestä puhunut hirveän monta kertaa aiemminkin, ja joskus saman linkinkin pastennut tänne. Mutta ihan yhtä kattavalla tavalla en koko siipiaihetta kuitenkaan ole käsitellyt.

Tamperetta siis kutsutaan Suomen siipipääkaupungiksi, ja syykin on selvä. Täällä syödään lähes puolet koko maan kanansiivistä. En ole aivan varma, että mistä tälläinen suosio on saanut alkunsa, en ole selvittänyt asiaa niin pitkälle taaksepäin. Voisiko kuitenkin olla mahdollista, että siivet todella ovat rantautuneet Suomessa ensimmäistä kertaa tänne seudulle Lempäälään, kuten Siipiweikkojen perustajat kertoilevat. Se tietenkin olisikin jo aivan ymmärrettävä syy niiden jatkuvaan suosioon täällä.

Alkuperäinen Hesarin artikkeli, johon Aamulehti viittaa, ei ole enää luettavissa, joten lainaan siitä pätkän tänne.

Tamperelainen ei elä vain mustastamakkarasta. Cayennekastikkeessa uiskentelevilla, tulisilla ja rasvassa keitetyillä kanansiivillä on kaupungissa käsittämätön menekki. Tampereella ja lähikunnissa syödään lähes puolet koko maan kanansiivistä, vaikka seudulla asuu vain kymmenesosa Suomen asukkaista.

Hot wings -maakuntaherkkua – joka muuten on eri asia kuin leivitetyt siivet eli chicken wings – saa keskustan joka korttelista: kebab-pizzerioista, grilli-kioskeista, pihviravintoloista, markettien palvelutiskeiltä – ja tietenkin kanansiipiin erikoistuneista ravintoloista.

Ravintoloihin ei välttämättä voi vain kävellä sisään, sillä kadulla saattaa kiemurrella kunnon jono – myös arki-iltaisin. Viikonloppuisin ravintolat ovat lähes poikkeuksetta täynnä koko aukioloajan.

Itse en ihan tarkalleen muista, milloin olen ensimmäiset siipeni syönyt, mutta 90-luvun loppua se kuitenkin varmasti on ollut. Vaikka Siipiweikot on ollut olemassa pidempään, oli Hook itselleni se ensimmäinen kosketus tähän jumalaiseen pikaruokaan. Hook on perustettu kuitenkin 1997, joten laittaisin ensimmäisen kertani sen ja vuosituhannen vaihteen väliin. Maistettuani silloin rapean kanan ja Texas Peten mahtavaa komboa, ei paluuta enää ole ollut. Taivas aukesi, ja vuosien varrella himo on vain kasvanut. Nykyään siivillä tulee käytyä keskimäärin 1-2 kuukauden välein, joskus useamminkin.





Aika moni tamperelainen harrastaa tätä minuakin useammin, ja siipiä tosiaan saa nykyään melkein joka ravintolasta. Silti tälläkin kokemuksella voin rehellisesti sanoa, että niiden välillä eroja on hurjasti, ja siksi harvoin edes näitä missään muualla syön kuin joko Hookissa, Siipiweikoissa tai Sticky Wingersissä. Liian monta kertaa on tullut siipien suhteen petyttyä. Ja kun näistäkin kolmesta parhaasta yksi on kuitenkin ylivoimainen, kertoo se jotakin siitä, että turha liikaa on lähteäkään sooloilemaan.

Siipien kanssa ehdottomasti parhaalta maistuu olut. Jos et ole tuon kultaisen ohranesteen ystävä, et varmasti pääse aivan sille levelille tämän ruuan kanssa, mitä se parhaimmillaan voisi olla. Vesi on ehdoton no-no, cola ehkä juuri ja juuri menee, mutta ei se silti ole lainkaan sama asia kuin olut. Ja kunnon siipiravintoloissa olut tarjoillaan pakastimessa jäähdytetyistä huurteisista tuopeista. Parempaa ei voi olla!

Vaikka olut sopiikin siipien kanssa täydellisesti ja sammuttaa janon, en silti edelleenkään ole mikään suuri tulisen ruuan ystävä, ja paikasta riippumatta valitsenkin lähes aina kastikkeeni medium-tulisuudella. Etenkin juuri Hookissa se toimii näin kaikkein parhaiten. Sieltä saa myös ylivoimaisesti parhaat sormiruuat, ristikkoperunat ja sipulirenkaat mitä olen ikinä missään syönyt. Myös paikan valkosipulimajoneesi hakee vertaistaan, itse asiassa vaihdan nykyisin sinihomejuustodipin melko usein valkosipuliseen, kuten eilenkin tein.

Siipihimo oli nimittäin ehtinyt taas hiipiä salakavalasti takaraivoon, ja kävi ylivoimaiseksi iltapäivällä. Töissäkin olin jo ehtinyt harkita syömään lähtemistä, mutta koska moni siipiravintola Hook mukaan lukien myy näitä myös take-awaynä, päätinkin hakea annoksen kotiin. Tällä kertaa pelkät siivet tuplarehuilla riittivät.

Sen pystyn sanomaan, että jos tämä paikallinen superherkku kiinnostaa, kannattaa suunnata johonkin näistä kolmesta mainitsemastani paikasta. Tietysti jos varman päälle haluaa pelata, menee Hookiin.

6 kommenttia:

  1. Hook ja Siipiweikot jakavat siipien ystävät mielipiteineen kahti, omasta mielestäni ne ainoat oikeat, maan parhaat siivet saa ehdottomasti Siipiweikoilta. Hook vasta kaukana kakkosena :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jakavat tottakai, ja onhan nuo kuitenkin selkeästi parhaita paikkoja molemmat. Stickyn eduksi taas menee viihtyisyys, etenkin alakerran Dugout baarin osalta jossa yleensä käyn siivillä.

      Makuasioista on turha kiistellä, mutta Hookissa taas kastike on parempaa, hinnat edullisempia ja lisukkeet suurempia kuin Siippareilla.

      Poista
  2. Mäpä en ole ikinä syönyt siipiä! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännää! Ehkä sun pitäis kokeilla? :) Vaan tiedän kyllä, että ei kaikki noista pidä. Omissakin kavereissa on muutamia, jotka ei innostu. Kai se vähän enemmän miesten juttu on, vaikka en näin haluaisikaan ajatella.

      Poista
  3. Meitsi rakastaa siipiä, mutta en silti syö niitä kovin usein. P.S. Todellisen siipiammattilaisen tunnistaa siitä, että siivet syödään yhdellä kädellä. Toinen on varattu kaljakolpakolle. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. En mä ammattilaisena itteäni pidäkään :) Mulla oli kyllä yks sellanenkin kuva, jossa nostan kolpakkoa, mutta en julkassu sitä...

      Poista

Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.