Tutustuin Original Heteroesiin alun perin kaverini kautta ja löysin biiseistä samankaltaisuutta The Sisters of Mercyyn. Ehkä biiseissä on samanlaista kiehtovaa synkkyyttä tai sitten laulaja vain kuulostaa hieman Andrew Eldritchiltä, mutta sen vuoksi tai ansiosta myös OH:n musiikki muhun ensimmäisenä vetosi.
Vaikka en mikään synkkyyden puolestapuhuja ja goottimusiikin suurkuluttaja olekaan, The Sisters of Mercyssä on jotakin ja olenkin diggaillut siitä jo pari vuosikymmentä. Heidän musiikkinsa on melodista ja alkupään tuotanto, erityisesti kaksi ensimmäistä levyä joita oikeastaan pelkästään olenkin kuunnellut, lähempänä esimerkiksi Depeche Modea kuin raskaampaa rokkia.
Oikeastaan ainoat rehelliset goottibändit joita koskaan olen diggaillut, ovat The Sisters of Mercy ja Type O Negative, joista jälkimmäinen onkin jo enemmän rokkia.
Mutta takaisin aiheeseen :)
Aiemmatkin biisit olivat hyviä, mutta kun tuo 'Pyramid' ilmestyi tämän vuoden puolella, olin täysin myyty. Elektronista, toimivaa konepoppia Suomesta joka toimii vielä tanssilattiallakin, mahtavaa. Soisin pojille kaiken mahdollisen suosion mutta taidetaan liikkua sen verran marginaalisilla markkinoilla että tälläisellä materiaalilla olisi syytä saada suoraan jalka oven väliin ulkomaille.
Tällä viikolla myyntiin tuli uusi bändipaita ja sehän piti oitis tilata. Sovittiin treffit kaupunkiin ja kävin hakemassa sen hyvään kotiin, tämä oli se paita josta mainitsin aiemmin. Tykkään graafisesta ulkoasusta joka tuo mieleen 80-luvun ja vanhat 8-bittiset tietokonepelit.
Juttelin hyvät tovit bändin Villen kanssa ja toivoin että saataisiin keikkoja vain Tampereellekin, livenä en ole vielä päässyt bändin kuntoa testaamaan! Tässä vielä pari suosikkiraitaani lisää OH:lta.
Lähdin Veskaan eilen shoppailemaan työpäivän jälkeen, kuten edellisessä postauksessani uhkailin. Siellä on aina mukavan rauhallista, vähemmän jonoja ja kuitenkin varsinkin H&M:ssä todella hyvä valikoima jos vertaa vaikkapa keskustan liikkeeseen.
Ensin piti käydä käyttämässä jäljellä ollut vajaa parikymppinen viime joulun lahjakortista Verkkokauppa.comissa josta ostin mm. puhdistusliinoja ja paineilmaspraytä (myös melliä!). Aika äijä olo kaiken tämän vaatehehkutuksen keskellä :D
Muuten ajatus oli todellakin vain kierrellä katselemassa vaatekaupoissa, mutta minkäs teet kun alesta löytyy hyvää ja ennen kaikkea tarpeellista kampetta.
Tämä neuletakki oli esillä kutsuvasti ja olen taas viime aikoina huomannut ilmojen viiletessä, miten mukava on pukea päälleen tarpeeksi lämmintä vaatetta. En hirveästi nykyään innostu Jack & Jonesin vaatteista, mutta tämä toimii.
Neuletakki lähti mukaan puoleen hintaan. Värivaihtoehtona olisi myös ollut kokonaan musta, mutta vaikka ensin sen meinasinkin ostaa, oli se pliisumman näköinen kun oli tätä raidallista kokeillut.
Tuubimallisen kaulahuivin ostin Henkkamaukasta sillä aiempi, viime vuonna löytämäni on ehtinyt jo viime talven jäljiltä hiukan venähtää ja kulahtaa. Ja onpa tämä hiukan ohuempikin.
Mutta todellakin! Verkkokauppaan oli tullut kaikenlaista napostelutuotetta ja muutakin importkamaa ja piti kokeilla tälläisiä mansikan makuisia Draculoita joita en ennen ollut nähnytkään. Mukavan makuisia, mutta ei lainkaan niin kirpeitä tai vahvoja kuin odotin. Kyllä alkuperäiset salmiakki-Draculat vievät voiton 100-0.
H&M:n alerekistä tarttui matkaan myös tälläinen hyvinkin perinteinen palmikkoneule vain seitsemällä eurolla! Puetaan kun puetaan. Hinnan takia sitä ei voinut yksinään jättää räkkiin vaan sen piti päästä vielä ostoskassiin :) Onhan mulla ollut pari neuletta, mutta ei tarpeeksi vaihtelua niissä. Ainakin tuli nyt kertaheitolla pistettyä syksyn kylmien kelien vaatimat vaatteet kuntoon.
Viikonloppu on aluillaan, mutta hirveästi ei rentoutumaan ehdi. On muuttopuuhia, kuvausreissua, saunailtaa ja Tampere-päivää. No, ehkä sunnuntaina jo ehtii vähän oikaista jalkojakin :)
Syksyfiilikset tulivat tosi vahvasti päälle näiden neuleiden kautta. Nyt haluaisin vain lähteä haistelemaan syksyn tuoksuja ulos, ja takaisin tullessa istua kuuman kaakaon kanssa kamiinan äärelle lämmittelemään ja katsomaan tulta. Tunnelmaan sopisi vielä vaikkapa tämä kaikkien aikojen paras biisi Manicsilta.
Life lies a slow suicide
Orthodox dreams and symbolic myths
From feudal serf to spender
This wonderful world of purchase power
Norman on hyvällä asialla. Tai oikeasti tietenkin ihmiset, mutta mitä loistavin lähestymistapa tärkeisiin asioihin, riippumatta siitä mitä mieltä olen WWF:n toiminnasta ja suurten avustusjärjestöjen organisaatioista ylipäänsä.
Kissavideot kuitenkin toimivat aina ja Norman on supersöpö <3 Ei tästä varmasti haittaakaan ole vaikka osa viestistä saattaa ihasteluun käytettyyn aikaan hävitäkin.
Ps- Jos torstai tuntuu ylitsepääsemättömältä, lisää ihanuuksia täältä! :)
Meinasi alkaa tulla kiire Burgerviikkojen kanssa kun kalenteri rientää vauhdilla ja vapaita päiviä ei liikaa ole. Eilen kuitenkin löytyi aikaa istua alas jutustelemaan ja mutustelemaan.
Kiertelin ensin Koskikeskuksessa etsimässä syntymäpäivälahjaa, jonka jälkeen näin kaveriani ja mentiin syömään Ruby and Fellasiin.
Mä kyllä todella tykkään Rubyn sisustuksesta. Se vain on paikka mun makuun, ja kun olutvalikoima on niin laaja ja ruoka loistavaa, mitä muuta voi toivoa? Harmi vain kun aiempi suosikkiolueni 'Caledonian 80' on valikoimista poistunut. Tällä kertaa tuli kuitenkin nautittua Wychwood Breweryn'Hopgoblinia' joka on ihan parhaita aleja joita olen juonut.
Vinkkinä mahdollisille omistajille jos nyt sattuvat eksymään blogiini, niin niitä kantistarjouksia voisi olla hieman useamminkin! ;)
Vaikka olin jo kuolannut ruokalistaa etukäteen, oli lopulta ruuan valitseminen todella vaikeaa. Takaraivossa kuumotti Chicken Fingers Burger joka hieman muistutti täytteidensä puolesta viime talvella syömääni burgeria, mutta koska siihen ei tullut naudanlihapihviä joka mun mielestä on hampurilaisen edellytys, päädyin valitsemaan herkulliselta kuulostavan Jalluburgerin.
Tähän tuli kaksi täyslihapihviä, savujuustoa, pekoni-jallukastiketta, sipulirenkaita, salaattia, punasipulia ja hunajasinappimajoneesia. En yleensä koskaan voi vastustaa hampurilaisia joiden väliin saa paneroituja sipulirenkaita, se nyt vain maistuu todella hyvältä burgerin välissä ja tässä myös kastikkeet olivat mukavaa vaihtelua tavanomaiseen. Ja tietenkin Rubyn oma sämpylä, kuten olen ennenkin maininnut, on jo itsessään yksi syy miksi pidän tätä Tampereen parhaana burgerpaikkana.
WARNING: LOW BASS CAN DAMAGE SPEAKERS
Posti toi eilen aamulla töihin myös mun Dynamik Bass Systemin levyn jonka tilasin toista viikkoa sitten Saksasta. En ehtinyt kuin kuunnella sen vasta kerran levyltä ennen lähtöä, koska otin töiden jälkeen pikku päikkäritkin. Spotifyssähän se on soinut jo useita kertoja, mutta pitää tänään jatkaa fiilistelyä.
Vaikka löysinkin jo lahjan, ajattelin kierrellä katselemassa jotain kivaa myös itselleni tänään. Tarkoitus on lähteä töiden jälkeen vielä ainakin ikkunashoppailemaan jos ei muuta. Tilasin juuri kyllä jo yhden todella siistin bändipaidankin netistä, näette sitten :)
Eilisen asu oli hiukan tylsä, H&M:n farkut ja New Yorkerin ruutupaita, mutta jälkimmäisestä on kuitenkin muodostunut parissa vuodessa mun luottopaitani. Pianhan New Yorkerin pitäisi vihdoin aueta täälläkin, Ideaparkissa. Tuskin maltan pysyä housuissani!
Syksy muuten on sellainen vuodenaika että tykkään pukeutua vain mahdollisimman paljon mustaan sekä harmaan ja vihreän sävyihin. Värejä ei kauheasti tuu käytettyä toisin kuin kesäaikaan. Pitäisiköhän tästä tavasta pyrkiä eroon?
Olen tässä nyt viikon aikana kuunnellut pariin otteeseen Disco Ensemblen uutta 'Warriors'-albumia ja yrittänyt päästä siihen "sisään", ikävä kyllä lähes tuloksetta.
Melkein itku pääsee kun sitten taas kuuntelee vaikkapa jo edellistä 'The Island Of Disco Ensemble'-lättyä, puhumattakaan vanhemmista hiteistä. Näiden seuraavien YouTube-videoiden lisäksi kun tuolla levyllä on läjäpäin hyviä biisejä. Itse asiassa täytebiisejä ei juurikaan ole, kun taas uudelta levyltä niitä hyviä joutuu etsimään kamman kanssa.
Kyllähän uudella levyllä on sellaisia ihan kelvollisia raitoja kuten 'Eartha Kitt', 'I've Seen The Future', '1000 Years' ja 'Your Shadow' joista jälkimmäinen oli jo viime vuonna ensimmäinen 'Warriors':ilta kuulemani raita. Silti edes mikään näistä ei yllä aiempien biisien tasolle millään muotoa.
Tästä huolimatta, kuten aiemmin kerroin, odotan lokakuun lopun keikkaa siinä toivossa että se ei keskittyisi pelkästään uuden levyn materiaaliin.
Ennen DE:n keikkaa ehtii vielä kuitenkin tapahtua paljon. Lost In Music valtaa jälleen kaupungin 17.-21.10. toinen toistaan paremmilla ja monipuolisemmilla keikoilla. Palaan lähempänä tuohon festariin mutta mainittakoon että Eva & Manu lupasivat myös tulla tuolloin Tampereelle bändin kanssa.
Buukkasin seuraavan lomapäivän sopivasti tuolle perjantaille jotta pääsee taas fiilistelemään Tampereen festaritarjontaa ilman murheita aikaisista aamuherätyksistä. Varmasti pitää viimeistään silloin käydä jälleen Watamissa sushillakin :)
Vaikka uusi levy ei juurikaan innostanut, ei se vie sitä vankalle rakentunutta fanipohjaa pois. Tässä vielä liuta ylivoimaisista lempibiiseistäni bändin vanhemmasta tuotannosta.
Tämän viikon perjantaina on myöskin seuraava Hang The Dj! ja tarkoitus olisi sinne mennä vaikka alkuillasta olenkin vielä lupautunut kaverin muuttoavuksi. Katsotaan nyt, harvoinhan noita on viitsinyt jättää välistä...
Viikonlopulle osuu vieläpä Tampere-päivä, jolloin on kaikenlaista tapahtumaa ja ilmainen sisäänpääsy museoihin yms. Myöskin viimeinen viikonloppu kun on tuo Canonin EOS 1100D lainassa. Viikonloppuun mahtuu taas saunailtaa eli ns. ilmaisen viinan bileet jotka viime kerralla kostautuivat rankalla kädellä. Toivottavasti sunnuntaina ei olisi aivan yhtä huono olo O:)
Eilen oli kyllä todellinen syysmyräkkä, puut huojui melkeinpä vaakatasossa ja vettä tuli kuin sieltä kuuluisasta Esterin perseestä.
Niinpä oli kiva vetäytyä neljän seinän sisään vain löhöilemään ja chillailemaan. Leffoja ei kuitenkaan tullut katsottua, mutta tehtiinpä aivan tajuttoman hyvää kana-kasviswokkia. Ja oli se omenapiirakkakin ihan ok sitten kuitenkin :)
Tässä yllätetty kokki.
Ja tässä wokki :) Broileria, sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa, kananuudelia ja päälle vielä paahdettua sipulia. Homma olis toiminut kyllä ilmankin broiskua ja yleensähän mä kasviswokkia teenkin.
Vaikka leffaa ei tullut katsottua niin edellisessä postauksessani mainitsema 'Unien Savonlinna' tosiaan katsottiin uudelleen. Eikä se siitä kulunut että näki sen peräkkäisenä päivänä toistamiseen!
Omenapiirakkaa jäi vielä tällekin päivälle. Kutsuin aiemmin porukat katsomaan tänne animaatioelokuvan jonka he olivat pyytäneet mua tallentamaan. Sain myös jo pidemmän aikaa haaveilemani nahkapaskan, ikään kuin jälkiperintönä papan jäämistöstä. Tällä on hyvä tehdä lisää reikiä vöihin.
Vaikka animaatioiden ja piirrettyjen ystävä olenkin, niin tuo 'Mary ja Max' ei oikein itseä vienyt mukanaan. Kyseessä on täysin aikuisten animaatio, sen verran roisia se hetkittäin oli, mutta silti jotain jäi puuttumaan mikä olisi mut ruudun ääreen koukuttanut. Sen sijaan keskityin itse pyykkäilemään.
Viime yönäkin jäivät unet lyhyelle, vaikka kotona koko päivä oltiinkin. Niinpä kun koko viikonloppu on enemmän tai vähemmän mennyt kahvin litkimiseksi, huvitti tämä leikkimielinen arvio. Aika osuvaa vieläpä, sanoisin! :) Täältä kun ootte mun edesottamuksia ja kahvilajuttuja lukeneet, pystytte mun kahvimakua hieman tulkitsemaan ;)
Viime aikoina on vähemmän näitä musiikkisuosituksia tullut laiteltua, mutta tässä vielä muutama näitä tämän kesän artisti- ja bändilöytöjä. Vielä viime keväänä kaikki näistä olivat itselle täysin tuntemattomia, mutta kesästä lähtien soineet jatkuvalla syötöllä Spotifyssä niin työmatkalla, töissä kuin kotonakin. Näillä viikko kääntyy pian paremman puolelle, ja hei, mullehan koittaa huomenna... tilipäivä! :)
Monsters of Pop on jo omalta osalta taputeltu tältä vuodelta vaikka tänään illalla Telakalla karonkkaa vietettäisiinkin The Trees and The Wildin ja Tenderfistin voimin.
Vaikka perjantain keikoissa olikin paljon muutoksia, lunasti etenkin eilinen lopulta kaikki odotukseni.
Fanikuvasta kiitos Sakari Karipurolle. Pahoittelen typerää, onnellista virnistystäni :)
Erityisesti illan kohokohtia olivat siis Evan ja Manun loppuunmyyty keikka Telakalla, sekä Zebra & Snake Klubilla. Myös College ja Punks Jump Up tanssittivat jengiä vielä lopuksi ja jälkimmäinen itseänikin mainiolla deejii-setillään. Tämä postaus on omistettu sille lukijalleni joka tulit moikkaamaan! :)
Myöskin Telakalla esiintynyt Tiiu Helinä oli hauska tuttavuus. Sanoissa ja melodioissa yhdistyi jonkinlainen vanhan ajan maalaisromanttisuus lähes Suomi-iskelmän omaisesti, mutta musiikki oli kuitenkin täysin modernia elektronista napsutuksineen ja kilkatuksineen.
Mutta olihan se pakko tukea artistia, sillä sen verran olen Eva & Manun levyä nyt Spotifystä kuunnellut. Ja miksipä en olisi muutenkaan ostanut, kahdella kympillä sai samaan rahaan sekä vinyylin että kuoren kansien sisältä löytyvän cd-levyn! Oli aivan huippua vihdoinkin nähdä heidät ja huomata miten sympaattisia ja mukavia ihmisiä he ovat. Kiitos, merci! :)
Lisäksi ostin vielä Zebra & Snaken 'Healing Music' albumin, vinyylillä myöskin.
Mulla siis oli perjantaina lomapäivä, ja ne päivät kun pääsen syömään lounasaikana ulos, ovat todella harvinaisia. Oman työpaikkani lähellä ei ole mitään varteenotettavaa lounasvaihtoehtoa, ainakaan sellaista mihin ehtisi ruokatunnilla ilman autoa ja siltikin se tekisi tiukkaa. Niinpä kaikki hyvät diilit jäävät aina kokematta. Toisaalta kokkailen mielelläni itse eväät aina töihin.
Ensin mietin Klubin lounasta, mutta kaikella kunnioituksella tuota yhtä suosikkipaikoistani kohtaan, ei mikään pysty kilpailemaan tuon syömämme lounaan kanssa. Koskaan, ikinä! :)
Mentiin siis testaamaan Tampereen parhaan sushimestan Watamin lounasbuffet. Ruoka oli taas kerran aivan sanoinkuvaamattoman hyvää. Idea tähän tuli siitä että kaverini ehdotti Tullintorin kiinalaista ravintolaa jossa kuulemma myöskin saa sushia. Itse en kokeilisi sitä missään muualla kuin sushiravintolassa, joten tämä oli oikeastaan ainoa vaihtoehto joka tuli kyseeseen.
Watamin buffettiin kuului monenlaisia nigireitä ja makeja niin paljon kuin jaksaa syödä. Lisäksi tarjolla oli runsaasti monenlaisia tavan kiinalaistyyppisiä ruokia jotka nekin yllättivät maullaan ollen parempaa kuin minkään muun aiemman syömäni kiinalaisen ravintolan ruoka. Watamissa osataan maustaa ruoka! Suosittelen siis vahvasti ja odotankin jo seuraavaa arkivapaatani jolloin pääsisin sinne uudelleen :)
Jälkkäriksi käytiin Klubilla juomassa latet ja cappuccinot, siellä kun on päivällä Happy Hour jota joskus jo aiemmin kehuin ja kaikki erikoiskahvit vain 1,50€. Oma suosikkini on ehdottomasti valkosuklaalatte. Samalla hoitui tietenkin myös Monsters of Pop-liputkin taskuun.
Perjantaina illalla menin Telakalle katsomaan Keviniä ja jo peruneen Big Wave Ridersin sijalle tullutta I Was A Teenage Satan Worshipperiä. Kevinin musiikki ei oikeastaan ole sellaista jota kuuntelen mutta jälkimmäinen keikka oli tuttuun tapaan aivan mahtava, olkoonkin että mun mielestä Telakka ei vain ole tuollaiseen musiikkiin se paras areena. Itse olisin halunnut päästä tanssimaan!
When I Was Teenager I Never Was A Satan Worshipper But When I Grew Up I Became Fan Of I Was A Teenage Satan Worshipper!
Perjantaina mukana oli Canonin EOS ja lauantaina ainoastaan risa Ixus, joten kuvan laatu tässä postauksessa heittelee. Tämän kyseisen Ixuksen eduksi kuitenkin voi lukea hyvän videolaadun erityisesti äänien osalta. Vai mitä sanotte taas näistä viikonlopun Monsters of Pop-videoista?
Ennen eilisiä keikkoja kävin tapahtumaan liittyvässä Lauantaimatineassa Elokuvateatteri Niagarassa katsomassa pari dokumentaarista pätkää, 'Miehen ja videokameran' sekä 'Unien Savonlinnan'.
Näistä ensimmäinen, kuten Mika Rätön musiikkikin, on aivan liian korkealentoista itselleni enkä oikeastaan nähnyt dokumentin potentiaalia.
Sen sijaan jälkimmäinen oli todella loistava pätkä ja sitä olisi voinut katsoa vielä pidempäänkin. Todennäköisesti pitää katsoa se heti tänään uudestaan, löytyy nimittäin kokonaan YouTubesta! Kyseesssä on mahdollisesti tyylikkäin ja hauskin musiikkia, kokeellisempaa visuaalisuutta ja hirtehistä huumoria yhdistävä suomalaista vaihtoehtomusiikkia kuvaava pätkä jonka olen nähnyt.
Dokumentti pohjautuu erityisesti Paavoharjun ja Joose Keskitalon omiin musiikkeihin mutta nähtiinpä tässä pätkä ehdottomasti parasta koskaan näkemääni suomiräppi-musiikkivideotakin, Harmaan geton'Harmaata ku harmaata'-kappaletta! :)
Tänään sataa koko päivän. Tarkoitus on viettää se kokonaan kotona leffojen ja musiikin parissa. Pitäähän uusia levyjä kuunnella! Alle viiden tunnin unilla voisi päikkäritkin olla pop, sekä runsas kahvin kulutus. Ehkäpä pyöräytän jälleen myös omenapiirakan sillä saan sekä tänään että huomenna vieraita :)
Pitkä viikonloppu alkoi eilen ja sainpa vihdoin haettua tilauksenikin. Paketissa oli siis heti käyttöön päässeet maastotakki ja sormikkaat. Pakettiin jäivät vielä mustat neulehanskat. Muuten päällä oli aika vähälle käytölle jäänyt tammikuussa UFF:ista löytämäni syksyinen villapaita, Forever21:n huivi, Dr. Denimin farkut ja Conssit.
Koska aurinko edes välissä pilkisteli pilven raosta, lähdettiin Sorsapuistoon kuvailemaan.
Lasta leikitti heti, mutta lapsihan on terve kun se leikkii. Eikö? :)
Ei tämä ensimmäinen kerta ollut kun noihin puihin tuli kiipeiltyä. Asuttiin 80-luvulla ihan Sorsapuiston vieressä ja Tammelassa, myös tuolla on tullut leikittyä lähes päivittäin.
Mutta näkyihän niitä sorsiakin...
Ilma oli taatusti syksyisen kolea, eikä se aurinkokaan kovasti paistanut. Tarkoitus oli hakea samalla reissulla Klubilta MoP-lippu mutta siellä olikin yksityistilaisuus ja lipun osto jäi tälle päivälle.
Mutta aijai mitä mä sain! Piratoksia <3
Maistuvat melkein samalle kuin vanhat merkkarit 80-luvulla joita itse asiassa muistan nimenomaan tuosta Sorsapuiston kioskista ostaneeni 20 pennin kappalehintaan. Mulla oli silloin (ei enää ;) ) viiden markan viikkoraha joten se piti käyttää tarkkaan harkiten.
Lopulta alkoi tulla sen verran kylmä että lähdettiin kämpille kaupan kautta. Ja ei hemmottelut siihen loppuneet, ilta meni herkutellessa riisipuurolla, om nom nom! Ainoa oikea tapahan on sitten syödä riisipuuro maidon, kanelin ja sokerin kanssa.
Kop kop kop, avaa hakas! :D
Monsters of Poppiin tuli muuten muutoksia, ja saa nyt nähdä millaiset liput sieltä tarttuu mukaan. Norjalaisen Razikan, joka perui viime tinkaan ja oli todella huonon kuuloista muutenkin, tilalle tulee loistava helsinkiläinen Big Wave Riders.
Vaikka French Filmsin olenkin nähnyt jo kolmesti, ja mietin ensin että tuskinpa tänään lähden lainkaan niin kyllä tuo vähän pisti mietityttämään nyt. Ans kattoo ny!
Ps- viimeisimmän tiedon mukaan myös Big Wave Riders on peruuttanut keikkansa (harmi!), ja tilalla on I Was A Teenage Satan Worshipper. En pistä pahakseni, mutta jos on tulossa, kannattaa ilmeisesti seurata aktiivisesti Monsters of Popin nettisivuja muutoksien osalta.
Fiilikset eivät viime päivinä ole olleet huipussaan monistakin eri syistä, ja tänäänkin meinasi vähän harmittaa kun tilaamani Varustelekan lähetys ei ehtinyt vielä lähi-Siwaan tulla. Tilasin viikonloppuna nimittäin toisen samanlaisen takin minkä kesäkuussa ja parit hansikkaat syys- ja talvikäyttöön. Onneksi meinasi harmittaa vain vähän ja huomennahan sen pitäisi olla noudettavissa.
Edellinen takki kyllä sopii päälle, mutta koska niitä oli tullut jälleen varastoon 1,90€ kappalehintaan, päätin tilata hieman suuremman takin jonka alle näin syksyllä sopii paksumpaakin paitaa. Ja kokoahan tarvitaan kun syödään koko ajan herkkuja, kuten omenapiirakkaa :)
Pidin aina aiemmin Ikean omenapiirakkaa parhaana omenapiirakkana, kunnes taas aloin tehdä sitä itse ja joudun toteamaan että eipä sitä tämän jälkeen enää taida tulla ostettua. Sen verran helppo on tehdä vaikka vain yksinkertainen piirakka itse.
YLE uutisoi aiemmin tällä viikolla että Ikean perustaja Ingvar Kamprad siirtää vallan yrityksessään viimeinkin 86-vuoden iässä pojilleen. Tämän kunniaksi, ja koska tänäänkään ei sateisen päivän vuoksi viitsinyt kuvaamaan lähteä, päätettiin mennä käymään Ikeassa. Ja olihan sekin hyvä syy kun edellisellä reissulla muutama viikko sitten unohtui varsinainen syy mennä sinne, eli ostaa suihkuverho.
Tämmöinen sieltä sitten tarttui mukaan kympin hintaan. Ainakaan tuo ei vaikuta olevan sellaista inhottavaa materiaalia, joka liimautuu selkään ja perseeseen kiinni joka suihkussa käynnin yhteydessä ja ulkonäkökin miellyttää. Kuka nyt kuvaa omaa suihkuverhoaan blogiinsa? :D Ensimmäistä kertaa tuntui hölmöltä seistä järkkäri kädessä.
Hyviä uutisia oli myöskin ihan mahtava loppuilta kotona, rauhassa ja lämpimässä. Kyllä se vaan niin on, täälläkin kun taas tuossa eräs anonyymi spekuloi mun seksuaalisuuttani viime viikolla että ei mikään voita koti-iltaa kun on nainen kainalossa. Katsottiin viime viikolla kesken jäänyt 'Sovinto' loppuun.
Otsikko viittaa tietenkin myös tänään Neloselta toiselle tuotantokaudelleen lähteneeseen Henkka Hyppösen 'Hyviin ja huonoihin uutisiin' joka juuri loppui hetki sitten. Itse innostuin sarjasta vähän liian myöhään, vasta sen ensimmäisen kauden lopulla, mutta sitten se alkoikin toimia kunnolla. Pari uusintaa ehdin katsoa mutta nyt siihen voisi keskittyä enemmänkin. Ainakin ensimmäinen jakso oli silkkaa rautaa!
Ai niin, ja tämmöiset räkäjarrut tuli sheivattua eilen. Lauantaisten kasaribileiden jäljiltä parrasta oli enää muisto vain ja täysin viiksettömäksikään en halunnut heittäytyä joten tuli sitten vain jätettyä ns. "pelkät".
Kyllä täytyy myöntää että Canonin tarjoama EOS 1100D tulee jättämään ison loven mun sydämeen, kun se reilun viikon jälkeen täytyy palauttaa. Onneksi vielä ehtii, ja huomiselle ainakin vielä sääennuste lupaa parempaa keliä.
Mulla onkin tällä viikolla enää huominen töitä, perjantai on lomapäivä ja Monsters of Popkin alkaa. Itse menen kuitenkin vasta perjantaina tai lauantaina paikalle. Tuskin maltan odottaa lauantaita, mutta siitä vielä lähempänä lisää.
Yksi parhaista ystävistäni laittoi tämän Ilta-Sanomien linkin aamulla Facebook-seinälleen. Töissä en oikein voinut kunnolla katsella, mutta ilta onkin kotona mennyt ihania abessinialaispentuja ja ennen kaikkea niiden suloista emoa katsellessa. Nämä on niin ihania että viimeistään näitä katselemalla negatiivisuus häipyy jos ei muuten :)
Pennut ovat vasta n. viikon ikäisiä, joten tätä tulee varmasti seurattua tiiviisti lähiviikot, kasvaessaan kun pennut vasta suloisia ovatkin!
Abessinialaiset on listattu useasti maailman ystävällisimmiksi kissoiksi, mutta itse en ole koskaan niihin päässyt tutustumaan. Kuvauksen perusteella ainakin varsin sympaattisia ihanuuksia. Ja kyllä, aina näin syksyisin kissakuume saa mussa ylivallan (: Ei sillä, aina kissat ovat mulle rakkaita.
Päivän hyvä työkin tuli suoritettua kun hain aineksia kasviswokkiin lähikaupasta ja teinipojat pummivat siinä röökiä. Käskin jätkiä etsimään netistä kuvia kuolleiden tupakoitsijoiden keuhkoista, esimerkiksi tästä. Ainakin vedin pojat hiljaseksi :)
Eilen ei ollut kuvausilmoja, joten joudun kuvien sijasta kirjoittamaan tälläistä asiaakin välillä :) Postauksen tarkoitus on herättää ajatuksia onnellisuudesta ja elämänilosta.
Lainaan viime viikolla YLE:ltä tullutta Prisma Studion otsikkoa jonka katsoin vasta eilen. Pätkä on katsottavissa Areenasta vielä n. kolmen viikon ajan, suosittelen.
Tämä tuli osuvasti esille juuri eilen, en tiedä johtuiko sitten maanantaista vai mistä, mutta jotenkin ympärillä oli taas hurja määrä negatiivista, kuluttavaa energiaa. Pessimismi ja pahassa olossa rypeminen vievät turhaan voimia kaikelta muulta. Nelliinakin kirjoitti naisen iästä ja velvollisuuksista mutta alleviivasi postauksessaan myös onnellisuuden ja positiivisuuden merkitystä, se oli viimeinen syy kirjoittaa tästä.
Itse olen ajatellut että positiivinen elämänasenne ohjaa elämässä eteenpäin ja pitää ajukopan kasassa, että se olisi täysin itsestä kiinni minkä asioiden antaa vaikuttaa omaan onneen. Että voi itse tehdä paljon sen eteen että itsellä on hyvä olla. En yritä väittää olevani aina hyvällä tuulella, päinvastoin, mutta aika nopeasti sitä sitten itse huomaa että nyt on hairahtunut väärille raiteille ja yrittää kerätä itsensä.
Ohjelmassa asiaa käsiteltiin ihan tieteelliseltä kannalta ja itselle tuli jopa hieman yllätyksenä se, että peräti puolet positiivisesta elämänasenteesta tuleekin geenien kautta. Itsestä tuntuu vaikealta oman historian ja lapsuuden huomioon ottaen tätä uskoa, mutta siitäkin huolimatta puolet siitä on opittavissa. Meillä siis on edelleen mahdollisuus oppia toimimaan eri tavalla, jos itse haluamme. Menneitä ikäviä asioita ei varsinkaan kannata märehtiä vaan keskittyä nykyhetkeen ja uusiin mahdollisuuksiin.
Samat ajatukset mistä Nelliina kirjoitti, allekirjoitan minäkin. Omana ohjenuorana on yrittää olla tyytyväinen pienistäkin kivoista asioista elämässä. Mutta ennen kaikkea on tärkeää että ei tuhlaa liikaa aikaa synkistelyyn ja pahaan oloonsa. Elämä ei aina ole helppoa tai mukavaa, mutta huumorilla ja positiivisuudella pääsee aika pitkälle! Nami nami.
Enhän mä kovin pitkäksi aikaa sitten kuitenkaan malttanut jäädä kotiin :) Nausicä:n tosiaan kuitenkin katselin aamupäivästä.
Havahduin vähän jälkijunassa availlessani kuukauden asiakasomistajapostia perjantaina, että Ilveksessä oli taas vuoden kohokohta, Kasaribileet tänä lauantaina. Vähän se harmitti, mutta ajattelin että enhän tässä ehdi mitenkään edes valmistella, saati saada sinne seuraa.
Eilen kuitenkin kaveri pyysi mua lähtemään mukaan heidän kanssaan ja niinpä rupesin ajamaan partaa ja paniikissa kaivelemaan kaappeja mahdollisen illan asun osalta. Loppu hyvin kaikki hyvin kuitenkin, ja löysin nuo valkoiset farkut jotka valkaisin ja revin jo viime vuonna mutta olen silti käyttänyt vain pariin kertaan. Paidan valinta oli selviö heti siitä saakka kun mua pyydettiin lähtemään mukaan.
Paita vain oli auttamattomasti jäänyt liian isoksi mutta leikkasin siitä kauluksen ja hihat auki ja niin se tavallaan sai uuden elämän 80-luvun tyyliin uskollisesti löysänä yläosana. Henkselitkin pitivät hieman vyötäröstä löystyneet farkut ylhäällä sinne saakka kun meno yltyi niin rajuksi että henkselitkin hajosivat!
Mutta ai että oli hauskaa! Niin hyvää musiikkia ei olekaan vähään aikaan missään kuullut sellaista määrää. Pysyin tästä syystä lähestulkoon pelkästään yökerhon puolella, vaikka Amarillossa ja Ukko Nooassa olisi livemeininkiä ollut.
Alkuillasta etkoiltiin kaupungin laitamilla porukalla, katseltiin vuoden 1984 ja 1985 Syksyn Säveliä telkkarista ja nostatettiin tunnelmaa kuuntelemalla Spotifystä kasarihittejä.
Tomi ja kultti-DJ Juissi soittivat mahtavan kimaran sekä tunnetumpia radiohittejä kuten mm. Modern Talkingia, Michael Jacksonia ja Bad Boys Blueta että omaan makuun täydellisesti istuvia house- ja italodiscoklassikoita kuten nuo edellä linkitetyt.
Jos täällä olisi yökerho tai baari jossa soitettaisiin vain kasaria, olisi se mun kantapaikkani :) Toisaalta luulisi moiselle konseptille olevan kysyntää koska sen verran täyttä Ilveksessäkin oli. Ehkä makeinta koko jutussa oli se että niin moni oli oikeasti jaksanut vaivautua pukeutumaan ajan henkeen.
Ja enhän mä päivälläkään malttanut kotiin jäädä. Tarkoitus oli lähteä kylläkin kauppaan ostamaan lähinnä kahvimaitoa, mutta matkalla bussipysäkille mieli vaihtui ja päätin lähteä mieluummin kahvilaan.
Olin vasta tehnyt ruokaa ja jälkiruokaa teki mieli, joten ajattelin pistäytyä todella pitkästä aikaa Kuninkaankadun Gopalissa joka on yksi Tampereen parhaista ja viihtyisimmistä kahviloista.
Gopalin miinus on virastoaikaan töitä tekeville epäsuotuisat aukioloajat. Viikolla se menee kiinni jo kuudelta kuten suurin osa pienemmistä kahviloista eikä sinne kovin usein tule siksi mentyä. Lauantaisin onneksi pääsee, mutta Europa kuitenkin tulee usein valittua hyvien aukioloaikojensa vuoksi.
Kaikki tähän asti Gopalissa maistamani leivonnaiset ovat olleet taivaallisia, itse asiassa parhaita leivonnaisia mitä missään kahvilassa olen syönyt. Tuo suklaakakku erityisesti. Myös latet ovat loistavia, ja suuria. Suosittelen paikan valkosuklaalattea vaikka nyt tosin otin itse kakun kanssa vain peruslaten.
Mulla oli viikonlopun ruokateemana Vege-weekend. Päätin tehdä molempina päivinä kasvisruokaa, ja niistä tulikin jopa vegaanisapuskaa.
Eilen oli enemmän puolivalmista; punajuuripihviä, seesaminugetteja, valmiita pakastepannukasviksia ja itse tehtyä porkkana-sipulipaistosta. Todella maukasta, kyllä välillä on mukava syödä muutakin kuin lihaa vaikka en sitä täysin koskaan jättäisikään pois muuten kuin pakon edessä. Kevyestä ei tällä kertaa kyllä voinut puhua sillä söin itseni ähkyyn :)
Tänään oli vaikeuksia pysyä suunnitelmassa, sillä lievän rapsakasta olosta johtuen mieli teki koko ajan kiinalaista noutoruokaa. Ei olekaan ollut useampaan kuukauteen krapulaa mutta nyt iski.
Pysyin silti tiukasti päätöksessäni ja laitoin yön ylitse liottamani kikherneet uuniin kypsymään kookoskermassa. Lisäksi paistoin siitakesieniä, sipulia ja paprikaa ja paahdoin pinjansiemeniä päälle. Kyllähän sitä söi, mutta ei se mitään kiinalaista tai vietnamilaista ollut :)
Ruby & Fellasissa alkavat taas huomenna Burgerviikot ja vaikka listalta ei löydykään samoja hampurilaisia kuin viime kerralla, söin silloin nimittäin yhden parhaista koskaan syömistäni burgereista, niin pitää viimeistään viimeisellä viikolla käydä aterioimassa siellä.
Aika monta herkullista vaihtoehtoa listalle nytkin on päässyt ja kyllähän ruoka siellä on aina ihan Tampereen parhainta pubiruuan osalta. Käykää ihmeessä kääntymässä jos ootte täältä päin tai tuutte seuraavan kahden viikon aikana Tampereella käymään!
